Onko vanhemmilla oikeus sekaantua hääjärjestelyihin, jos he antavat rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Koska ne kaverit on sitä turvaverkkoa, joka kantaa perhettänne eteenpäin, kun vauva valvottaa ja taapero on hankala. Kaverit tulevat apuun, kun äiti on sairaana eikä jaksa hoitaa lapsia. Kaverit on niitä, jotka antavat mökkinsä ilmaiseksi käyttöön ja joiden auto on aina saatavilla. Kaverit auttaa muutossa, takaa lainan, antaa rahaa, kylässäkäydessään siivoaa ja pesee pyykit. Ei kukaan sukulaisista ole kiinnostunut siitä, miten perheellänne menee, yksikään ei halua auttaa. Sen sijaan kaverit on aina valmiita tulemaan paikalle, vaikka keskellä yötä. Kaverit siirtää harrastusmenojaan hoitaakseen ap:n lapsia, jotta ap pääsee kuntosalille tai jonkun kaverin lapsettomiin häihin.

Vai menikö se toisinpäin?

Minä olisin halunnut kutsua häihimme vain läheisimmät sukulaiset - ne, joiden kanssa oikeasti olemme tekemisissä, eli käytännössä molempien vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat - ja loput kavereita. Vanhempiemme pyynnöstä suostuimme siihen, että myös tädit, sedät ja serkut kutsuttiin.

Ja tiedätkö, ketkä ovat meille se turvaverkko? Ketkä ovat näiden kahdenkymmenen aikana tulleet meidän avuksemme ja tueksemme mitä karmeimmissa tilanteissa (niitä kun on valitettavasti meille sattunut)? Keitä ilman emme olisi selvinneet? Ketkä ovat tullet paikalle vaikka keskellä yötä ja venyneet aivan uskomattomiin asioihin meidän vuoksemme? Juurikin ne ihmiset, joiden kanssa olisimme halunnut häämme viettää, siis kourallinen läheisimpiä sukulaisia ja ennen kaikkea ne paljon parjatut kaverit. Niitä sukulaisia, jotka tulivat mukaan vain vanhempiemme toiveesta, emme ole häiden jälkeen nähneet kertaakaan.

Vanhempamme maksoivat koko hääjuhlamme (5000e) ja päättivät vieraslistan. Maksaja päättää. 100 hengen häät. Jos olisimme itse maksaneet vierasmäärä olisi ollut 30-40. Suuri osa vieraista oli vanhemmillemme enemmän tärkeitä.

Häistä parhaiten jäi mieleen kun "tuttavapariskunnat" tulivat sankoin joukoin häihin. Ihana oli nähdä sellaisia ei niin läheisiä ihmisiä.

Vanhempani avustivat meidän häitämme muutama vuosi sitten. Katsoimme, että rahallista panostusta vastaan heillä on myös oikeus toivoa jotain juhliin liittyen. Niinpä vanhempani kutsuivat juhliin muutaman sukulaisen/tuttavan, joiden kanssa en itse ole kauhean läheinen. Emme pitäneet tätä ollenkaan pahana. Nämä sukulaiset asuvat kaukana (osa jopa ulkomailla) ja sattuivat muutenkin olemaan kesämökeillään juuri tuona ajankohtana. Ihan kiva oli, että juhlissa oli muitakin kuin vain meidän omia ystäviämme.

Jostain syystä näillä 50 - 70 vuotiailla oli yhtä paljon virtaa kuin meillä nuoremmilla ja niimpä tämä porukka bilettikin karaokessa ihan valomerkkiin saakka meidän muiden mukana.

F kirjoitti:

Vanhempamme maksoivat koko hääjuhlamme (5000e) ja päättivät vieraslistan. Maksaja päättää. 100 hengen häät. Jos olisimme itse maksaneet vierasmäärä olisi ollut 30-40. Suuri osa vieraista oli vanhemmillemme enemmän tärkeitä.

Häistä parhaiten jäi mieleen kun "tuttavapariskunnat" tulivat sankoin joukoin häihin. Ihana oli nähdä sellaisia ei niin läheisiä ihmisiä.

Juuri näin, maksaja päättää. Eli ap ja miehensä, koska hehän koko lystin maksavat. Jos anhemmat eivät ole rahaa antaessaan ilmaisseet, että he sitten haluavat kutsua omia vieraitaan tai päättää ohjelmasta, niin turha se on enää jälkikäteen alkaa marista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi alunperinkään suostui siihen, että saisit vanhemmilta rahaa häiden järjestelyyn?

Parasta on, että hääpari järjestää häänsä yksin, vihkiparin vanhemmat ja suku ovat mukana kirkossa, mutta juhlat on vain kavereille.

Koska ne kaverit on sitä turvaverkkoa, joka kantaa perhettänne eteenpäin, kun vauva valvottaa ja taapero on hankala. Kaverit tulevat apuun, kun äiti on sairaana eikä jaksa hoitaa lapsia. Kaverit on niitä, jotka antavat mökkinsä ilmaiseksi käyttöön ja joiden auto on aina saatavilla. Kaverit auttaa muutossa, takaa lainan, antaa rahaa, kylässäkäydessään siivoaa ja pesee pyykit. Ei kukaan sukulaisista ole kiinnostunut siitä, miten perheellänne menee, yksikään ei halua auttaa. Sen sijaan kaverit on aina valmiita tulemaan paikalle, vaikka keskellä yötä. Kaverit siirtää harrastusmenojaan hoitaakseen ap:n lapsia, jotta ap pääsee kuntosalille tai jonkun kaverin lapsettomiin häihin.

Vai menikö se toisinpäin?

Huoh... Kutsumme häihin molempien perheet ja sukua sekä kavereita. Kaikki ovat tervetulleita sekä vihkimiseen että juhlaan. Koska he kaikki ovat meille tärkeitä omana itsenään, eivät pelkkinä apujoukkoina. (Teksti muuten antaa aika omituisen kuvan omasta elämästäsi, mutta se on kai sivuseikka.)

ap

Teksti on ihan suora analyysi tältä palstalta, jossa isovanhemmilta on osattu vaatia kaikkia noita asioita rahan antamisesta palkattoman lastenhoitoon. Kun joku ketjussa on kysynyt, eikö muualta saa apua / eikö ole muuta turvaverkkoa, on alkuperäinen valittaja aina osannut vastata, että ne vanhemmathan on jo aikanaan vauvan saadessaan sitoutuneet siihen lapseen ja sen mahdollisiin lapsiin, joten turha isovanhempana pyörtää kelkkaa. Isovanhempien rahat ovat aikuisten lasten rahoja, heillä on oikeus niitä itselleen vaatia. Isovanhemmat on vastuussa lastensa parisuhteista ja hyvin nukutuista öistä, joten lastenhoitovelvollisuus on heillä.

Todella harvoin kukaan palstalla valittaa, että kaverit ei auta lastenhoidossa tai siivoa lapsivuodeaikana kämppää. Todella harva edes tajuaa sitä, että mieskin voi joskus hoitaa lasta tai olla ostamatta kaikenlaista kallista turhuutta. Ehei, vastuu vieritetään aina omalle suvulle eli sille porukalle, jota kaikkein vähiten halutaan perheen juhlahetkissä nähdä.

On mielestäni vanhemmilta erittäin alhaista, että haluavat ehdoin tahdoin tuhlata sinun perintörahojasi johonkin häihin. Tuollaiset vanhemmat pitäisi asettaa holhouksenalaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi alunperinkään suostui siihen, että saisit vanhemmilta rahaa häiden järjestelyyn?

Parasta on, että hääpari järjestää häänsä yksin, vihkiparin vanhemmat ja suku ovat mukana kirkossa, mutta juhlat on vain kavereille.

Koska ne kaverit on sitä turvaverkkoa, joka kantaa perhettänne eteenpäin, kun vauva valvottaa ja taapero on hankala. Kaverit tulevat apuun, kun äiti on sairaana eikä jaksa hoitaa lapsia. Kaverit on niitä, jotka antavat mökkinsä ilmaiseksi käyttöön ja joiden auto on aina saatavilla. Kaverit auttaa muutossa, takaa lainan, antaa rahaa, kylässäkäydessään siivoaa ja pesee pyykit. Ei kukaan sukulaisista ole kiinnostunut siitä, miten perheellänne menee, yksikään ei halua auttaa. Sen sijaan kaverit on aina valmiita tulemaan paikalle, vaikka keskellä yötä. Kaverit siirtää harrastusmenojaan hoitaakseen ap:n lapsia, jotta ap pääsee kuntosalille tai jonkun kaverin lapsettomiin häihin.

Vai menikö se toisinpäin?

Huoh... Kutsumme häihin molempien perheet ja sukua sekä kavereita. Kaikki ovat tervetulleita sekä vihkimiseen että juhlaan. Koska he kaikki ovat meille tärkeitä omana itsenään, eivät pelkkinä apujoukkoina. (Teksti muuten antaa aika omituisen kuvan omasta elämästäsi, mutta se on kai sivuseikka.)

ap

Teksti on ihan suora analyysi tältä palstalta, jossa isovanhemmilta on osattu vaatia kaikkia noita asioita rahan antamisesta palkattoman lastenhoitoon. Kun joku ketjussa on kysynyt, eikö muualta saa apua / eikö ole muuta turvaverkkoa, on alkuperäinen valittaja aina osannut vastata, että ne vanhemmathan on jo aikanaan vauvan saadessaan sitoutuneet siihen lapseen ja sen mahdollisiin lapsiin, joten turha isovanhempana pyörtää kelkkaa. Isovanhempien rahat ovat aikuisten lasten rahoja, heillä on oikeus niitä itselleen vaatia. Isovanhemmat on vastuussa lastensa parisuhteista ja hyvin nukutuista öistä, joten lastenhoitovelvollisuus on heillä.

Todella harvoin kukaan palstalla valittaa, että kaverit ei auta lastenhoidossa tai siivoa lapsivuodeaikana kämppää. Todella harva edes tajuaa sitä, että mieskin voi joskus hoitaa lasta tai olla ostamatta kaikenlaista kallista turhuutta. Ehei, vastuu vieritetään aina omalle suvulle eli sille porukalle, jota kaikkein vähiten halutaan perheen juhlahetkissä nähdä.

Lainattu teksti on aika kaukana analyysista. Pelkkä lista, mihin on koottu useiden kirjoittajien pettymyksiä siitä kun se oma napa ei olekaan muille lähin napa. Aloittajan tilanteeseen ne eivät liity mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi alunperinkään suostui siihen, että saisit vanhemmilta rahaa häiden järjestelyyn?

Parasta on, että hääpari järjestää häänsä yksin, vihkiparin vanhemmat ja suku ovat mukana kirkossa, mutta juhlat on vain kavereille.

Koska ne kaverit on sitä turvaverkkoa, joka kantaa perhettänne eteenpäin, kun vauva valvottaa ja taapero on hankala. Kaverit tulevat apuun, kun äiti on sairaana eikä jaksa hoitaa lapsia. Kaverit on niitä, jotka antavat mökkinsä ilmaiseksi käyttöön ja joiden auto on aina saatavilla. Kaverit auttaa muutossa, takaa lainan, antaa rahaa, kylässäkäydessään siivoaa ja pesee pyykit. Ei kukaan sukulaisista ole kiinnostunut siitä, miten perheellänne menee, yksikään ei halua auttaa. Sen sijaan kaverit on aina valmiita tulemaan paikalle, vaikka keskellä yötä. Kaverit siirtää harrastusmenojaan hoitaakseen ap:n lapsia, jotta ap pääsee kuntosalille tai jonkun kaverin lapsettomiin häihin.

Vai menikö se toisinpäin?

Huoh... Kutsumme häihin molempien perheet ja sukua sekä kavereita. Kaikki ovat tervetulleita sekä vihkimiseen että juhlaan. Koska he kaikki ovat meille tärkeitä omana itsenään, eivät pelkkinä apujoukkoina. (Teksti muuten antaa aika omituisen kuvan omasta elämästäsi, mutta se on kai sivuseikka.)

ap

Teksti on ihan suora analyysi tältä palstalta, jossa isovanhemmilta on osattu vaatia kaikkia noita asioita rahan antamisesta palkattoman lastenhoitoon. Kun joku ketjussa on kysynyt, eikö muualta saa apua / eikö ole muuta turvaverkkoa, on alkuperäinen valittaja aina osannut vastata, että ne vanhemmathan on jo aikanaan vauvan saadessaan sitoutuneet siihen lapseen ja sen mahdollisiin lapsiin, joten turha isovanhempana pyörtää kelkkaa. Isovanhempien rahat ovat aikuisten lasten rahoja, heillä on oikeus niitä itselleen vaatia. Isovanhemmat on vastuussa lastensa parisuhteista ja hyvin nukutuista öistä, joten lastenhoitovelvollisuus on heillä.

Todella harvoin kukaan palstalla valittaa, että kaverit ei auta lastenhoidossa tai siivoa lapsivuodeaikana kämppää. Todella harva edes tajuaa sitä, että mieskin voi joskus hoitaa lasta tai olla ostamatta kaikenlaista kallista turhuutta. Ehei, vastuu vieritetään aina omalle suvulle eli sille porukalle, jota kaikkein vähiten halutaan perheen juhlahetkissä nähdä.

Eihän täällä kukaan ole sanonut, ettei halua isovanhempia häihin. Jotkut ovat sanoneet, etteivät halua häihin kaikkia setiä, tätejä ja serkkuja, joita he eivät koskaan normaaliarjessa tapaa, enkä kyllä koskaan ole nähnyt kenenkään täällä itkevän, että tädeillä ja serkuilla olisi velvollisuus auttaa.

Mielestäni vanhemmat ja moni kirjoittajakin on nyt aika epäreiluja aloittajaa kohtaan. Jos kolmasosa vieraista on aloittajan sukulaisia ja kolmasosa miehen sukulaisia, niin ei tuossa mitkään kaverihäät ole kyseessä.

Palautitko rahat ap?

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien on äärettömän mukava selittää sisaruksilleen, miksi vain osan perhe kutsuttiin kokonaan, kun meidän Henriikka nyt ei vain halua kutsua heitä 😈

Niinpä :) Kuulehan Kaarina, kun se teidän kuopus saa tulla, kun se on ollut tekemisissä tyttöni kanssa, mutta esikoinen ei saa, kun se on jäänyt etäiseksi. Mutta myös teidän kissa saa tulla, koska senkin kanssa tyttöni miehensä kanssa on ollut tekemisissä.

Mutta asiahan menee niin, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Jos haluaa olla itsenäinen, silloin maksaa menonsa itse ja ei sitten odota, että isovanhemmat hyppää koko ajan lapsenvahteina ja avittaa vaunujen ja muiden ostossa.

Vierailija kirjoitti:

Kahtiajako:

Kategoria A: Hääpari ja heidän häät. Yksi elämän tärkeimmistä ja loppuiän muistettavista hetkistä, jokaikinen tunti. Rahalla ei ole merkitystä, onnen tunteella tuona päivänä on. Parhaat häät ovat hyvässä hengessä vietetyt, kaikilla hyvä olla ja hääpari on ykkönen, ei esim. mitä syötiin, oliko ilotulitusta, mitä mahtoi maksaa, missä jessica on -eikä ole kutsuttu vai mikä on -akat kumminkin puhuu ennen, häissä ja jälkeenpäin. Ihan sama, ketä kutsut tai jätät kutsumatta. Kellään ei helposti ole sellaisia varoja sijoittaa häihin, että kaikki mahdolliset kutsutaan häihin.

Kategoria B: vanhemmat, anopit, ystävät. Joiden kanssa on tunnesiteet ja joiden kanssa ollaan tekemisissä. Normaalisti arvostavat läheisiään ja arki, sekä juhlien järjestäminen sujuu hyvässä yhteishengessä. Tätä ei kuitenkaan tapahdu. Näin pitäsii: raha-asioistakin keskustellaan, kommunikoidaan toista kuunnellen ja ymmärtäen. Sovitaan, ei vallalla. Vallan käyttö, jos joku ymmärtää, mitä tarkoitan, tekee tuhoa. Se ei tule rahalla, vaikka kuinka haluaisi sen saavuttavan ilman järkeä. Jos oikeasti ajattelisi perhekuvioita eteenpäin, ja älykkäästi älykkäälle, ei sitä rahalla saavuteta, kun on kysymyksessä kenen tahansa häät. Seuraavaksi ristiäiset, sitä ennen lapsen nimi ja sitä ennen, naimisiinmenon jälkeen mm. ison talon osto tyyliin, johon pitäisi rahat pieraista jostain, ei kiinnosta enää vanhempiea, koska he eivät ole läsnä mukuloitten arkitodellisuudessa. Selittävät omaa kiiltokuvaansa vain ympärilleen, miten olivat järjestämässä häitä, totuus muuta, me maksoimme 98/100, mutta siitä emme puhuneet kellekään. Vanhempien oma osuus välittämiseen loppui taas siihen, kun muut eivät olleet näkemässä todellisuutta. Alkoi siitä, kun viimeiset häävieraat lähtivät, vain me ja vanhempani. En halua kirjottaa, miten touhu jatkui sen jälkeen, en olisi silloin uskonut äidistäni, traumat. Häiden jälkeen en ole ollut äitini kanssa tekemisissä, hän ei ole äitini, ainoastaan biologisesti.

C: Menee kahdestaan naimisiin todistajien läsnäollessa, panee rahat järkevämpään ja yrittää pysyä siinä avioliitossa ja hoitaa parisuhdetta, eikä heti ota eroa, kun kyllästyttää

Meillä vanhemmat rahoittivat häät. Se ei toki tarkoittanut sitä, että he saivat kaikesta päättää, mutta mielestäni oli luontevaa keskustella heidän kanssaan ja tehdä kompromissejakin. Ei toki sellaisia, jotka itsestä pahoilta tuntuivat, mutta etsiä vaihtoehtoja, joihin kaikki olivat tytyväisiä. Häämme olivat varsin epätyypilliset. Ja paljon suuremmat kuin itse olisin halunnut, mutta mieheni vanhemmilla on ollut tapana pyytää tietty ystäväpiiri lastensa häihin. Perinne jatkui, en kärsinyt asiasta mitenkään, kun häät järjestettiin tavalla, joka mahdollisti rennot, mukavat häät kaikille. Päinvastoin itsellekin oli mukavampi, kun juhlat olivat sellaiset, jotka olivat kaikkien mieleen. Lapsille omat jutut, tila yksinkertainen, mutta koristeltu, ruoka hyvää ja helppoa isolle joukolle, mahdollisuus olla ulkona, rentoa yhdessäoloa ilman ohjelmaa. Homma toimi. Meillä oli kauniit spontaanit ja rennot häät. Ja isot. Sekin tuntui ihan hyvältä. Hämmästyttävän liikuttavalta itseasiassa - niin monet ihmiset halusivat olla sitä päivää meidän kanssa juhlistamassa. Se on lahja. 

Ei rahalla päätäntävaltaa voi ostaa, mutta itsestäni tuntuisi luontevammalta hakea ratkaisuja, jotka ovat tyydyttäviä kaikille. Hääpäivä on ihana jokatapauksessa. Keskity tunnelmaan, ne ihan pienet asiat, joista voi stressata ovat - no mukavia lisiä, mutta jos fokus kääntyy niihin, niin varsin mukavia stressilisiä. Onnea matkaan!

Jos meille olisi vanhemmay sponssanneet häitä, olisin antanut heidän kutsua ihmisiä, jotka ovat heille läheisempiä, kuin minulle.

Minusta olisi mukavaa, että vieraatkin viihtyvät ja heillä olisi mukavaa, kun olisi omiakin tuttuja. Tai siis niitäkin sukulaisia, joita emme ole nähneet pitkään aikaan. Olisi myös ollut mukava tutustua häissä heihin uudelleen. Häät ovat mielestäni muutakin kuin pelkkä morsiamen ihailujuhla.

Samanlaiset häät olisin halunnut, kuin serkullani. Olimme siellä koko suku ja vaimon suku. Lapset myös. Voi mikä ihana juhla, kun näki kaukaisia sukulaisia pitkästä aikaa. Puhuimmekin, että hautajaiset on nykyään ne juhla, missä nähdään. Että kiitos serkkumme, kun saimme tilaisuuden kokoontua. Uskon, että hääparillakin oli ihan kivaa, kun vieraat nauttivat ja puheensorinaa oli koko illan ja kaikki viihtyivät ja olivat iloisen yllättyneitä, kuinka hienoa oli nähdä niitä kaukaisempiakin sukulaisia.

Mutta kun meillä ei ollut varaa järjestää tällaisia häitä, eikä vanhempamme pystyneet auttamaan, pidimme häät vain perheen kesken.

Jos vanhempasi antoivat teille rahaa juurikin häävalmisteluihin, ei siis häälahjaksi, niin kyllä heillä on ainakin jonkinlainen oikeus vaikuttaa esim. vieraslistan koostumukseen. He tietävät ja tuntevat suvun ja osaavat neuvoa, keitä kutsutaan. Eli mihin vedetään raja, pidetäänkö pienet intiimit häät vai suuret sukukalaasit. Mutta ei vanhemmilla ole esim. oikeutta kutsua hääparille täysin tuntemattomia omi tuttujaan tai liikeystäviään lastensa häihin. Keskustelkaa, neuvotelkaa, ottakaa opastusta vastaan, älkää änkyröikö. Kenelläkään ei ole häissä hauskaa, jos järjestelyt ovat menneet riitelyksi. Tehkää itse häistä oma ehdotelma ja pyytäkää vanhempia tekemään oma ja koettakaa sitten sovitella asiat niin, että ratkaisu sopii kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaverihääsi ovat siis erilaiset kuin sukuhäät?

Kyllä meidän häissä kysyttiin molempien vanhemmilta keitä sukulaisia häihin kutsutaan.

On kyllä tarkoitus kutsua sekä ystäviä että sukulaisia. Ja sukulaisista he, joiden kanssa ollaan tekemisissä. Miksi ylipäänsä pitäisi kutsua sellaisia sukulaisia, joita ei osaa vanhemmilta kysymättä kutsua?

ap

Ymmärrän sinua oikein hyvin. Me peruimme tästä syystä häät, että äitini alkoi sekaantua liikaa asioihin luvattuaan maksaa puolet kuluista. Onneksi ei ollut vielä kutsut postissa.

Menimme naimisiin vuotta myöhemmin meidän tyylillä, ja häissä ei ollut tasan yhtään ihmistä, jonka kanssa ei ole oltu tekemisissä. Äiti olisi halunnut häihin tätinsä ja serkkunsa Ruotsista. Siis olin tavannut ne ihmiset ehkä 20 vuotta sitten jollain Ruotsin lomalla kakarana....ja bussi olisi pitänyt vuokrata kuljetuksia varten ja kartano ja orkesteri. No huh huh. Sulhanen alkoi jo saada ramppikuumetta ja minä unettomuutta. Mutsi otti peruutuksesta nokkiinsa, mutta leppyi lopulta.

Lopulta mentiin naimisiin lähikirkossa, kokkisiskoni hommasi pitopalveluporukan ja ruuat, ja häät tanssittiin mummolassani, pihalle tehtiin kolme isoa juhlatelttaa, koristeltiin sireeninkukilla ja mukana oli n. 50 vierasta. Ei kuljetuspulmia kenelläkään. Ne oli kivat, pienet intiimit häät, ei liikaa väkeä. Yhä naimisissa, jo 19. vuosi menossa.

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhempasi antoivat teille rahaa juurikin häävalmisteluihin, ei siis häälahjaksi, niin kyllä heillä on ainakin jonkinlainen oikeus vaikuttaa esim. vieraslistan koostumukseen. He tietävät ja tuntevat suvun ja osaavat neuvoa, keitä kutsutaan. Eli mihin vedetään raja, pidetäänkö pienet intiimit häät vai suuret sukukalaasit. Mutta ei vanhemmilla ole esim. oikeutta kutsua hääparille täysin tuntemattomia omi tuttujaan tai liikeystäviään lastensa häihin. Keskustelkaa, neuvotelkaa, ottakaa opastusta vastaan, älkää änkyröikö. Kenelläkään ei ole häissä hauskaa, jos järjestelyt ovat menneet riitelyksi. Tehkää itse häistä oma ehdotelma ja pyytäkää vanhempia tekemään oma ja koettakaa sitten sovitella asiat niin, että ratkaisu sopii kaikille.

Aika tökeröä vanhemmilta antaa ensin rahaa ja sitten myöhemmin alkaa esittää omia vaatimuksiaan. Olisi asiallista kertoa heti rahaa antaessa siihen liittyvistä ehdoista. Ihmettelen myös oletusta, että ap ei itse tuntisi omaa sukuaan ja tietäisi, ketkä haluaa kutsua.

En osaa ratkaista sun ongelmaa mutta voin tarjota vertaistukea koska olen ollut samassa tilanteessa. Isäni tarjoutui avustamaan häiden kuluissa ja siitä seurasi paljon ongelmia. Häneltä alkoi tulla paljon erilaisia vaatimuksia ja vielä aika röyhkeään sävyyn. Yritimme selittää millaiset häät halusimme pitää ja tarjosimme rahoja takaisinkin. Asia meni vain entistä pahemmin solmuun ja seurauksena oli kuukausia kestänyt välien tulehtuminen, josta kesti todella kauan toipua. Jos olisin tiennyt tämän ennalta, en olisi koskaan ottanut rahoja vastaan! Ikävintä oli se, että hääjärjestelyistä tuli tämän rahasotkun seurauksena hirveän ahdistavaa puuhaa, iloisen juhlan järjestämisestä katosi ilo. Olisimme itse pärjänneet hyvin puolta pienemmillä juhlilla ja ilman raha-apua.

Mitäs tästä sanotte? Tarjosin rahoja takaisin ja sanoin, etten olisi edes ottanut niitä jos olisin tiennyt millainen sotku niistä seuraa. No. Isä kieltäytyi ottamasta rahoja takaisin, koska annettu mikä annettu. Äiti taas on sitä mieltä, että koska he rahoittavat häitä, heillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa. Jepjep. Jääkö tässä enää muuta vaihtoehtoa kuin perua häät, käydä todistajien kanssa maistraatissa ja käyttää koko budjetti häämatkaan? Alkaa houkutella sekin vaihtoehto, vaikka ne juhlatkin kyllä haluaisin...

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole oikeutta, ja on aika törkeää edes olettaa, että maksamalla järjestelyistä he ostavat oikeuden määrätä asioista. TOIVEITA ja ehdotuksia voi tehdä, jos kysytään, mutta määrätä ei.

Mutta on toisaalta oikeus pyytää rahat takaisin, jos tulee kiistaa. Joten mieti, mitä haluatte. Itse ehkä tarjoaisin rahoja takaisin sillä kaneetilla, että "meillä tuntuu nyt syntyvän yhtä ja toista kinaa järjestelyistä, joten päätettiin miehen kanssa, että pidetään tämä nyt ihan meidän tyyliin ja maksetaan se myös sitten itse."

Siihen alan vähitellen kallistua, että tarjoan rahoja takaisin. Harmi sinänsä, koska niillä saisi kaikenlaista kivaa, mutta ei tämä näinkään etene.

ap

Millä konkreettisilla tavoilla ap:n vanhemmat puuttuvat järjestelyihin? Jos kysymys on siitä, keitä kaikkia sukulaisia kutsutaan häihin, millä tavoin ap:n elämää vaikeuttaa, jos paikalle tulee hänelle vähän kaukaisempia sukulaisia, kun kerran omien vanhempien rahallinen tuki kattaa heidän tarjoilunsa?