Ovatko nämä tutkijoiden esittämät lastenkasvatusperiaatteet ristiriidassa? Esimerkit tältä viikolta Ylestä ja HS:sta

Kyllä, ovat ristiriidassa.

Kasvatus ja ihmisen psykologia ovat niin monimutkaisia asioita, että ei edes kovan luokan tutkijoilla ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin.

Eihän noissa oli mitään ristiriitaa.

Ylen jutussa puhutaan siitä että vanhempi auttaa lasta tunteissa, kitinät yms märinät ei ole sitä, ne on huomionhakuisuutta josta Hesarin jutussa puhutaan....

Hesarin juttu on hyvä; lasta ei tosiaankaan voi kehua liikaa kunhan kehuu oikeista asioista.

Eivät oikeastaan ole ristiriidassa, ainakin omalla lapsellani on molemmat käyttäytymistavat, on tilanteita joissa hän on stressaantunut ja huonolla käytöksellä ns. pyytää apua aikuiselta. Sitten on niitä rajojen kokeiluja, sellaisia asioita joita hänen pitää oppia kantapään kautta jolloin yleensä riittää kun kerran tai korkeintaan kolmesti antaa kokeilla ja lapsi toteaa itsekin että kyllä vain, äiti ja isä (ja mummot ja papat ja hoitajat ym.) olivat oikeassa. Nopeammin menee oppi perille kun ei kiinnitä siihen huomiota kuin sen verran että lapsi tekee sen turvallisen rajoissa.

En näe ristiriitaa, sillä ensinmainitussa kyse tilanteesta, jossa lapsella on jotain huonosti eikä hän oikein ota kontaktia muihin vaan on "levoton ja vetäytynyt". Toisessa taas lapsi hakee huomiota, eli siinäkin tapauksessa ymmärtävä vuorovaikutus on tarpeen -mutta se "ymmärtävä vuorovaikutus " on jotain muuta kuin vikuroinnista palkitsemista! Se on esimerkiksi lapsen huomion kiinnittäminen johonkin muuhun kuin siihen että "nyt syöt tai itket ja syöt".