Lue keskustelun säännöt.
Naisvaltaisten alojen palkkaerot...
06.03.2016 |
Ovat käsittämättömän pienet! Ilmeisesti kateus estää palkitsemisen kouluttautumisesta ja vaativista työtehtävistä.
Esimerkkejä:
- lähihoitajan ja sairaanhoitajan palkkaero 300 - 400 euroa
- lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan palkkaero vielä hiukan vähemmän
- sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän palkkaero noin 500 euroa
Nyt kun lääkärin ammatti on muuttumassa/muuttunut naisvaltaiseksi, solidaarinen palkkapolitiikka tehnee selvää tästä viimeisestäkin taloudellisesti houkuttavasta vaihtoehdosta. Koulutus ei kannata (ainakaan rahallisesti).
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin harmittaa kovasti kollegani palkka, meillä on sama palkka, vaikka hän on lto (aloittanut juuri) ja minulla kaikki kokemuslisät lastenhoitajana.
Toisaalta ei teillä taida työtehtävissäkään hirveästi eroa olla. Se on niistä, mistä työnantajan saama lisäarvo muodostuu, ei henkilön koulunpenkillä istumista vuosista.
Väärin.
Lto duunnittelee, toteuttaa ja arvioi ryhmän toimintaa ja yksilöllisiä kasvatus/opetustavoitteita. Lto kantaa vastuun koko ryhmän pedagogisesta kehittämisestä ja linjasta.Käsittääkseni lh (varsinkin kokenut henkilö) tekee hyvin pitkälti tuota samaa, vaikka ei esim. sitä erillistä suunnitteluaikaa omaakaan. Eikä suinkaan vaan seiso vessassa pyyhkimässä pyllyjä.
Jaa, ja millähän koulutuksella?!
Vastuu pedagogiikasta on aina opettajalla, ja viimekädessä johtajalla, joka hänkin on tosin opettaja.
Kyllä lh:kin aika paljon pystyy suunnittelemaan ja arvioimaan ryhmän toimintaa jo ihan koulutuksensa pohjalta, ja vielä enemmän työkokemuksen pohjalta. Ja osaa myös yksilöllisesti tukea lapsia ja suunnitella sitä tukemistoimintaa.
Voi olla, että asioiden virallinen "vastuu" on usein jossain muualla, mutta se mitä käytännössä tapahtuu on eri juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ne palkat ole toisten naisten polkemia...
On ne kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ymmärtänyt tekstistäsi mitään, tai siis mitä ajat takaa?
Eri ammateissa eri palkat. Tämäkö sinut yllätti?
Sille tais tulla yllätyksenä, että palkkaerot ovat Suomessa pienet. Varmaan lentäisi perseelleen jos menisi raksalle ja huomaisi, että ei ole mitenkään ihmeellistä että huonommin koulutettu putkiroope tienaa enemmän kuin työnjohtajat. Tässä(kään) asiassa ei kyseessä vain mikään naisia koskeva suomalainen ihmeellisyys. Vain demarielämää ei sen vähempää.
Raksalla putkiroope tekee urakkatyötä ja kova ammattimies tienaa hyvin.
Se hyvin koulutettu työnjohtaja saa tuntipalkkaa siitä, että hän katselee muiden töitä.
Tämä ei ole demarielämää, kyse on ammatinvalinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin harmittaa kovasti kollegani palkka, meillä on sama palkka, vaikka hän on lto (aloittanut juuri) ja minulla kaikki kokemuslisät lastenhoitajana.
Toisaalta ei teillä taida työtehtävissäkään hirveästi eroa olla. Se on niistä, mistä työnantajan saama lisäarvo muodostuu, ei henkilön koulunpenkillä istumista vuosista.
Väärin.
Lto duunnittelee, toteuttaa ja arvioi ryhmän toimintaa ja yksilöllisiä kasvatus/opetustavoitteita. Lto kantaa vastuun koko ryhmän pedagogisesta kehittämisestä ja linjasta.Käsittääkseni lh (varsinkin kokenut henkilö) tekee hyvin pitkälti tuota samaa, vaikka ei esim. sitä erillistä suunnitteluaikaa omaakaan. Eikä suinkaan vaan seiso vessassa pyyhkimässä pyllyjä.
Jaa, ja millähän koulutuksella?!
Vastuu pedagogiikasta on aina opettajalla, ja viimekädessä johtajalla, joka hänkin on tosin opettaja.Kyllä lh:kin aika paljon pystyy suunnittelemaan ja arvioimaan ryhmän toimintaa jo ihan koulutuksensa pohjalta, ja vielä enemmän työkokemuksen pohjalta. Ja osaa myös yksilöllisesti tukea lapsia ja suunnitella sitä tukemistoimintaa.
Voi olla, että asioiden virallinen "vastuu" on usein jossain muualla, mutta se mitä käytännössä tapahtuu on eri juttu.
En tosiaan halua aliarvioida lastenhoitajien työpanosta. Mutta en ymmärrä miksi he haluavat haalia työtehtäviä, joihin heillä ei ole koulutusta, ja josta heille ei makseta.
Tämä on nyt samaa sarjaa kuin se että koulunkäyntiavustajat sanovat, että opettajan työ on ihan helppoa, kyllähän ne avustajatkin siitä selviävät, etenkin kun työnantaja joutuu käyttämään näitä epäpätevinä opettajien sijaisina hätätilanteissa.
Kun ei se mikä näkyy ulospäin, ole se kokototuus. Lastenhoitaja voi kuvitella osaavansa lastentarhanopettajan työn,
aivan kuten koulunkäynnin ohjaaja voi kuvitella selviytyvänsä opettajan hommasta siinä missä luokanopettajakin.
Lo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ymmärtänyt tekstistäsi mitään, tai siis mitä ajat takaa?
Eri ammateissa eri palkat. Tämäkö sinut yllätti?
Sille tais tulla yllätyksenä, että palkkaerot ovat Suomessa pienet. Varmaan lentäisi perseelleen jos menisi raksalle ja huomaisi, että ei ole mitenkään ihmeellistä että huonommin koulutettu putkiroope tienaa enemmän kuin työnjohtajat. Tässä(kään) asiassa ei kyseessä vain mikään naisia koskeva suomalainen ihmeellisyys. Vain demarielämää ei sen vähempää.
Raksalla putkiroope tekee urakkatyötä ja kova ammattimies tienaa hyvin.
Se hyvin koulutettu työnjohtaja saa tuntipalkkaa siitä, että hän katselee muiden töitä.
Tämä ei ole demarielämää, kyse on ammatinvalinnasta.
Tunnen putkiasentajan, joka tienaa n. 100 000€ vuodessa ja autonasentajan joka tienaa n. 90 000 vuodessa. Molemmat urakkatöissä.
Nämä ovat miehiä, mutta kummallakin alalla on myös naisia urakkatöissä ja heidän palkkansa perusteet on täysin samat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako miehetkin niin pientä palkkaa naisvaltaisella alalla.
Eikös munasta makseta extraa, vai olenko käsittänyt väärin palstan kirjoituksista?
Ei saa. Miehet pyytää ja isompaa palkkaa naisvaltaisilla aloilla. Itse olen luottamusmiehenä naisvaltaisella alalla ollut käsittelemässä tapausta, jossa miehellä oli henkilökohtainen peruspalkka yli tuhat euroa parempi kuukaudessa kuin samaa tehtävää hoitavalla naisella.
Tehtävänimike miehellä ja naisella oli sama, samoin pohjakoulutus (lukio), ja myöhemmin ammatillinen korkeakoulutus (AMK-taso) ja vakanssia täytettäessä pätevyysehdot oli yksilöity ja todettu täysin samoiksi. Nainen oli ollut työelämässä ko. alalla 2,5 vuotta miestä kauemmin. Vakanssin työtehtävät ja työnkuvat olivat täysin samanlaiset.
Luottamusmiesten, ammattiliiton lakimiehen ja työnantajan edustajan keskustelussa henkilöstöpäällikkö ei pystynyt perustelemaan miehen suurempaa palkkaa. Lopulta kertoi, että miehen palkka oli parempi, koska mies oli kysynyt palkankorotuksia pari kertaa vuodessa ja aina myös saanut ne. Pätevyyskorotuksista ei siis ollut kyse. Nainen ei ollut koskaan pyytänyt korotusta. Työnantaja sai sakot, naisen palkka nostettiin miehen palkan tasolle ja koko työpaikan palkkapolitiikassa tehtiin sen jälkeen ns. tasa-arvokartoitus. Nainen sai myös takautuvasti 6 kk:n ajalta menettämänsä palkanosan.
Tästä tapauksesta saattavat jotkut teistä olla lukeneetkin alan ammattiliiton lehdestä. Tämä tapahtui kuutisen vuotta sitten.
Entä suorituksen laatu/arvo? Senhän pitäisi ratkaista koko homma. Omassa työpaikassani bonukset voivat jopa kolminkertaistaa palkan, jolloin näennäisesti samassa tehtävässä olevista toinen voi periaatteessa saada 40 tonnia ja toinen yli 100. Reilu peli. Sukupuoli, koulutus tai pätevyydet eivät vaikuta paskan vertaa.
Onko työpaikallasi myös julkiset, kaikkien tarkastettavissa olevat kriteerit sille, mitkä tekijät nostavat työsuorituksen osalta palkkaa?
Myyntialallahan tuo on selvää, jos palkkauksena on tietty pohjapalkka ja siihen päälle provisio. Myyntialalla on helppo määritellä koko juttu: myy enemmän, saat enemmän palkkaa. Mutta miten määritellään esimerkiksi se, miten vaikkapa kokoamistyössä tai valvontatyössä voi saada työsuoritusbonuksia. Tai hoitotyössä.
Ei ole. Partnerit omistavat firman ja palkitsevat halunsa mukaan. Jos ei kompensaatio miellytä, niin aina voi vaihtaa muualle. Kauhun tasapaino siis pitää palkat oikeudenmukaisena.
Julkisella puolella tämä ei tietenkään tulisi kyseeseen, sillä yksityisen palkat on saatava ilman yksityisen riskiä. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan halua aliarvioida lastenhoitajien työpanosta. Mutta en ymmärrä miksi he haluavat haalia työtehtäviä, joihin heillä ei ole koulutusta, ja josta heille ei makseta.
Tämä on nyt samaa sarjaa kuin se että koulunkäyntiavustajat sanovat, että opettajan työ on ihan helppoa, kyllähän ne avustajatkin siitä selviävät, etenkin kun työnantaja joutuu käyttämään näitä epäpätevinä opettajien sijaisina hätätilanteissa.
Kun ei se mikä näkyy ulospäin, ole se kokototuus. Lastenhoitaja voi kuvitella osaavansa lastentarhanopettajan työn,
aivan kuten koulunkäynnin ohjaaja voi kuvitella selviytyvänsä opettajan hommasta siinä missä luokanopettajakin.
Lo
Toisaalta luokanopettajan ja koulunkäynninavustajan/-ohjaajan sekä sitten lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan työnkuvien eroissa on tosi iso ero. Koulunkäynninohjaaja on luokanopettajan apulainen, ja koulunkäynninohjaajana voi käytännössä hyvin toimia aivan kouluttamatonkin henkilö. Lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja taas ovat lähinnä tasavertaisia työtovereita ja tekevät enimmäkseen samoja työtehtäviä.
Tämä näkyy myös palkkaeroissa, lastentarhanopettajan palkka on vain parisataa euroa parempi kuin lastenhoitajalla, kun taas luokanopettaja ansaitsee reilusti yli tonnin koulunkäynninohjaajaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tosiaan halua aliarvioida lastenhoitajien työpanosta. Mutta en ymmärrä miksi he haluavat haalia työtehtäviä, joihin heillä ei ole koulutusta, ja josta heille ei makseta.
Tämä on nyt samaa sarjaa kuin se että koulunkäyntiavustajat sanovat, että opettajan työ on ihan helppoa, kyllähän ne avustajatkin siitä selviävät, etenkin kun työnantaja joutuu käyttämään näitä epäpätevinä opettajien sijaisina hätätilanteissa.
Kun ei se mikä näkyy ulospäin, ole se kokototuus. Lastenhoitaja voi kuvitella osaavansa lastentarhanopettajan työn,
aivan kuten koulunkäynnin ohjaaja voi kuvitella selviytyvänsä opettajan hommasta siinä missä luokanopettajakin.
LoToisaalta luokanopettajan ja koulunkäynninavustajan/-ohjaajan sekä sitten lastentarhanopettajan ja lastenhoitajan työnkuvien eroissa on tosi iso ero. Koulunkäynninohjaaja on luokanopettajan apulainen, ja koulunkäynninohjaajana voi käytännössä hyvin toimia aivan kouluttamatonkin henkilö. Lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja taas ovat lähinnä tasavertaisia työtovereita ja tekevät enimmäkseen samoja työtehtäviä.
Tämä näkyy myös palkkaeroissa, lastentarhanopettajan palkka on vain parisataa euroa parempi kuin lastenhoitajalla, kun taas luokanopettaja ansaitsee reilusti yli tonnin koulunkäynninohjaajaa paremmin.
Niin, lastentarhanopettajan työ ei ehkä ole sitten aivan sitä mitä yleisesti kuvitellaan sen olevan. Toki kunnallekkin tulisi halvemmaksi palkata vain lähäreitä siihenkin hommaan, mutta eipä taida aivan samanarvoisesta työpanoksesta olla kyse, vai miksi luulet pelkästään Helsingin hakevan 500:aa lastentarhanopettajaa, puhumattakaan muista kunnista?
Samaa mieltä siitä, että lton ja lastenhoitajan välinen palkkaero on liian kapea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin harmittaa kovasti kollegani palkka, meillä on sama palkka, vaikka hän on lto (aloittanut juuri) ja minulla kaikki kokemuslisät lastenhoitajana.
Toisaalta ei teillä taida työtehtävissäkään hirveästi eroa olla. Se on niistä, mistä työnantajan saama lisäarvo muodostuu, ei henkilön koulunpenkillä istumista vuosista.
Väärin.
Lto duunnittelee, toteuttaa ja arvioi ryhmän toimintaa ja yksilöllisiä kasvatus/opetustavoitteita. Lto kantaa vastuun koko ryhmän pedagogisesta kehittämisestä ja linjasta.Käsittääkseni lh (varsinkin kokenut henkilö) tekee hyvin pitkälti tuota samaa, vaikka ei esim. sitä erillistä suunnitteluaikaa omaakaan. Eikä suinkaan vaan seiso vessassa pyyhkimässä pyllyjä.
Jaa, ja millähän koulutuksella?!
Vastuu pedagogiikasta on aina opettajalla, ja viimekädessä johtajalla, joka hänkin on tosin opettaja.
Minä teen päivähoitajan koulutuksella. Työvuosia takana 27. Kun saan työpariksi vastavalmistuneen lto:n niin väitän että minä teen suurimman osan ns. paperitöistä päässäni. Lto tekee ne paperille ja kysyy minulta miten ne tehdään. Minä muistutan suunnitelmista, aikatauluista yms. Lto käy istumassa palaverit ja minä hoidan toetutuksen. Ai miksi teen? Sitä olen alkanut ihmetellä itsekin. Ehkä otan ensi syksynä uuden linjan sillä palkka on aina sama teen töitä miten paljon tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako miehetkin niin pientä palkkaa naisvaltaisella alalla.
Eikös munasta makseta extraa, vai olenko käsittänyt väärin palstan kirjoituksista?
Ei saa. Miehet pyytää ja isompaa palkkaa naisvaltaisilla aloilla. Itse olen luottamusmiehenä naisvaltaisella alalla ollut käsittelemässä tapausta, jossa miehellä oli henkilökohtainen peruspalkka yli tuhat euroa parempi kuukaudessa kuin samaa tehtävää hoitavalla naisella.
Tehtävänimike miehellä ja naisella oli sama, samoin pohjakoulutus (lukio), ja myöhemmin ammatillinen korkeakoulutus (AMK-taso) ja vakanssia täytettäessä pätevyysehdot oli yksilöity ja todettu täysin samoiksi. Nainen oli ollut työelämässä ko. alalla 2,5 vuotta miestä kauemmin. Vakanssin työtehtävät ja työnkuvat olivat täysin samanlaiset.
Luottamusmiesten, ammattiliiton lakimiehen ja työnantajan edustajan keskustelussa henkilöstöpäällikkö ei pystynyt perustelemaan miehen suurempaa palkkaa. Lopulta kertoi, että miehen palkka oli parempi, koska mies oli kysynyt palkankorotuksia pari kertaa vuodessa ja aina myös saanut ne. Pätevyyskorotuksista ei siis ollut kyse. Nainen ei ollut koskaan pyytänyt korotusta. Työnantaja sai sakot, naisen palkka nostettiin miehen palkan tasolle ja koko työpaikan palkkapolitiikassa tehtiin sen jälkeen ns. tasa-arvokartoitus. Nainen sai myös takautuvasti 6 kk:n ajalta menettämänsä palkanosan.
Tästä tapauksesta saattavat jotkut teistä olla lukeneetkin alan ammattiliiton lehdestä. Tämä tapahtui kuutisen vuotta sitten.
Entä suorituksen laatu/arvo? Senhän pitäisi ratkaista koko homma. Omassa työpaikassani bonukset voivat jopa kolminkertaistaa palkan, jolloin näennäisesti samassa tehtävässä olevista toinen voi periaatteessa saada 40 tonnia ja toinen yli 100. Reilu peli. Sukupuoli, koulutus tai pätevyydet eivät vaikuta paskan vertaa.
Onko työpaikallasi myös julkiset, kaikkien tarkastettavissa olevat kriteerit sille, mitkä tekijät nostavat työsuorituksen osalta palkkaa?
Myyntialallahan tuo on selvää, jos palkkauksena on tietty pohjapalkka ja siihen päälle provisio. Myyntialalla on helppo määritellä koko juttu: myy enemmän, saat enemmän palkkaa. Mutta miten määritellään esimerkiksi se, miten vaikkapa kokoamistyössä tai valvontatyössä voi saada työsuoritusbonuksia. Tai hoitotyössä.
Ei ole. Partnerit omistavat firman ja palkitsevat halunsa mukaan. Jos ei kompensaatio miellytä, niin aina voi vaihtaa muualle. Kauhun tasapaino siis pitää palkat oikeudenmukaisena.
Julkisella puolella tämä ei tietenkään tulisi kyseeseen, sillä yksityisen palkat on saatava ilman yksityisen riskiä. Huoh.
Juu! Jos molemmat tyypit tekevät laadullisesti ja määrällisesti saman arvoisesti tulosta tulisi heidän saada sama palkka, kenties. Siis yksityisen työnantajan palveluksessa.
Mutta. Jos toinen on hankala v-mäinen k-pää maksaako työnantaja tälle samantasoista liksaa? Tuskin. Ja se on oikein!
Julkisella puolella maksetaankin sitten samaa palkkaa kummallekin, mikä on väärin. Hyvän miehen lisää tulee maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ainakin harmittaa kovasti kollegani palkka, meillä on sama palkka, vaikka hän on lto (aloittanut juuri) ja minulla kaikki kokemuslisät lastenhoitajana.
Toisaalta ei teillä taida työtehtävissäkään hirveästi eroa olla. Se on niistä, mistä työnantajan saama lisäarvo muodostuu, ei henkilön koulunpenkillä istumista vuosista.
Väärin.
Lto duunnittelee, toteuttaa ja arvioi ryhmän toimintaa ja yksilöllisiä kasvatus/opetustavoitteita. Lto kantaa vastuun koko ryhmän pedagogisesta kehittämisestä ja linjasta.Käsittääkseni lh (varsinkin kokenut henkilö) tekee hyvin pitkälti tuota samaa, vaikka ei esim. sitä erillistä suunnitteluaikaa omaakaan. Eikä suinkaan vaan seiso vessassa pyyhkimässä pyllyjä.
Jaa, ja millähän koulutuksella?!
Vastuu pedagogiikasta on aina opettajalla, ja viimekädessä johtajalla, joka hänkin on tosin opettaja.Minä teen päivähoitajan koulutuksella. Työvuosia takana 27. Kun saan työpariksi vastavalmistuneen lto:n niin väitän että minä teen suurimman osan ns. paperitöistä päässäni. Lto tekee ne paperille ja kysyy minulta miten ne tehdään. Minä muistutan suunnitelmista, aikatauluista yms. Lto käy istumassa palaverit ja minä hoidan toetutuksen. Ai miksi teen? Sitä olen alkanut ihmetellä itsekin. Ehkä otan ensi syksynä uuden linjan sillä palkka on aina sama teen töitä miten paljon tahansa.
Vale-lto!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut alalla 16 vuotta. Työnkuvaani kuuluu lapsiryhmän toiminnan suunnittelu sekä arviointi. Mielestäni opettajan vahvuus on uuden kasvatustieteellisen tutkimuksen seuraamisen kautta oman työn kehittäminen, välillä rohkeastikkin. Lastentarhanopettaja on siis ryhmässä se työntekijä joka suunnittelee toiminnan, toki yhteistyössä hoitohenkilökunnan kanssa, mutta suuntaviivoista vastuussaolevana valitsee ne pedagogiset toimenpiteet ja ratkaisut, jotka palvelevat parhaiten kutakin lapsiryhmää sekä yksilöä. Lastentarhanopettaja tuntee myös opetussuunnitelmatyön ja vie aktiivisesti omaa alaansa tutkimuksen kautta eteenpäin. En hevillä luovuttaisi omaa työtäni ulkopuolisille, vaan jatkossakin pidän erittäin tärkeänä, että jokaisessa ryhmässä on opettaja. Lastenhoitajat ovat tätänykyä lähes poikkeuksetta lähihoitajia, joten on sanomattakin selvää, että ammatilliset valmiudet ovat aivan jossain muualla kuin siinä minkä lukiopetusmenetelmän valitsee, osista kokonaisuuksiin vai päinvastoin, ja millä perusteella.
Lto
Älä unohda että naiset pääsevät usein nauttimaan myös miehen palkasta, joka on tavallisesti useampi. Naiset tekevät suuren osan kulutuspäätöksistä parisuhdetalouksissa.
-Mies 29v + 1v-