Lue keskustelun säännöt.
Kun mies "ei tiedä haluaako naimisiin"...??
08.03.2016 |
Karkauspäivänä kosin miestä niin hän sanoi että "en tiedä vielä haluanko naimisiin".
Keksikää syitä miksi ei tiedä.
Väitän että kyllä sen sisimmässään TIETÄÄ haluaako kihlautua ja myöhemmin mennä naimisiin.
Yhdessä ollaan oltu 3 vuotta. Molemmilla yksi lapsi. Asumme yhdessä.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Toinen sivusta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kolme vuotta kuulostaa aika lyhyeltä ajalta uusperheessä. Avioliiton myötä taloudelliset asiatkin mutkistuu. Onko teidän tarkoitus hankkia yhteinen lapsi?
Yhteistä lasta ei tule, siitä ollaan samaa mieltä. Molemmilla vuokra-asunto ja oma auto joten mitään suurta taloudellista mullistusta ei tulisi. ap.
miksi sitten haluaisit naimisiin, jos se ei muuta mitään eikä sillä ole väliä? Älä vain sano että suhde paranisi. Se ei ole avioliiton tehtävä.
Itse ainakin haluaisin naimisiin ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että sitten mies olisi virallisesti lähiomaiseni. Avopuoliso on lain edessä täysi muukalainen, ja jos esim. sairastun vakavasti, ei hänellä ole mitään sanomista hoitooni, vaan jostain kaivetaan verisukulaiset päättämään siitä mitä mulle tehdään. Jos joudun onnettomuuteen, sairaalasta soitetaan mun alkkisvanhemmille eikä puoliso saa mistään mitään tietoa. Avopuoliso ei peri mitään, vaan joudutaan tekemään testamentti sitä varten (ei lapsia) ja maksamaan isot perintöverot. Ja huom minä olen meistä vanhempi, joten en ole miehen perinnön perässä, vaan haluaisin jättää omaisuuteni hänelle enkä sukulaisille joiden kanssa en ole vuosiin ollut tekemisissä.
Mielestäni siis ihan tarpeeksi suuri syy haluta naimisiin on se, että haluaisin minulle läheisimmän ihmisen olevan myös virallisesti lähiomaiseni, eikä vaan lain mielestä joku henkilö, jonka kanssa satun asumaan samassa osoitteessa.
Nyt puhut aivan puutaheinää, terveystietoihin saa itse ilmoittaa lähiomaisen (+hänen yhteystietonsa) ja on erittäin tavallista että se on avopuoliso. Itse kun käyn säännöllisesti polilla niin joka kerta tuo myös tarkistetaan että onko se edelleen tämä, onko puh.nro voimassa jne.
Tästä oli taannoin av:llakin pitkä ketju, eikä siinäkään KUKAAN osannut sanoa minne se lähiomainen ilmoitetaan. En ole käynyt "polilla" enkä ylipäätään julkisen terveydenhuollon piirissä 20 vuoteen. Eli kerropa sinä minne minun pitää soittaa ilmoittaakseni tuo asia? Ja riittääkö että tiedon ilmoittaa oman kaupunkinsa "jonnekin", vai pitäisikö se ilmoitella joka ikiseen kuntaan jos vaikka joutuu onnettomuuteen toisella puolen Suomea?
Ja joojoo voi tehdä testamentin ja sellainen on tehtykin, mutta silti EN OLE AVOPUOLISONI VIRALLINEN OMAINEN, eikä hän ole minun. Osan asioista voi hoitaa hemmetillisellä vaivalla (selvittää se lähiomaisen ilmoitusmenettely, tehdä testamentit jne), osaa ei voi mitenkään muuten muuttaa kuin avioliitolla, esim. niitä perintöveroja. Ja entä jos se lähiomaisen tieto jostain tk:n tietokannasta vahingossa häviää - tadaa, tietoteknisen virheen takia (tai kun joku hoitsu pihtiputaalla ei sitä vaikka osaa/jaksaa sieltä tonkia) kukaan ei kerro minulle jos puolisoni joutuu onnettomuuteen, he soittavat hänen äidilleen. Tai jos jostain syystä testamentit häviävät tai niissä on jokin pieni muotovirhe, niin omaisuus meneekin kuolleen suvulle, ei puolisolle. Avioparilla ei sitä pelkoa ole, koska lähiomaisuus on VIRALLISTA, ei vain joku epämääräinen merkintä jossain yhden hoitajan papereissa tai testamenttilappunen kirjoituspöydän laatikossa.
Tekipä avopari mitä tahansa, niin käytännössä ei silti ole virallisesti puolisolleen sen läheisempi kuin naapurin Pertti. Minulle sillä on merkitystä, aika kylmää jos teille ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ihan järkyttävää, että ap edes kosi, jos tiesi miehen olevan haluton avioliittoon. Mitä ihmettä sun päässä oikein liikkuu ap?
Mikäs sinun ongelmasi on? Alat haukkua, vaikka et edes tiedä mitä aloittaja tiesi tai oli tietämättä. Ihmeellistä riidan haastamista.
Jos lukisit ketjua ennen, kuin kommentoit niin huomaisit, että ap sanoi tietäneen miehen olevan haluton avioliittoon.. Ja kyllähän tälläisista asioista noin ihan yleensäkin jutellaan jo ennen kosintaa?
Ei sanonut. Etkä tiedä mitä tuntemattomat pariskunnat puhuvat keskenään, et ainakaan tässä tapauksessa. Eli pelkkää ilkeyttä tuo hyökkäyksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on ihan järkyttävää, että ap edes kosi, jos tiesi miehen olevan haluton avioliittoon. Mitä ihmettä sun päässä oikein liikkuu ap?
Mikäs sinun ongelmasi on? Alat haukkua, vaikka et edes tiedä mitä aloittaja tiesi tai oli tietämättä. Ihmeellistä riidan haastamista.
Jos lukisit ketjua ennen, kuin kommentoit niin huomaisit, että ap sanoi tietäneen miehen olevan haluton avioliittoon.. Ja kyllähän tälläisista asioista noin ihan yleensäkin jutellaan jo ennen kosintaa?
Ei sanonut. Etkä tiedä mitä tuntemattomat pariskunnat puhuvat keskenään, et ainakaan tässä tapauksessa. Eli pelkkää ilkeyttä tuo hyökkäyksesi.
Joo, huomasin itsekin, ettei se ollutkaan ap, joka sen kommentin papin aamenesta oli laittanut. Anteeksi siis siitä!
On silti vähän outoa, jos naimisiin menosta ei mitään olla puhuttu kolmen yhteisen vuoden aikana? Siis ei mitään? Onko mistään muistakaan tulevaisuuden suunnitelmista puhuttu mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen sivusta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kolme vuotta kuulostaa aika lyhyeltä ajalta uusperheessä. Avioliiton myötä taloudelliset asiatkin mutkistuu. Onko teidän tarkoitus hankkia yhteinen lapsi?
Yhteistä lasta ei tule, siitä ollaan samaa mieltä. Molemmilla vuokra-asunto ja oma auto joten mitään suurta taloudellista mullistusta ei tulisi. ap.
miksi sitten haluaisit naimisiin, jos se ei muuta mitään eikä sillä ole väliä? Älä vain sano että suhde paranisi. Se ei ole avioliiton tehtävä.
Itse ainakin haluaisin naimisiin ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että sitten mies olisi virallisesti lähiomaiseni. Avopuoliso on lain edessä täysi muukalainen, ja jos esim. sairastun vakavasti, ei hänellä ole mitään sanomista hoitooni, vaan jostain kaivetaan verisukulaiset päättämään siitä mitä mulle tehdään. Jos joudun onnettomuuteen, sairaalasta soitetaan mun alkkisvanhemmille eikä puoliso saa mistään mitään tietoa. Avopuoliso ei peri mitään, vaan joudutaan tekemään testamentti sitä varten (ei lapsia) ja maksamaan isot perintöverot. Ja huom minä olen meistä vanhempi, joten en ole miehen perinnön perässä, vaan haluaisin jättää omaisuuteni hänelle enkä sukulaisille joiden kanssa en ole vuosiin ollut tekemisissä.
Mielestäni siis ihan tarpeeksi suuri syy haluta naimisiin on se, että haluaisin minulle läheisimmän ihmisen olevan myös virallisesti lähiomaiseni, eikä vaan lain mielestä joku henkilö, jonka kanssa satun asumaan samassa osoitteessa.
Nyt puhut aivan puutaheinää, terveystietoihin saa itse ilmoittaa lähiomaisen (+hänen yhteystietonsa) ja on erittäin tavallista että se on avopuoliso. Itse kun käyn säännöllisesti polilla niin joka kerta tuo myös tarkistetaan että onko se edelleen tämä, onko puh.nro voimassa jne.
Tästä oli taannoin av:llakin pitkä ketju, eikä siinäkään KUKAAN osannut sanoa minne se lähiomainen ilmoitetaan. En ole käynyt "polilla" enkä ylipäätään julkisen terveydenhuollon piirissä 20 vuoteen. Eli kerropa sinä minne minun pitää soittaa ilmoittaakseni tuo asia? Ja riittääkö että tiedon ilmoittaa oman kaupunkinsa "jonnekin", vai pitäisikö se ilmoitella joka ikiseen kuntaan jos vaikka joutuu onnettomuuteen toisella puolen Suomea?
Ja joojoo voi tehdä testamentin ja sellainen on tehtykin, mutta silti EN OLE AVOPUOLISONI VIRALLINEN OMAINEN, eikä hän ole minun. Osan asioista voi hoitaa hemmetillisellä vaivalla (selvittää se lähiomaisen ilmoitusmenettely, tehdä testamentit jne), osaa ei voi mitenkään muuten muuttaa kuin avioliitolla, esim. niitä perintöveroja. Ja entä jos se lähiomaisen tieto jostain tk:n tietokannasta vahingossa häviää - tadaa, tietoteknisen virheen takia (tai kun joku hoitsu pihtiputaalla ei sitä vaikka osaa/jaksaa sieltä tonkia) kukaan ei kerro minulle jos puolisoni joutuu onnettomuuteen, he soittavat hänen äidilleen. Tai jos jostain syystä testamentit häviävät tai niissä on jokin pieni muotovirhe, niin omaisuus meneekin kuolleen suvulle, ei puolisolle. Avioparilla ei sitä pelkoa ole, koska lähiomaisuus on VIRALLISTA, ei vain joku epämääräinen merkintä jossain yhden hoitajan papereissa tai testamenttilappunen kirjoituspöydän laatikossa.
Tekipä avopari mitä tahansa, niin käytännössä ei silti ole virallisesti puolisolleen sen läheisempi kuin naapurin Pertti. Minulle sillä on merkitystä, aika kylmää jos teille ei ole.
Ymmärtääkseni avopuolisolle kyllä ilmoitetaan onnettomuudesta/kuolemasta, kun väestötietorekisteristä nähdään, että onnettomuuteen joutuneella on avopuoliso. Lisäksi ICE-merkintä, jota muutenkin suositellaan joka tapauksessa, oli naimissa tai ei, auttaa tässä. Perintövero on avopuolisolla korkeampi, mikäli pariskunnalla ei ole yhteistä lasta. Jos on, käytetään veroluokkaa 1, jos ei, veroluokkaa 2.
Voi olla, että mies
A) ei halua naimisiin ollenkaan
B) ei halua naimisiin kanssasi
C) ei halua vielä naimisiin (kanssasi)
3 vuotta aika lyhyt aika, varsinkin uusioperheet kannattaa aloittaa varoen, eikös?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos en olisi miehelle niin tärkeä ja rakas, että naimisiin menosta puhuttaessa sanoisi mitään muuta kuin kyllä, ehdottomasti, vain ja ainoastaan sinun kanssasi. Niin saisi mies jäädä siltä istumalta. Jos noin kauan tunnettu.
Miksi notkua ihmisen kanssa, joka ei rakasta?
Tää menee ny ohi aiheen, mutta käyttäkää aina, oli suhdetilanne mikä tahansa, sitä ICE-merkintää. Jos puhelimessa on lukitus eikä ole sitä sos-osiota siellä, ei ole sellainen puhelin, niin vaikka paperilappu lompakossa samaan taskuun kuin ajokortti ja siinä ICE ja nimi ja numero ja osoite.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos en olisi miehelle niin tärkeä ja rakas, että naimisiin menosta puhuttaessa sanoisi mitään muuta kuin kyllä, ehdottomasti, vain ja ainoastaan sinun kanssasi. Niin saisi mies jäädä siltä istumalta. Jos noin kauan tunnettu.
Miksi notkua ihmisen kanssa, joka ei rakasta?
No niin. Nyt tuli sitten itku koska sinähän olet oikeassa. Miksi ei voinut sanoa että "kyllä, mennään naimisiin mutta myöhemmin, mennään kihloihin sitä odotellessa"... ap.
Vierailija kirjoitti:
Tää menee ny ohi aiheen, mutta käyttäkää aina, oli suhdetilanne mikä tahansa, sitä ICE-merkintää. Jos puhelimessa on lukitus eikä ole sitä sos-osiota siellä, ei ole sellainen puhelin, niin vaikka paperilappu lompakossa samaan taskuun kuin ajokortti ja siinä ICE ja nimi ja numero ja osoite.
Mutta tämä on taas sitä säätöä, jonka kaiken voi "helposti" hoitaa sillä että menee naimisiin. Ei mikään "ICE" merkintä takaa sitä, että avopuoliso saisi esim. päättää hoidosta. Jos ne viralliset omaiset on mulkkuja ja haluaa jyrätä avopuolison tahdon, niin eipä siinä taida ice-puolisolla paljoa sananvaltaa jäädä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne jotka eivät halua naimisiin, mutta syy ei johdu puolisosta, omaavat aina jonkun syyn ja kertovat siitä. Esim. aiempi avioliitto mennyt pahasti pieleen, muutoin huonoja kokemuksia avioliitosta lähipiirissä, vahva periaate/vakaumus vastustaa sitä.
Jos miehellä ei ole mitään näistä, johtuu kieltäytyminen epävarmuudesta haluaako olla suhteessa loppuelämänsä tai siitä että nainen ei ole tarpeeksi hyvä saalis/ei koe häntä täydellisenä itselleen vaan omaa olettaman että jossain voi olla vielä "parempi".
Jos mies kokee saaneensa huippupuolison sen rinnallapysyminen varmistetaan hyvin nopeasti rinkulalla.
Olen pahoillani ap sanoistani, tarkoitus ei ole loukata mutta koen suoraan sanomisen olevan reilua tässä tilanteessa, koska miehesi ei todennäköisesti tule sitä koskaan myöntämään. Olen lähes samassa tilanteessa kanssasi ja pohtinut näitä jo vuosia.
Tiedän ap miltä susta tuntuu, oma mieheni sanonut samalla tavalla. Ei halua naimisiin kanssani, mutta hänellä ainakin on ihan yleisesti se ajatus ettei halua ollenkaan naimisiin.
Mutta jos se oikea on vierellä, miksei voisi mennä naimisiin, mitä menetettävää siinä on.
Tavallaan jo "kosi" minua, mutta samaan hengenvetoon sanoi, että ehkä se sitten tapahtuu joskus 10v päästä. Minä en 15v yhdessäolon jälkeen enää naimisiin mene, jos tarvitsee tuon ajan siihen miettimiseen, että haluaako vai eikö halua, niin olkoon sitten. Yhdessä ollaan oltu kohta 6-vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos en olisi miehelle niin tärkeä ja rakas, että naimisiin menosta puhuttaessa sanoisi mitään muuta kuin kyllä, ehdottomasti, vain ja ainoastaan sinun kanssasi. Niin saisi mies jäädä siltä istumalta. Jos noin kauan tunnettu.
Miksi notkua ihmisen kanssa, joka ei rakasta?
No niin. Nyt tuli sitten itku koska sinähän olet oikeassa. Miksi ei voinut sanoa että "kyllä, mennään naimisiin mutta myöhemmin, mennään kihloihin sitä odotellessa"... ap.
Olen pahoillani. Mutta eikö ole parempi itkeä ne itkut nyt ja etsiä rinnalle ihminen, joka sinua rakastaa ja arvostaa kuin roikkua tämän tyypin kanssa ja sitten 13 vuoden päästä itkeä, kun hän lähtee?
Naimisissa olo ei toki mitään takaa sekään. Menin naimisiin miehen kanssa, joka sitten otti ja jätti tilanteessa, jossa eniten olisi tukea tarvittu. Eli ei sitten motiivi ollutkaan rakkaus.
Olen seurustellut 4v enkä tiedä/usko haluanko koskaan naimisiin. Häät ja avioliitto tuntuu niin teennäisiltä feikkiprinsessabailuilta, joiden idea on vaan näyttää kaikille muille (eikä kertoa itselle ja toiselle) että on NNIIIN ihanaa... Sitten erotaan alle kymmenessä vuodessa kuitenkin.
Uskoisin että silti haluan olla yhdessä loppuelämän. Naimisiin vaan en. Olisiko miehelläsi sama?
N29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mies tietää. Mutta ei halua sanoa suoraan (siis sitä, että ei tahdo naimisiin, ainakaan sun kanssasi).
Olen pahoillani, mutta näin se on. Ja aika yleistä. Kun miehet tapaavat mielestään Sen Oikean, ne tahtovat naimisiin melkein sillä sekunnilla.
Tää pitää ainakin mun elämässä paikkansa: tav attiin, ihastuttiin ja mun mies sanoi aivan heti, että olen hänen tuleva vaimonsa, myös ystävilleen. Kummallakin oli takana myös lapset ja exät.
Kosi heti kun mahdollista. Nyt takana 20 vuotta ihanaa yhteiselämää, toki alamäkiäkin on ollut, mutta rakkaus on riittänyt aina.
Ja vieläkin kohtelu mua kohtaan on mielettömän upeaa ja ihanaa: mä olen kuin kuningatar.Olisiko lisää suolaa mun haavoihin? ap.
Anteeksi - en oikeasti tarkoittanut sitä noin !
Mä olen ehkä itse sellanen, että otan asiat niinkuin ne on - huonot varsinkin, enkä kaunistele itselleni niitä.
Ehkä se suuri rakkaus odotuttaa sua vielä- tai sitten te kaksi vaan kypsytte siihen yhteiselämään vain hiljaa. Kuka tietää. Mutta en tarkoittanut mitään pahaa,usko se !
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut 4v enkä tiedä/usko haluanko koskaan naimisiin. Häät ja avioliitto tuntuu niin teennäisiltä feikkiprinsessabailuilta, joiden idea on vaan näyttää kaikille muille (eikä kertoa itselle ja toiselle) että on NNIIIN ihanaa... Sitten erotaan alle kymmenessä vuodessa kuitenkin.
Uskoisin että silti haluan olla yhdessä loppuelämän. Naimisiin vaan en. Olisiko miehelläsi sama?
N29
Miksei voisi mennä kaikessa hiljaisuudessa maistraatissa naimisiin? Ei se vaadi mitään prinsessabailuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää menee ny ohi aiheen, mutta käyttäkää aina, oli suhdetilanne mikä tahansa, sitä ICE-merkintää. Jos puhelimessa on lukitus eikä ole sitä sos-osiota siellä, ei ole sellainen puhelin, niin vaikka paperilappu lompakossa samaan taskuun kuin ajokortti ja siinä ICE ja nimi ja numero ja osoite.
Mutta tämä on taas sitä säätöä, jonka kaiken voi "helposti" hoitaa sillä että menee naimisiin. Ei mikään "ICE" merkintä takaa sitä, että avopuoliso saisi esim. päättää hoidosta. Jos ne viralliset omaiset on mulkkuja ja haluaa jyrätä avopuolison tahdon, niin eipä siinä taida ice-puolisolla paljoa sananvaltaa jäädä.
No kyllähän se vähän noin on. Siis olen naimisissa mutta minulla on tuo ICE ihan sen takia, että mahdollisimman nopeasti tulisi se tieto miehelleni, jos sattuu onnettomuus ja hänellä sama. Mulla on ystävä lääkärinä ensiavussa ja silloin kun oli se ICE-kampanja joitain vuosia sitten niin sanoi, että se olis tosi hyvä, että se numero löytyis heti, osallahan on salainenkin numero. Siksi siis tätä ICE:ä mainostin. En ottanut kantaa siihen, poistaako se avoliiton ongelmat (ei poista varmaankaan) vaan ihan irrallisena juttuna ja ohiksena ylipäätään suositin tuota ICE:ä, oli naimisissa tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Voin fyysisesti pahoin tämän asian takia :( :( :(
Meillä menee muuten hyvin. Lapsetkin tulevat toimeen todella hienosti. Kaikki on ns. hyvin ellei nyt lasketa sitä että mies ei tiedä haluaako kihlautua kanssani. ap.
Taas näitä isoja ongelmia :D
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut 4v enkä tiedä/usko haluanko koskaan naimisiin. Häät ja avioliitto tuntuu niin teennäisiltä feikkiprinsessabailuilta, joiden idea on vaan näyttää kaikille muille (eikä kertoa itselle ja toiselle) että on NNIIIN ihanaa... Sitten erotaan alle kymmenessä vuodessa kuitenkin.
Uskoisin että silti haluan olla yhdessä loppuelämän. Naimisiin vaan en. Olisiko miehelläsi sama?
N29
Ei se kyllä aina noin mene - maistraatissa naimisiin mennyt parin todistajan läsnäollessa, pienet intiimit juhlat siihen perään. Se 20 vuotta onnellisena kuningattarena ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin fyysisesti pahoin tämän asian takia :( :( :(
Meillä menee muuten hyvin. Lapsetkin tulevat toimeen todella hienosti. Kaikki on ns. hyvin ellei nyt lasketa sitä että mies ei tiedä haluaako kihlautua kanssani. ap.
Taas näitä isoja ongelmia :D
HV
Jep, eikä se edes naimisissa olevilla ole automaattisesti aviopuoliso. Moni huonossa suhteessa oleva tai erovaiheessa elävä valitsee lähiomaiseksi mieluummin jonkun muun, vaikka aikuisen lapsensa, vanhempansa tms.