Muistiko miehesi naistenpäivää, miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstamammat itkevät facebookviesteistä, maljakoista ja kukkien/lahjojen puuttumisesta.

Intiassa on taas raiskattu ja koitettu polttaa teinityttö elävältä, mutta suomimammaa harmittaa enemmän se vääränlainen maljakko. Hyvää naisten päivää vaan maailman etuoikeutetuimmille suomilehmille.

Olette naurettavia ja todella itsekkäitä.

Niin että mistään ei saisi harmistua kun jollakin menee aina huonommin?

Joo, maailmassa on järjettömän paljon epäoikeudenmukaisuutta ja julmuutta, mutta minä en voi elää koko elämääni sitä murehtien.

Ja joo, sain kukkia mieheltäni. Olen siitä iloinen.

Niin KANSAINVÄLISENÄ naistenpäivänä suomilehmälle tärkeintä on se että se mies muistaa ja lahjoo, muuten on maailmankirjat sekaisin. Miehesikin olisi voinut laittaa kukkarahasi naisten aseman parantamiseen kehitysmaissa. Ehkä jo ensi vuonna.

Vai sopiiko maailman etuoikeutetuimpaan muutamaan prosenttiin sopivalle naiselle ilman raivareita?

Miten jokunen euro auttaisi näin isossa asiassa? Ehkäpä kannattaisi suunnata raivosi sellaisille tahoille, jotka oikeasti voisivat (halutessaan) asiaan vaikuttaa.

Jos mieheni minua haluaa ilahduttaa kukkapuskalla, se ei kuulu kenellekään muulle. Muutoin joka joulu ja syntymäpäivinä lahjat voisi siirtää rahana jollekin järjestölle (mikä sinänsä ok jos näin haluaa tehdä) mutta meillä ei eletä noin. Meillä tehdään roposillamme omasta elämästämme mielekästä, ja kyllä, olemme itsekeskeisiä siinä mielessä, että emme halua elää elämäämme kurjuudessa ihan vain sen takia, että jossain muualla päon maailmaa elämä on sellaista.

Sitä paitsi Suomessakin on ongelmia aivan riittävästi omasta takaa. Niin että kyllä meillä "suomilehmilläkin" voi mennä elämä päin helvettiä, ja jos yksi kukkapuska vuodessa ilahduttaa edes vähän, niin se suotakoon. Ei kaikkien tarvitse leikkiä marttyyria.

Eli olet itsekäs suomilehmä, joka raivoaa miehelleen, jos ei mies ole pokkuroimassa ja lahjomassa joka käänteessä. Vittumaista vitunpäivää vittupäälle.

Kiitos. Olet varsinainen päivänsäde itsekin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstamammat itkevät facebookviesteistä, maljakoista ja kukkien/lahjojen puuttumisesta.

Intiassa on taas raiskattu ja koitettu polttaa teinityttö elävältä, mutta suomimammaa harmittaa enemmän se vääränlainen maljakko. Hyvää naisten päivää vaan maailman etuoikeutetuimmille suomilehmille.

Olette naurettavia ja todella itsekkäitä.

Niin että mistään ei saisi harmistua kun jollakin menee aina huonommin?

Joo, maailmassa on järjettömän paljon epäoikeudenmukaisuutta ja julmuutta, mutta minä en voi elää koko elämääni sitä murehtien.

Ja joo, sain kukkia mieheltäni. Olen siitä iloinen.

Niin KANSAINVÄLISENÄ naistenpäivänä suomilehmälle tärkeintä on se että se mies muistaa ja lahjoo, muuten on maailmankirjat sekaisin. Miehesikin olisi voinut laittaa kukkarahasi naisten aseman parantamiseen kehitysmaissa. Ehkä jo ensi vuonna.

Vai sopiiko maailman etuoikeutetuimpaan muutamaan prosenttiin sopivalle naiselle ilman raivareita?

Miten jokunen euro auttaisi näin isossa asiassa? Ehkäpä kannattaisi suunnata raivosi sellaisille tahoille, jotka oikeasti voisivat (halutessaan) asiaan vaikuttaa.

Jos mieheni minua haluaa ilahduttaa kukkapuskalla, se ei kuulu kenellekään muulle. Muutoin joka joulu ja syntymäpäivinä lahjat voisi siirtää rahana jollekin järjestölle (mikä sinänsä ok jos näin haluaa tehdä) mutta meillä ei eletä noin. Meillä tehdään roposillamme omasta elämästämme mielekästä, ja kyllä, olemme itsekeskeisiä siinä mielessä, että emme halua elää elämäämme kurjuudessa ihan vain sen takia, että jossain muualla päon maailmaa elämä on sellaista.

Sitä paitsi Suomessakin on ongelmia aivan riittävästi omasta takaa. Niin että kyllä meillä "suomilehmilläkin" voi mennä elämä päin helvettiä, ja jos yksi kukkapuska vuodessa ilahduttaa edes vähän, niin se suotakoon. Ei kaikkien tarvitse leikkiä marttyyria.

Eli olet itsekäs suomilehmä, joka raivoaa miehelleen, jos ei mies ole pokkuroimassa ja lahjomassa joka käänteessä. Vittumaista vitunpäivää vittupäälle.

:D Noinhan siinä juuri luki! Et sitten yhtään projisoi? Oletko koittanut käydä puhumassa jonkun kanssa tuosta vihaongelmastasi?

Ihana mieheni suuteli ja halasi mua aamulla ja toivotti Naistenpäivää, keitti kahvit (kuten joka aamu) ja toivotti mukavaa päivää.

Kotiin tullessa hän oli ruusukimpun kanssa vastassa ja lauloi mulle.

Siinä työpäiväni aikana hän oli soittanut molemmille tyttärilleni, omalle tyttärelleen, omalle miniälleen ja toivottanut näille ja  näiden tyttärille (keillä niitä oli) naistenpäivää. Äidilleni, sisarelleen, omalle ex-miniälleen ja parille meidän perhetutulle oli laittanut tekstiviestit toivotuksineen.

Hän kilpailee aktiivisesti eräässä urheilulajissa. Hallilla hän oli muistanut muutamaa naispuolista keskeistä henkilöä ruusulla.

Mulla on aika ihana mies kyllä.

Minä aloin itkemään, kun mun mies on tosi vähävarainen mutta toi mulle kukkakimpun ja mun lemppari suklaata. Yhtäkkiä vaan illalla kolkutti joku oveen ja siellä se oli ihana kukkakimppu ja suklaalevy kourassa.

Jotenkin siinä niin herkistyin että aloin ihan itkemään, on varmaan noloa mutta en voinu sille mitään!

Aamulla halasi ja onnitteli. Myöhemmin sain vielä paketin, josta paljastui parit pikkuruiset Calvin Kleinin stringit :)

Jaa, huuteli sängystä hyvät naistenpäivät kun silmänsä sai auki. Enhän minä edes pyytänyt aamulla että saisin nukkua hieman, kun kuopus herätteli taas satatuhatta kertaa....

Nyt illalla korkkasi sitten kaljapullon. Johan se vuorokauden oliki selvinpäin.. Jokohan olis viiminen "juhlapäivä" mikä menee vituiksi tuon taula-aivon takia..

Ei, mutta harrastettiin eilen illalla seksiä.

Turha päivä.