Onko kukaan muu poikki viikonloppukyläilyn jäljiltä?
Tuntuu, että nykyisin oon ihan puhki, kun vieraat lähtevät sunnuntai-iltapäivällä. Meillä käy aina välillä ystäväperheitä kylässä. Tulevat yleensä lauantai-iltapäivällä. Jotain välipalaa laitan lapsille. Sitten tulee jossain vaihessa ruokailu ja jälkkärit etc. Iltapalaakin mutustellaan, ainakin me aikuiset. Vieraiden sänkyjen petaamiset ym järkkäilyt ja lasten iltapesut. Sitten voi hengähtää ja ottaa muutaman lasillisen. Sitten nukkumaan ja yleensä nukun tosi kehnosti. Aamulla aamupalat pöytään ja illan jälkien siivous. Sitten ulkoillaan tms. ja sitten taas lounasta väsäämään, minkä jälkeen vieraat lähtevät tyytyväisinä kotiin. Siivoukset ja kuukahdus sohvalle.
Onkohan ikä alkanut painaa, kun tuntuu, että mielummin löhöisin miehen kainalossa lauantai-iltana enkä välittäisi vierailuista ollenkaan? Muita?
Kommentit (3)
mutta olen uupunut yleensä jo pelkän lapsettoman pariskunnan vierailusta, kun oma elämä kuitenkin menee siinä vähän sekaisin... Mutta mielelläni otan kylään noita ystäviämme, kun itsekin yövymme lapsettomien parien luona - he siitä vasta väsyä mahtavatkin... ;)
a" kavereita nähdä, mutta toisaalta niin hirmuisen raskasta, passata laittaa, siivota ennen vierailua ja tehdä ruokahankinnat ja sitten olla viikonloppu emäntänä. Ja mä nukun myös tuolloin tosi huonosti, kun yleensä lapset nukkuu omassa huoneessaan, kyläilyjen aikana meidän makkarissa. Meillä vaan vielä se raskaampaa kun ap:lla, että meillä ne vieraat on yleensä pe-su..
Raskaan työviikon jälkeen haluan nauttia perheestä ja rauhasta ja levätä.