Jos olisit uudelleen 20vuotias mitä tekisit erilailla ?
Jos voisit palata ajassa taaksepäin siihen asti kun olit 20vuotias mitä tekisit erilailla kuin teit ja valitsit ?
Asuntokauppoja, lottovoittoa, osakkeita tai mitään raha juttuja en tarkoittanut vaan esimerkiksi : koulutus, parisuhde yms.
Kommentit (70)
Vaihtaisin koulun lähärikoulutukseen!!! Terveisin; 2,5 vuotta työelämässä ollut (provikka palkka) 30v. akka
Kuntoilisin. En antaisi itseni repsahtaa ja lihoa. Hittolainen! t. nelikymppinen
Laihduttaisin, alkaisin käymään salilla ja perustaisin oman yrityksen.
Vierailija kirjoitti:
Naiskentelesin ahkerasti monien eri miesten kanssa.
Tarjokkaita, komeitakin, oli vaikka millä mitalla, mutta olin kovin vakavamielinen nuori nainen, joka vasta vanhana tätinä on alkanut hurvitella.
Mutta voi olla, että tätinä nautit enemmän! Nuorena tilanne olisi voinut olla toinen: olisit naiskennellut, vaan et ikinä löytänyt sitä hehkua. Nyt olisit katkera täti!
Liikkuisin enemmän. En ois mujunu itsesäälissä siinä tympeessä kropassa jos oisin tienny miten helposti sen unelmakropan lopulta sais.
Ja joisin vähemmän kerralla 😀
Hoitasin ja ylläpitäisin yhteyksiä kaikkiin kavereihin, ystäviin ja läheisiin paremmin kuin mitä tein.
Pysyisin hoikkana, harrastaisin PALJON seksiä, tekisin kaikkeni että saisin kokea rakastetuksi tulemisen. En katselisi hetkeäkään huonoja "kavereita" vaan pistäisin välit kerrasta poikki.
Viettelisin kaverini vaimon ennenkuin kaverini olisi tavannut hänet :D
En menisi naimisiin. En hankkisi lapsia. Eläisin vain itselleni. Olen itsekäs luonne, eikä se ole miksikään muuttunut yrityksistä huolimatta. Mies on kyllä vierellä pysynyt 40 vuotta, ihme kyllä.
En menisi ensimmäisen seurustelusuhteen kanssa naimisiin.
Hankkiutuisin lääkikseen, sillä mikään muu palkkatyö ei Suomessa oikeasti kannata. Jos en useammallakaan yrityksellä pääsisi (mikä on epätodennäköistä), niin sitten tähtäisin johonkin muuhun julkisen sektorin suojatyöpaikkaan.
Ihailisin itseäni päivittäin ja menisin rohkeasti päin elämää. Uskaltaisin lähestyä ihastuksiani, menisin vaikka terapiaan.
Elämä on nyt nelikymppisenä kohdallaan, mutta haskasin hyviä vuosiani huonoon itsetuntoon. Koulukiusatun historiaa, vaikka muutoin lahjakas ja pystyvä. Ihmisen tärkein taito on itsearvostus! Lahjakkuus ei ratkaise mitään. Lahjatonkin voi pärjätä positiivisella asenteella.
Olisin ostanut asunnon (olin parikymppinen 90-luvulla) sen sijaan että makselin vuokraa vuosikaupalla. Olisin hakenut yliopistoon opiskelemaan. Nyt olen pelkkä ammattikorkean käynyt.
Hoitaisin pääni ja kehoni kuntoon. Ja sitten eläisin.
Ehdottomasti lopettaisin hutsuilemisen, kun se olisi vielä pienimuotoista, enkä olisi ihan näin paatunut ja koukussa kuin nyt. Sen sijaan hankkisin vakituisen osa-aikatyön kuten muutkin opiskelijat. Nuorena en tajunnut miten kauaskantoisia ja vakavia seurauksia perseenmyynnillä voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiskentelesin ahkerasti monien eri miesten kanssa.
Tarjokkaita, komeitakin, oli vaikka millä mitalla, mutta olin kovin vakavamielinen nuori nainen, joka vasta vanhana tätinä on alkanut hurvitella.
Mutta voi olla, että tätinä nautit enemmän! Nuorena tilanne olisi voinut olla toinen: olisit naiskennellut, vaan et ikinä löytänyt sitä hehkua. Nyt olisit katkera täti!
Tuossa piilee vissi totuus...
t. Hehkuva täti
Mitään en tekisi toisin.
Olen tyytyväinen kuusikymppinen, elämä on sujunut ilman suurempia katastrofeja.
Harrastaisin enemmän liikuntaa, enkä ottaisi itseäni ja elämää niin vakavasti.
Asuntokaupat liittyvät parisuhteeseen aika lailla.