Perjantai-illan yksinäisyysepätoivo
Olen 28v nainen. En ole koskaan seurustellut, edellisistä treffeistä useampi vuosi. Viimeaikoina tämä tilanne on alkanut tuntua jotenkin epätoivoiselta, en jaksa enää edes uskoa että tapaisin jonkun kivan miehen. En jotenkin osaa edes kuvitella itseäni parisuhteeseen, vaikka haluaisin kovasti. Nyt varmaan tulee vastauksia että nirppanokalla on rima liian korkealla ja mahdoton vaatimuslista miehelle jne., mutta itse en tähän usko koska ihastun kyllä useita kertoja vuodessa voimakkaasti juuri "oikeilta" vaikuttaviin miehiin. Mikä sitten on ongelma? No, nämä miehet ovat AINA varattuja, kerta toisensa jälkeen. Että eiköhän tämä ollut tässä ja aika ruveta valmistautumaan yksinäiseen loppuelämään.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se, että olet jo auttamatta myöhässä. Hyvät viedään ajoissa, eli jos et pysty muodostamaan kestävää parisuhdetta siinä 20-vuotiaana viimeistään, se on voi voi.
Sun iässä kaikilla normaaleilla kunnollisilla on jo perhe. Jos löytyy hyvä yksilö jolla ei vielä ole, hän ei sellaista halua(tai on sitoutumiskammoinen, narkkari, hullu, jotain muuta vikaa).
Voi myös olla että et tajua omaa tasoasi ja etsit kumppania liian korkealta. Tämä on todennäköistä jos et ole tuohon ikään ikinä seurustellut.
Voi hyvänen aika, älä aloittaja ota tuota viestiä tosissasi. Ei niin mitään perää. Olen itse loistava esimerkki siitä, että kyllä todella hyvä mies löytyy vielä kolmekymppisenäkin. Uskonnollisesta taustastani johtuen en tapaillut miehiä ennen kolmeakymmentä ikävuotta. Sitten irtauduin uskonnollisesta yhteisöstä ja aloin tapailla tavallisia miehiä. Ja täytyy sanoa, että huippumiehiä oli vapaana pilvin pimein. Olen akateeminen ja lähinnä tapailin saman koulutustaustan miehiä, mutta myös ammattikoulun tai jonkin vastaavan käyneitä. Toki joku oli jo aviosta eronnutkin, mutta sehän ei tee miehestä huonoa. Kerrankos sitä erehtyy. Oma taustani hieman hankaloitti tutustumisia, mutta hyvin kävi joka tapauksessa. Paljon onnea kumppanin etsintään kaikille kumppania kaipaaville iästä riippumatta! Joka iässä voi löytää ja kaikenikäisiä on vapaana.
Hei, hienoa kun löysit kumppanin! Saako kysyä, että irtauduitko myös uskosta/suhteesta Jumalaan samalla kun jätit uskonnollisen yhteisösi?Itse olen miettinyt paljon näitä tilanteita ja ajattelen, että onneksi Jumala ei ole onneksi sama kuin esim. ahdistava uskonnollinen yhteisö: voi löytää oman suhteen hengellisyyteen ja Jumalaan vaikka ahdistava yhteisö jäisi taakse, lämpimästi suosittelen tätä kaunista ja koskettavaa pientä videota Jumalan rakkaudesta: http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4
Siksi että se on osa miesmakuani. Tykkään ja olen aina tykännyt että mies on edes vähän pidempi. Ihan samalla tavalla, kuin joku mies tykkää vaikkapa hoikista naisista ja joku toinen rintavista/persevistä.
-Ap