Onko muita, joita ei kiinnosta nk. "alfamies"?

Minulla vähän samanlainen maku kuin sinulla. Älyä pitää myös olla ja saa olla vähän nörtihtävä söpöllä tavalla. Ja sellainen tosiaan, että lesoilee jollain autollaan, on kyllä todellinen turnoff. Niin kliseistä. Hyvä tuoksuisesta miehestä kyllä tykkään, mutta en liian kiiltokuvapojista. Jotain rosoisuutta saa olla. Jos mies panostaa omiin vaatteisiinsa ja ulkonäköönsä ja peilaa itseään peilin edessä enemmän kuin minä, en tykkää :) Sellainen aitous (ei typerä pinnallisuus tai kliseisten "menestystekijöiden" perässä juokseminen) ja luonnonläheisyys on parempi asenne noin ylipäätään kaikkeen mun mielestä.

Alfamiehen naisystävänä on ongelmallista sillä muut naiset yrittävät viedä hänet sinulta tuhoen sosiaaliset suhteesi loppujen lopuksi. Jos olisin nainen, niin en koskaan esittelisi kumppaniani naisystävilleni.

Mä koen tuollaiset alfamiehet "teoriassa" puoleensavetäviksi. Eli saavat pään kääntymään tms. Mutta mutta, alfamiehet eivät ole kuitenkaan niitä, joihin kiinnostus kestäisi ensihetkeä pidempään. Eli kauempaa katseltuina saattavat tavallaan houkuttaa, mutta kiinnostus ei kestä pintaa pidemmälle, eli yleensä kiinnostus karisee viimeistään päivissä, usein jo minuuteissa tapaamisen jälkeen.

Älykkäät, hyvällä tavalla nöyrät vetoavat minuun paljon enemmän. Ulkonäöllisesti ehkä aika tavikset, mutta se ulkonäkö ei ole olennainen juttu ollenkaan.

Ja koska olen aika hidas ihastumaan, en ehtisi olemaan koskaan ensimmäisten tyyppisten miesten vaikutuspiirissä koskaan niin kauaa ennen kiinnostuksen karisemista, että siitä voisi kehittyä mitään, edes yhden illan suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Tuli tuosta uudesta Suomen Bachelorista mieleen. Muhun ei sitten yhtään vetoa, jos mies ajaa mersua/audia, pukeutuu töissä pukuun, on sliipattu ja partavedeltä tuoksuva, "tietää mitä haluaa"- kind of man. Paljon enemmän tykkään semmoisista hiukan ujoista ja kömpelöistä erämiehen näköisistä, villapaitaan pukeutuvista parrakkaista hessuista, joissa on hiljaista karismaa ja nöyryyttä. Jos taas mies tiedostaa oman komeutensa niin se on totaalinen turn off.

En minäkään haluaisi miestä joka on itteään täynnä. Pukuun pukeutuminen työn vuoksi ei ole mikään paha. Mutta jos miehelle oma ulkonäkö on tärkeintä niin ei kiinnosta. Ulkonäkö on kuitenkin katoavaa luonnon varaa. Millanen ku....i pää siitä sitten tulee kun ulkonäkö repsahtaa.

Minä eikä varmaan kukaan ystäväpiirissäni lämpeä millekään nk alfamiehille.

No miten sellainen tolkuttoman seksikäs mies, joka tuoksuu hyvälle, pukeutuu farkkuihin ja T-paitaan, on harvinaisen älykäs, karismaattinen ja nauttii luonnosta vaeltamisesta?

Mä en ole koskaan tykännyt alfamiestyypeistä. Minun unelmamieheni on pienikokoinen, vähän kaljamahainen, omituisen huumorintajun omaava tietokonenörtti. Älykäs, yhteiskunnan ja toisten ihmisten normeista piittaamaton, oma erikoinen itsensä. Ulkonäöllä ei ole merkitystä suuresti, joskin komeus tai lihaksikkuus on jonkinasteinen turn-off. 

Valitettavasti on aina ollut niin että minuun ihastuu ne alfaurokset, ja ne miehet joihin minä ihastun, lähinnä pelkäävät minua :(

Sama juttu mullakin. Tykkään hiljaisista, ujoista ja ystävällisistä nörttimiehistä. En kuitenkaan mistään nössyköistä, omaa tahtoa ja mielipiteitä pitää löytyä, ja täytyy olla syvällinen ajatusmaailma. Mutta juuri sellainen nöyryys, epäitsekkyys. Ulkonäkökeskeiset ihmiset usein ovat luotaantyöntäviä, koska heistä saa ylimielisen vaikutelman. Minun mies on juuri tällainen. Tietokoneihminen, hiljainen ja rauhallinen. Todella huomaavainen ja aito ihminen. Kaikki nörtitkään ei ole mitään sosiaalisesti tumpeloita rasvalettejä.

Vierailija kirjoitti:

No miten sellainen tolkuttoman seksikäs mies, joka tuoksuu hyvälle, pukeutuu farkkuihin ja T-paitaan, on harvinaisen älykäs, karismaattinen ja nauttii luonnosta vaeltamisesta?

Kuulostaa hyvältä, jos mies on vieläpä mukava ja empaattinen. Ei mikään kuspää tai besserwisser, joka luulee olevansa kaikkein mahtavin ja viisain ihminen maailmassa.

Jep. Mulle tärkeinät on huumorintaju, kiltteys ja äly. Ulkonäössäkin kovin sliipattu on turn off, vähän rosoa on kiinnostavampi. Näillä kriteereillä olen välttänyt kaikki kusipäät parisuhteissa, tosin eipä suhteita montaa ole ehtinyt ollakaan kun viimeisin on kestänyt yli 15 ja ikää ei ole vielä neljääkymmentä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miten sellainen tolkuttoman seksikäs mies, joka tuoksuu hyvälle, pukeutuu farkkuihin ja T-paitaan, on harvinaisen älykäs, karismaattinen ja nauttii luonnosta vaeltamisesta?

Kuulostaa hyvältä, jos mies on vieläpä mukava ja empaattinen. Ei mikään kuspää tai besserwisser, joka luulee olevansa kaikkein mahtavin ja viisain ihminen maailmassa.

On mukava ja empaattinen. Ei ole kusipää, eikä besserwisser. Mutta työskentelee rahakkaalla alalla, ajaa mieleisellään (kalliilla) autolla, pukeutuu kalliisiin pukuihin. Ei pidä itseään parempana, eikä arvota rahaa kaiken ylitse. Tällainen on minusta se aito alfa. Ei joku, joka on ylimielinen ja kusipää. Vaan luontainen johtajatyyppi, johon voi luottaa.

Ja siihen nähden miten paljon naiset ympäri maailman kertovat etteivät pidä alfoista, uskomattoman kova vienti kuvaamallani miehellä on siihen nähden.

Vierailija kirjoitti:

Alfamiehen naisystävänä on ongelmallista sillä muut naiset yrittävät viedä hänet sinulta tuhoen sosiaaliset suhteesi loppujen lopuksi. Jos olisin nainen, niin en koskaan esittelisi kumppaniani naisystävilleni.

Alfamiehet ja niitä saalistavat naiset ovat yleensä sellaista väkeä, että noita ns sosiaalisia ongelmia on aika paljon. On pettämisiä, sanaharkkoja, mustasukkaisuuskohtauksia, kaikenlaista draamaa ja lapsellista meininkiä. Sellaista, mikä ei ainakaan mua jaksaisi yhtään innostaa. Pyrin kokoamaan ympärilleni fiksuja ihmisiä, joilla on arvot kohdillaan ja jotka ovat oikeasti mukavia. Tässä olen onneksi onnistunutkin.

Miten tuo on voinut päästä unelmien poikamieheksi? Onko hän jonkun mamman mielestä komea? Minusta hän on täysin tavallisen näköinen, ei karismaa, näyttää ikäistään kymmenen vuotta vanhemmalta ja kaiken lisäksi on vielä kahden lapsen isä. Sitten vastaus ap:n kysymykseen, tykkään enemmän sellaisista "rillit huurussa" miehistä kuin sliipatuista hunkseista.

Biologian sääntöjen mukaisesti jokainen on "alfa" joka saa geeninsä eteenpäin.

Persoonallinen, luova ja älykäs oman tien kulkija herättää kiinnostukseni. Urheilullisuus, kiinnostus autoihin ja työ liike-elämässä suuria miinuksia.

Jaa-a... Olen tässä vähän pohtinut, että en taida tykätä minkäänlaisista miehistä. HUOH.

Taitaa olla aika perussuomalainen miesmaku. En minuakaan heteromiehenä kauheasti kiinnosta trendien perässä pomppivat, kauneusleikkauksissa käyvät julkkikset...

Ei tuollainen "tuote" ole välttämättä mikään alfa-mies mun silmissä. Oikeisiin alfa-miehiin liittyy myös aina tietty vaatimattomuus ja nöyryys. Kyseinen bachelor ei vetoa yhtään.

Hassu tämä alfan määritelmä. Alfahan = johtajauros. Alfa voi siksi olla yläasteikäinen poikakin, jos hän on se jota hänen viiteryhmänsä katsoo ylöspäin ja jolta hakee hyväksyntää. Auto ja työ ei tee kenestäkään vielä alfaa. Vesa Keskinen ei ole alfa. Moni raksamies on alfa verrattuna Vesa Keskiseen.

Alfa ei etenkään ole hyvin pinnallinen ja itseään täynnä oleva mies. Eivät toiset miehet pidä sellaista minään. Alfa on esim. se kasvoista ruma ja ylipainoinen kapiainen, jota pidetään jämäkkänä ja oikeudenmukaisena johtajana ja jonka ei tarvitse edes avata suutaan kun porukka kuuntelee kunnioittavasti ohjeita. Toki alfan ominaisuudet usein johtavat kovapalkkaisuuteen ja alfa tyypillisesti myös ymmärtää ulkoisten seikkojen vaikutuksen ihmisten hänestä saamaan mielikuvaan työelämässä ja muutenkin.

Tykkään läskistä miehestä, joka ei huolehdi paljon ulkonäöstään, vaan keskittyy (tavallisen) työnsä lisäksi kavereihin, vaikkapa jonkin instrumentin soitteluun tai urheilulajiin tai jopa johonkin tietokonepeleihin. Uskon, että mun miesmaku osin perustuu omaan narsismiini ja huonoon itseluottamukseen. Mies pitäisi mua taivaan lahjana, koska itse olen kaunis ja älyllisistä asioista pitävä ja kuntoilemalla kropastaan huolta pitävä. Olisin sellainen vaimo, jota hän ei koskaan oikein tajuaisi, mutta jota on kiva panna ja voi olla ylpeä kavereille, kun on niin edustavan naisen saanut. Mulla taas ei ole noita ominaisuuksia joita miehellä ihailen, en ole oikein sosiaalinen kaveriporukkaihminen enkä osaa nauttia jostain futiksen katsomisesta, se on mulle ihan ajanhukkaa. Silti oikeasti fanitan tuollaisia tyyppejä. Mutta arvatkaa onko tuon kaltaiset ihanuudet koskaan kiinnostuneita tällaisesta naisesta :( Olen oikeasti miettinyt, että mun kannattaisi yrittää muuttaa makuani realistisempaan suuntaan, samanlaiseen kuin itse olen. Tulee ikääkin enkä ole sellainen saalis enää. Mulla on vaan haaveena tuollainen suhde, jossa mies on mies ja nainen on nainen.