Psykiatrisilla osastoilla tapahtunut kaltoinkohtelu on ennen ollut enemmän sääntö kuin poikkeus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu kuulostaa ihan mamukriitikoiden keksimiltä mustamaalauskampanjoilta. Pane mielisairaanhoitajan tilalle mamu niin se on ihan kuin mv-lehdestä.

Voisitko kertoa, miten tämä "mustamaalauskampanjani", joka kertoo vuosikymmenien takaisista tapahtumista, voisi vaikuttaa yhteiskuntaan nykypäivänä? Siis mitkä ovat motiivini keskustella tapahtumista? Minusta nimittäin motiivini on se, että ihmiset eivät tiedä, että tällaista on tapahtunut suuremmassakin mittakaavassa. Miksi sinusta on vaikeaa uskoa, että tämä on ollut psykiatristen osastojen todellisuutta?

Ap

Haluat mustamaalta psykiatriset sairaanhoitajat yhden (1) ihmisen kertomusten mukaan. Inttämisesi on sitä tasoa, että olet ehkä potilas itsekin ja joku hoitsu on katsonut sua pahasti. Olet niin kujalla, etten palaa enää tähän keskusteluun. Hyvää viikonloppua. Muista ottaa lääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Potilaiden kaltoinkohtelusta harvemmin kuunnellaan itse uhria, tai ei uskota hänen kertomaansa. Kaltoinkohtelujen seuraaminen vierestä on myös näkijälle rankkaa. Kuin myös kuulijalle. Pitäisikö nämä asiat pitää sisällään traumoihin asit? Ei! Näistä pitää puhua! Ei mikään muutu piilossa seinien sisällä, ellei niistä avauduta ja sitä myöden havahduta kohti parempia muutoksia.

Samaa mieltä. Äiti kertoi eräästä ihmisestä, joka kävi ohjaamassa osastoilla toimintaa. Hän on moneen otteeseen sanonut äidilleni, että hänellä on iso käsittelemätön trauma noista vuosista.

Ap

Mullakin on jäänyt jonkinlainen trauma vaikka olin vaan sijainen. Ainakin ihmissoikeudet ovat tärkeitä ja kaikenlaisia virkakekkuleita kohtaan on epäluulo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu kuulostaa ihan mamukriitikoiden keksimiltä mustamaalauskampanjoilta. Pane mielisairaanhoitajan tilalle mamu niin se on ihan kuin mv-lehdestä.

Voisitko kertoa, miten tämä "mustamaalauskampanjani", joka kertoo vuosikymmenien takaisista tapahtumista, voisi vaikuttaa yhteiskuntaan nykypäivänä? Siis mitkä ovat motiivini keskustella tapahtumista? Minusta nimittäin motiivini on se, että ihmiset eivät tiedä, että tällaista on tapahtunut suuremmassakin mittakaavassa. Miksi sinusta on vaikeaa uskoa, että tämä on ollut psykiatristen osastojen todellisuutta?

Ap

Haluat mustamaalta psykiatriset sairaanhoitajat yhden (1) ihmisen kertomusten mukaan. Inttämisesi on sitä tasoa, että olet ehkä potilas itsekin ja joku hoitsu on katsonut sua pahasti. Olet niin kujalla, etten palaa enää tähän keskusteluun. Hyvää viikonloppua. Muista ottaa lääkkeet.

Tuota noin... en ole kyllä puhunut psykiatrisista sairaanhoitajista mitään. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en muuten usko, että kukaan kertoo lapsilleen edes jälkikäteen, jos on työssään esim. lahjonut tupakalla potilaan lyömään toista, 90-vuotiasta potilasta päähän tai sulkenut vanhuksen talvella parvekkeelle pelkkä yöpaita päällä, jotta hän "oppisi olemaan". Tämä ei ole viesti kenellekään tässä ketjussa keskustelevalle, vaan pelkkä muistutus siitä, että näitä kiusaustarinoita tuskin kerrotaan kenellekään muille kuin muille kiusaajille. 

Ap

Minulle on kerrottu. Siitä on muutamia vuosia aikaa ja itseänsi jäi suuresti vaivaamaan. En ole töissä hoitoalalla, enkä ole ollut potilaana. Hoitajien hoitometodikertomukset olivat mielestäni niin sairaita, etten vieläkään ole niitä ymmärtänyt. Enkä ole vastaavaa ikinä jälkeenpäinkään kuullut. Vieläkin koen, että jos niistä kertoisin, tulisinko tunnistetuksi. Uskoisin, että nämä hoitajat eivät työstään niin avoimesti ole kenelle tahansa kertoneet. Paitsi omille puolisoilleen. Hyvä, että salaisuudet alkavat paljastumaan median kautta.

Kun olemme äitini kanssa näistä keskustelleet, äiti sanoi, että nöyryyttäminen ja pahoinpiteleminen oli monelle ihan ajanvietettä, ei niinkään hoitoa. Mutta joo, ehkä jotkut jutut (esim. väkisin ulkoiluttaminen, kun kyseessä oli ihminen, joka pelkäsi ulkoilua valtavasti ja ulosmenoon liittyi sitten väkivaltaa ja uhkailua) olivat hoitajien mielestä hoitoa. Sähkösokkeja kuulemma Nikkilässä annettiin selvästi myös rankaisumielessä. Mutta sitten semmoinen, että suihkupullolla suihkutetaan vanhuksen naamaa... ei varmasti hoitajallakaan ollut hoitaminen mielessä  (omainen muuten sattui näkemän tuon, mutta eipä hänkään uskaltanut viedä asiaa eteenpäin).

Ap

Nikkilä varmaan oli yksi pahimmista paikoista. Hoitajat, monet, väkivaltaisia ja juoppoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Potilaiden kaltoinkohtelusta harvemmin kuunnellaan itse uhria, tai ei uskota hänen kertomaansa. Kaltoinkohtelujen seuraaminen vierestä on myös näkijälle rankkaa. Kuin myös kuulijalle. Pitäisikö nämä asiat pitää sisällään traumoihin asit? Ei! Näistä pitää puhua! Ei mikään muutu piilossa seinien sisällä, ellei niistä avauduta ja sitä myöden havahduta kohti parempia muutoksia.

Samaa mieltä. Äiti kertoi eräästä ihmisestä, joka kävi ohjaamassa osastoilla toimintaa. Hän on moneen otteeseen sanonut äidilleni, että hänellä on iso käsittelemätön trauma noista vuosista.

Ap

Mullakin on jäänyt jonkinlainen trauma vaikka olin vaan sijainen. Ainakin ihmissoikeudet ovat tärkeitä ja kaikenlaisia virkakekkuleita kohtaan on epäluulo.

Uskon kyllä sen. Ja huom. mä en ajattele, että nämä ihmiset, jotka ovat näitä kauheita tekoja tehneet, ovat olleet järjestään pahoja, vaan joku systeemissä on antanut heille sellaiset valtaoikeudet (joko kirjaimelliset tai itse otetut), joka on heidän mielestään oikeuttanut mielivallan. Tietenkään alkoholin sekoittaminen asiaan ei ole asiaa yhtään parantanut. Ja uskon, että tuo on ollut traumatisoivaa monelle työntekijällä, moni on varmasti lähtenyt alalta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu kuulostaa ihan mamukriitikoiden keksimiltä mustamaalauskampanjoilta. Pane mielisairaanhoitajan tilalle mamu niin se on ihan kuin mv-lehdestä.

Voisitko kertoa, miten tämä "mustamaalauskampanjani", joka kertoo vuosikymmenien takaisista tapahtumista, voisi vaikuttaa yhteiskuntaan nykypäivänä? Siis mitkä ovat motiivini keskustella tapahtumista? Minusta nimittäin motiivini on se, että ihmiset eivät tiedä, että tällaista on tapahtunut suuremmassakin mittakaavassa. Miksi sinusta on vaikeaa uskoa, että tämä on ollut psykiatristen osastojen todellisuutta?

Ap

Haluat mustamaalta psykiatriset sairaanhoitajat yhden (1) ihmisen kertomusten mukaan. Inttämisesi on sitä tasoa, että olet ehkä potilas itsekin ja joku hoitsu on katsonut sua pahasti. Olet niin kujalla, etten palaa enää tähän keskusteluun. Hyvää viikonloppua. Muista ottaa lääkkeet.

Taisi yhdelle hoitajalle kolahtaa omaan nilkkaan. Melkoisen marttyyrimainen pöljä kommentti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu kuulostaa ihan mamukriitikoiden keksimiltä mustamaalauskampanjoilta. Pane mielisairaanhoitajan tilalle mamu niin se on ihan kuin mv-lehdestä.

Voisitko kertoa, miten tämä "mustamaalauskampanjani", joka kertoo vuosikymmenien takaisista tapahtumista, voisi vaikuttaa yhteiskuntaan nykypäivänä? Siis mitkä ovat motiivini keskustella tapahtumista? Minusta nimittäin motiivini on se, että ihmiset eivät tiedä, että tällaista on tapahtunut suuremmassakin mittakaavassa. Miksi sinusta on vaikeaa uskoa, että tämä on ollut psykiatristen osastojen todellisuutta?

Ap

Haluat mustamaalta psykiatriset sairaanhoitajat yhden (1) ihmisen kertomusten mukaan. Inttämisesi on sitä tasoa, että olet ehkä potilas itsekin ja joku hoitsu on katsonut sua pahasti. Olet niin kujalla, etten palaa enää tähän keskusteluun. Hyvää viikonloppua. Muista ottaa lääkkeet.

Taisi yhdelle hoitajalle kolahtaa omaan nilkkaan. Melkoisen marttyyrimainen pöljä kommentti.

No tuo nyt on tuota, kun ei oikein osata kertoa, mikä on sydämellä, niin aletaan sitten haukkua. Voi jättää omaan arvoonsa.

Ap

Jos nyt vielä paremmin muotoilen, niin tämä psykiatristen potilaiden kohtelu on ollut (ja on valitettavasti monin paikoin vieläkin) sellaista rakenteellista väkivaltaa, jossa yksi ihmisryhmä kokee asemansa takia olevansa toisen ryhmän yläpuolella. Se ei ole niinkään yksilöiden kuin yhteiskunnan ongelma, toki se ei poista yksilöiden vastuuta siitä, mitä tapahtuu.

Ap

Olin potilaana erään suuren kaupungin psykiatrian klinikalla masennuksen takia viitisen vuotta sitten. Kyseessä oli avo-osasto. Yksi osaston lähihoitaja sekä yksi osaston lääkäri olivat sadisteja. He lirkuttelivat tilaisuuksissa, joissa oli useita potilaita ja muita henkilökuntaa läsnä. Kahden kesken heidän käytöksensä oli törkeää. Se oli henkistä väkivaltaa lyhyesti sanottuna. 

Tein valituksen, johon vastattiin, että "hoito ollut hyvää ja ammattimaista".  En ollut ainoa valittaja, ja kaikki tiedossani olevat saivat saman vastauksen. Siis potilaan sana vastaan lääkärin/hoitajan sanaa, jolloin henkilökunta kirjoittaa vastineessaan, että potilas "kuvittelee/tulkitsee/ylireagoi". Potilailla ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua. 

Joka paikassa on työntekijöitä, joilla on taipumus kohdella potilaita kaltoin. Kaikki eivät sellaisia ole. Psykiatrian puolelle potilaan mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan ovat lähes olemattomat: heitä ei yksinkertaisesti uskota. Eikö tämä Turun tapaus lähtenyt purkautumaan potilaan omaisten kautta?

Mä oon itse potilaana kyllä tosi kiitollinen siitä miten mielisairaanhoito on mennyt parempaan suuntaan. Parantamisen varaa toki vielä on. Ainoat huonot kokemukset itsellä on miten potilaita ei kuunnella koska "sä oot hullu", lääkäriä ei kiinnosta, ylilääkitsemistä ja annetaan pillereitä mitä ei ole määrätty eikä kerrota mitä ne on, yöhoitajat tulee nukkumaan töihin ja hoitajien ja potilaiden väliset seksisuhteet.

Näin sivusta niin en tajua vaatteiden takavarikointia rankaisukeinona. Koko päivä pyjamissahan on just ihanaa olla.

Haluaisitko ap hieman kertoa näitä tarinoita? Olisi mielenkiintoista kuulla.

Mitä väliä? Mt ongelmat nyt ovat suurimmaksi osaksi sitä, että halutaan olla erikoisia ja vaikeita

Omat kokemukset on pääasiassa olleet positiivisia, mutta yksi suuri moka tapahtui: sain väärän diagnoosin ja söin vuosia vääriä lääkkeitä. Mulla diagnosoitiin psykoosi ja siihen vaadittavat lääkkeet ilmeisesti kangisti äänilihaksia, koska en kyennyt enää puhumaan selkeästi. Nukuin päivät pitkät. Ja en edes kokenut niistä lääkkeistä hyötyä. Päinvastoin. Yritin kertoa hoitajille ja lääkärille, että en ole psykoosissa. Paska homma vaan, että eräs psykoosin oire on sairauden kieltäminen. Joten taisin näyttää vain enemmän psykoottiselta. Lopulta itsemurhayrityksen jälkeen pyysin saada masennuslääkkeet ja palaset alko loksahtelemaan paikoilleen. Silti edelleenkään väärää hoitoa ei myönnetty vaan sanottiin vaan että mun sairaus oli muuttunut. Vitut, kärsin koko ajan masennuksesta. Eiköhän ne psykoosilääkkeet olisi auttanut edes vähän kun niitä pari vuotta söin ainakin viittä erilaista. Terveisiä Oulun nuorisopsykiatrisille osastoille 70 ja 72! Joskus kannattaa luottaa hulluihinkin.

Varsinkin ennen psykiatrisilla osastoilla työskenteli todella sekalaista porukkaa. Varmasti ylilyöntejä ja vallankäyttöä oli enemmän, kuin kukaan osaa ajatellakaan. Sehän on tutkittu, että yhden auktoriteetin harjoittama väkivalta/nöyryytys/mikä tahansa röyhkeys tarttuu helposti muihinkin ja tämän ilmiön vuoksi esimerkiksi Guantanamon räikeät ihmisoikeusloukkaukset pystyivät tapahtumaan. Se väkivalta ja alistaminen oli sosiaalisesti sallittua ja siihen jopa yllytettiin.

Jos nyt mietitään maailmaa, jossa homoseksuaalit haluttiin sulkea laitoksiin, koska he olivat siihen aikaan ihmisten mielestä niin sairaita, että eivät voineet kadulla vapaasti kulkea. Olisi mielestäni erittäin outoa ajatella, että tuollaisessa maailmassa "hulluja" kohdeltaisiin laitoksen sisällä yhtään sen paremmin. Tietenkin on hyviä ja huonoja ihmisiä, eivätkä todellakaan kaikki hoitajat halua käyttää valtaansa väärin. Mutta se ei vaadi kuin pari mätää omenaa, että kokonainen laitos on kaaoksessa.

Ylipäätänsä vakavassa psykoosissa olevaa ihmistä voi olla vaikea nähdä vertaisenaan, jolloin kohtelu voi muuttua kylmemmäksi tätä potilasta kohtaan. Ja tähän yhtälöön kun lisätään hoitajan oma taipumus alistamiseen, niin siinähän ne väärinkäytön ainekset on jo kasassa. Saatika sitten tilanne, jossa hoitaja on psykopaatti. Tämänkin on TÄYSIN mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisitko ap hieman kertoa näitä tarinoita? Olisi mielenkiintoista kuulla.

Mun pitää kohta mennä, mutta voin kertoa joitain esimerkkejä - tuolla aiemmin mainitsinkin esim. sen, että potilas lahjottiin tupakalla lyömään toista. Äitini on kertonut varsinkin vanhusten hoidosta (joita oli osastolla nuorempien seassa), joka oli aivan järkyttävää laiminlyöntiä: vuodepotilaille ei viety iltapalaa, eivätkä he päiväruuan jälkeen saaneet mitään ruokaa. Iltapalan sai, jos sen pystyi itse hakea, muuten ei. Toki oli joitain hoitajia (mm. äitini), jotka hakivat iltapalan ja syöttivät, samoin laitosapulaiset tekivät näin. Etenkin miespuoliset mielenterveyshoitajat (sori vaan) eivät kääntäneet vuodepotilaita, joten nämä saivat hirveitä makuuhaavoja. Samat miehet eivät myöskään yövuorossa ollessaan siivonneet sänkyyn tulleita paskoja ja kusia (vaippoja ei vielä ollut, paitsi sellaisia neliönmallisia), vaan jättivät ne naisille aamuvuoroon. Vanhuksia ei myöskään puettu tarpeeksi yöksi, vaan aliravitut vuodepotilaat saivat palella lyhyessä paidassa.

-

Pesut ja saunotukset olivat kuin karjalauman paimennusta, saunaan oli pakko mennä ja olla siellä tietty aika, vaikka ei halunnut. Allensa paskoneen peräpää saatettiin pestä vessaharjalla.

-

Tähän päälle se, että toiset olivat humalassa töissä. Myrkkykortista saattoi käydä ilmi, että hoitaja oli niin humalassa, että ei ollut saanut aikaiseksi kuin harakanvarpaita korttiin, ja silti oli sekä annostellut huumaavia aineita että pistänyt niitä.

Ap

Väkivaltaiset potilaat ja väkivaltainen henkilökunta olisi saatava pois sairaaloista. Siis myös potilaat.