Väsynyt elämän kiillottamiseen somessa
Olen opiskelija, joten jokainen tietää että budjetti on pieni, mutta joka viikko kaveriporukan kanssa ollaan menossa jonnekin. Muuten tässä ei olisi mitään ongelmaa, mutta paikka, ruokalaji, viini, vaatteet ja muu valitaan sillä perusteella miltä ne näyttää somessa. Instaan ei voi ottaa kuvia tyttöjenillasta jos siellä on halvin kuohari, täytyy panostaa siihen. Kahta kertaa ei voi tietenkään käyttää samaa asua koska some. Lasten vaatteet ja lelut pitää olla "laadukkaita" eikä mikään "krääsä" todellakaan kelpaa.
Myöskään ainoatakaan leffailtaa, lenkkiä, nyyttäreitä tai mitään muutakaan tapahtumaa ei voi ottaa lungisti vaan täytyy varautua kuvattavana olemiseen ja olla ns täydessä tällingissä (se, että näytät huolettomalta vie enemmän aikaa kun se, että teet juhlameikin) . Salilla pitää poseerata jos menee kavereiden kanssa ja he joilla on lapsia pukevat ne sävy sävyyn että harmonia (mitä vittua) säilyy ja kuvat näyttää hyvältä.
Olen kyllästynyt tähän, tiedän että porukassa on ihmisiä joilla on riitaisa avioero meneillään, toisella ulosotto päällä yms. Miksi pitää esittää maailmalle että kaikki on niin ihanaa ja täydellistä?
En tarkoita että pitäisi surkutella äitin kuolemaa tai köyhyyttä, mutta miksi pitää esittää sellaista elämää jota ei ihan oikeasti ole ?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi uskoa, että tuollaisia ihmisiä on oikeaasti olemassa. Itsekin otan kuvia usein, mutta kun elintaso on lapsettomalla työssäkäyvällä ihan kiva, ja monet kaverinikin ovat kauneutta arvostavia ihmisiä, ei kuvissa tarvitse sortua lavastuksiin. Ymmärrän, että kivaa elämää ihaillaan, mutta miksi sitä pitää itse teeskennellä ennen aikojaan?
Vanhempaa naista hieman huvittaa kun huomaa ravintolassa nuorten aikuisten tärkeimmän asian annosten tulon jälkeen: hartaana kuvataan lautaset ja räplätään kännykkää. Hieman huvittavan näköistä sivusta.
Mitä huvittavaa tuossa on? -9
Huvittavaa on se, että elämä näyttää olevan totta vain, kun sen dokumentoi ja jakaa ystäville elektronisesti. Ennen keskityttiin nauttimaan elämästä omin aistein, uskottiin omiin silmiin, korviin, haju- ja makuaistiin. Nyt tuntuu kuin se todistus pitäisi saada somesta: ruoka on yhtä hyvää kuin mitä sitä peukutetaan. Samoin oma koti, pukeutuminen ja elämänvalinnat altistetaan koko ajan muiden arvostelulle. Vanhempana individualistina en ihan ymmärrä moista, minusta omassa elämässä on paljon sellaista joka on parasta ihan omana, ei kaikkien kanssa pinnallisesti jaettuna. Mutta siis, en ymmärräkään koska en ole some-aikakauden kasvatti. Sen sijaan some-aikakautisten kannattaisi välillä pysähtyä miettimään omia motiiveitaan ja elämäänsä ohjaavia voimia: onko tämä sitä mitä itse haluan vai sellaista millaista minun tulee haluta. Ja jos haluan itse samaa kuin some minua ohjaa haluamaan olenko tietoinen kuinka ohjattavissa olen. Tästähän ap ketjun aloitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi uskoa, että tuollaisia ihmisiä on oikeaasti olemassa. Itsekin otan kuvia usein, mutta kun elintaso on lapsettomalla työssäkäyvällä ihan kiva, ja monet kaverinikin ovat kauneutta arvostavia ihmisiä, ei kuvissa tarvitse sortua lavastuksiin. Ymmärrän, että kivaa elämää ihaillaan, mutta miksi sitä pitää itse teeskennellä ennen aikojaan?
Vanhempaa naista hieman huvittaa kun huomaa ravintolassa nuorten aikuisten tärkeimmän asian annosten tulon jälkeen: hartaana kuvataan lautaset ja räplätään kännykkää. Hieman huvittavan näköistä sivusta.
Mitä huvittavaa tuossa on? -9
Huvittavaa on se, että elämä näyttää olevan totta vain, kun sen dokumentoi ja jakaa ystäville elektronisesti. Ennen keskityttiin nauttimaan elämästä omin aistein, uskottiin omiin silmiin, korviin, haju- ja makuaistiin. Nyt tuntuu kuin se todistus pitäisi saada somesta: ruoka on yhtä hyvää kuin mitä sitä peukutetaan. Samoin oma koti, pukeutuminen ja elämänvalinnat altistetaan koko ajan muiden arvostelulle. Vanhempana individualistina en ihan ymmärrä moista, minusta omassa elämässä on paljon sellaista joka on parasta ihan omana, ei kaikkien kanssa pinnallisesti jaettuna. Mutta siis, en ymmärräkään koska en ole some-aikakauden kasvatti. Sen sijaan some-aikakautisten kannattaisi välillä pysähtyä miettimään omia motiiveitaan ja elämäänsä ohjaavia voimia: onko tämä sitä mitä itse haluan vai sellaista millaista minun tulee haluta. Ja jos haluan itse samaa kuin some minua ohjaa haluamaan olenko tietoinen kuinka ohjattavissa olen. Tästähän ap ketjun aloitti.
Ei ole helppoa jos ystäväpiiri on kaikki mukana kiillottamisessa.
Ei tämä ole pelkästään nuorten tyttösten ongelma. Sukulaiseni, nelikymppinen akka, on juuri tuollainen. Elää täysin somen kautta. Kaunis kesäinen päivä rannalla perheen kanssa menee ohi, kun emäntä kulkee känny kourassa lasten ympärillä ja yrittää saada sen täydellisen otoksen, joka sitten laitetaan facebookiin ja kuvatekstiksi: "Laatuaikaa rakkaiden nuppusteni kanssa! <3". Juupa. Harmi vaan, ettei äiti-ihminen oikeasti ole koko päivänä tehnyt niiden nuppusten kanssa yhtäkään hiekkakakkua tai edes jutellut niille, kun oli niin kiire kontaktoida niitä kolmeasataa läheisintä someystävää.
:(
Miksi olette somessa?? Minulla ei ole facebookia eikä instagramia eikä mitään muutakaan. Kukaan ei kyttää enkä itsekään vahdi kenenkään tekemisiä. Elän omaa elämääni ja NÄEN ja SOITAN ystävilleni hyvin usein. Hyvin toimii. Ei tule stressiä mistään ja elämä on itseni hallinnass eikä ole paineita miltä sen näyttää tai pitäisi näyttää.
Vapaa kuin taivaan lintu kirjoitti:
Miksi olette somessa?? Minulla ei ole facebookia eikä instagramia eikä mitään muutakaan. Kukaan ei kyttää enkä itsekään vahdi kenenkään tekemisiä. Elän omaa elämääni ja NÄEN ja SOITAN ystävilleni hyvin usein. Hyvin toimii. Ei tule stressiä mistään ja elämä on itseni hallinnass eikä ole paineita miltä sen näyttää tai pitäisi näyttää.
Ehkä nykypäivänä some on jo niin tärkeä väline verkostoitumisessa ja työnhaussakin, että samalla vaivalla elää ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Nykyään nuoret ihmiset ei soittele toisilleen koko ajan, maailma on erilainen kuin 80-luvulla. Ongelma ei ole somen olemassaolo vaan se miten sitä käytetään. Voin kertoa että 18-40v ihminen joka nykyään ei ole facebookista jää kyllä kaikkien tapahtumien ulkopuolelle. En kuitenkaan ole erakko. AP
Elämä kasvattaa itsetuntoa, so don't worry.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi uskoa, että tuollaisia ihmisiä on oikeaasti olemassa. Itsekin otan kuvia usein, mutta kun elintaso on lapsettomalla työssäkäyvällä ihan kiva, ja monet kaverinikin ovat kauneutta arvostavia ihmisiä, ei kuvissa tarvitse sortua lavastuksiin. Ymmärrän, että kivaa elämää ihaillaan, mutta miksi sitä pitää itse teeskennellä ennen aikojaan?
Vanhempaa naista hieman huvittaa kun huomaa ravintolassa nuorten aikuisten tärkeimmän asian annosten tulon jälkeen: hartaana kuvataan lautaset ja räplätään kännykkää. Hieman huvittavan näköistä sivusta.
Mitä huvittavaa tuossa on? -9
Huvittavaa on se, että elämä näyttää olevan totta vain, kun sen dokumentoi ja jakaa ystäville elektronisesti. Ennen keskityttiin nauttimaan elämästä omin aistein, uskottiin omiin silmiin, korviin, haju- ja makuaistiin. Nyt tuntuu kuin se todistus pitäisi saada somesta: ruoka on yhtä hyvää kuin mitä sitä peukutetaan. Samoin oma koti, pukeutuminen ja elämänvalinnat altistetaan koko ajan muiden arvostelulle. Vanhempana individualistina en ihan ymmärrä moista, minusta omassa elämässä on paljon sellaista joka on parasta ihan omana, ei kaikkien kanssa pinnallisesti jaettuna. Mutta siis, en ymmärräkään koska en ole some-aikakauden kasvatti. Sen sijaan some-aikakautisten kannattaisi välillä pysähtyä miettimään omia motiiveitaan ja elämäänsä ohjaavia voimia: onko tämä sitä mitä itse haluan vai sellaista millaista minun tulee haluta. Ja jos haluan itse samaa kuin some minua ohjaa haluamaan olenko tietoinen kuinka ohjattavissa olen. Tästähän ap ketjun aloitti.
Nämä "some-aikakauden kasvatit" ovat varmasti pahoillaan, kun joutuvat kokemaan asiat sinun mielestäsi väärin. Mutta entä sinä? Mikä sinusta on sellainen asia, jota sinun kannattaisi väistyvän sukupolven edustajana pysähtyä miettmään?
Aloita vaikka tästä: https://xkcd.com/1314/ -9
Ruoka-annosten tai (erikois)kahvien, yms. kuvaaminen on mielestäni tarpeetonta. Typerää tyhjän elämän täytettä. Se on vain ruokaa. Se on vain kahvia.
Kuvaamisella pyritään sanomaan: hei, kato mua, kato mua, kato mitä ihanaa mä syön, kato miten ihanaa mulla on. Älytöntä. Kuvitteleeko joku, että toisia tosissaan kiinnostaa tietää, mitä söin, millainen annos, millainen kuppi, jne. Aloittajan puheenvuoro oli hyvä. Elämän kiillottaminen somessa on "kuin steriili koti, jonka kaapit eivät kestä päivänvaloa".
Sen sijaan some-aikakautisten kannattaisi välillä pysähtyä miettimään omia motiiveitaan ja elämäänsä ohjaavia voimia: onko tämä sitä mitä itse haluan vai sellaista millaista minun tulee haluta. Ja jos haluan itse samaa kuin some minua ohjaa haluamaan olenko tietoinen kuinka ohjattavissa olen. Tästähän ap ketjun aloitti.
Nämä "some-aikakauden kasvatit" ovat varmasti pahoillaan, kun joutuvat kokemaan asiat sinun mielestäsi väärin. Mutta entä sinä? Mikä sinusta on sellainen asia, jota sinun kannattaisi väistyvän sukupolven edustajana pysähtyä miettmään?
Aloita vaikka tästä: https://xkcd.com/1314/ -9
Tuossa se minun pointtini. Jokainen nautikoon ja analysoikoon elämäänsä omalla ja sukupolvensa tavalla kunhan ymmärtää ne voimat jotka niitä omia arvoja ja mieltymyksiä ohjaa. Aivottomasti eteenpäin kulkeva, kritiikittömästi hetken arvot nielevä ja kyseenalaistamiseen kykenemätön sukupolvi olisi minulle kauhistus - sellaiset ovat vaarallisiksi historiassa ennenkin osoittautuneet. Pointtini oli, että hetkeksi pysähtyisi pohtimaan miksi tekee. Jos, niinkuin ap valitti, some ohjaa elämää ja valintoja niin todellakin pysähtymisen paikka. Jos taas niinkuin no 9, rahaa on tarpeeksi toteuttaa someunelman kaltaiset asiat ja niitä oikeasti haluaa, niin go for it. Suuria ajattelijoitahan sukupolvessanne on harvassa mutta senkin edestä paljon mahtavia kuluttajia.
Sävysävyyn kirjoitti:
Ruoka-annosten tai (erikois)kahvien, yms. kuvaaminen on mielestäni tarpeetonta. Typerää tyhjän elämän täytettä. Se on vain ruokaa. Se on vain kahvia.
Kuvaamisella pyritään sanomaan: hei, kato mua, kato mua, kato mitä ihanaa mä syön, kato miten ihanaa mulla on. Älytöntä. Kuvitteleeko joku, että toisia tosissaan kiinnostaa tietää, mitä söin, millainen annos, millainen kuppi, jne. Aloittajan puheenvuoro oli hyvä. Elämän kiillottaminen somessa on "kuin steriili koti, jonka kaapit eivät kestä päivänvaloa".
Minusta te, joiden mielestä kaikki on typerää ja tarpeetonta ja toisten tekemiset eivät voisi vähempää kiinnostaa, kuulostatte aika onnettomilta ja ahdistuneilta ihmisiltä.
Jos nyt otetaan esimerkiksi nämä kahvila- ja ravintolapäivitykset, niin minua ne kyllä kiinnostavat. Ensinnäkin ihan jo siitä syystä, että minulla on somessa kaverilistalla vain oikeita kavereitani, joiden tekemisistä olen kiinnostunut, uskokaa tai älkää! Toisekseen siitä syystä, että tykkään itsekin käydä kahviloissa ja ravintoloissa ja näissä päivityksissä on minulle hyödyllistä tietoa. Näkee, millainen tunnelma eri paikoissa on ja millaisia tuotteita on tarjolla, ja siitä saa vähän vinkkiä, minne kannattaisi itse mennä ja mitkä paikat eivät välttämättä ole minua varten. Kolmannekseen monta kertaa on käynyt niin, että tällainen päivitys on johtanut tapaamiseen ihan oikeassa elämässä (minulla sattuu olemaan luppoaikaa ja satun olemaan lähellä sitä kahvilaa, jossa huomaan kaverieni parhaillaan olevan).
Täh, onko jotkut vielä nykyäänkin tollaista? Tuntuu, että joskus 7vuotta sitten meininki oli tuollaista, mutta nyt ainakin mun kaveripiirissä osataan olla itseironisia ja postataan enemmän kommelluksia yms. ...Tai ehkä vanheneminen on tuonut perspektiiviä?
Vierailija kirjoitti:
Hahah, onko tollasta jossain Westendin porukoissa vai. Ehkä ton voi lopetata sillä ettei mene mukaan moisiin höpötyksiin. Kuolisin varmaan itse nauruun, jos päätyisin joskus viettämään iltaa tollasessa porukassa. Ainakin tietää millä porukasta pääsee helposti eroon. Alat tulemaan illlanviettoihin laittamattomana, niin ei varmaan kauaa jaksa photoshopata sua pois kuvista :-)
Ei, vaan tuollaista on köyhien ja wannabeiden joukossa. Oikeasti paremmin toimeentulevien ei tarvitse brassailla. Ne asiat mitä tavikset tavoittelee, on jo ihan out varakkaammilla.
Ap mistä päin olet? Olen itsekin opiskelija (22 v) ja ajatuksesi kuulostavat tutulta, meillä voisi olla jotain yhteistä?
Mä otan kuvia hetkistä elämässäni, mutta en järjestele elämääni niitä kuvaushetkiä varten.
Siitä on nyt kahdeksan vuotta kun liityin Facebookiin. Opiskelin silloin ja kaikki koulutoveritkin liittyivät, olihan se kuumaa kamaa ainakin silloin. Sitä jaksoi päivitellä ehkä vuoden ja sitten väsyin. Ihmiset saa minusta varmaan aika luuserikuvan, kun kavereita on niin vähän eikä ole päivityksiä eikä tägäyksiä, mutta silti hyvä päätös. Kyllä minun itsetuntoni sen kestää että on facessa tyhjä seinä. Se ei ole millään muotoa tarkoittanut sitä ettenkö olisi viettänyt mitä moninaisempia ja vaiherikkaampia hetkiä viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Hittoako sen tarvitsee olla jokaisen tutuntutun tiedossa kenen kanssa istuin iltaa ja missä.
Hanki vähemmän pinnallisia kavereita.
Sävysävyyn kirjoitti:
Elämän kiillottaminen somessa on "kuin steriili koti, jonka kaapit eivät kestä päivänvaloa".
Tämä
Kauheen kuuloista:/ en ihmettele että kyllästyttää. Siis kaikki tuo vaiva vaan että kaikki maailman tuntemattomat ihmiset jotka ehkä mahdollisesti sattuvat kuvan näkemään pikaisesti, olisi sitä mieltä että jee.
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan some-aikakautisten kannattaisi välillä pysähtyä miettimään omia motiiveitaan ja elämäänsä ohjaavia voimia: onko tämä sitä mitä itse haluan vai sellaista millaista minun tulee haluta. Ja jos haluan itse samaa kuin some minua ohjaa haluamaan olenko tietoinen kuinka ohjattavissa olen. Tästähän ap ketjun aloitti.
Nämä "some-aikakauden kasvatit" ovat varmasti pahoillaan, kun joutuvat kokemaan asiat sinun mielestäsi väärin. Mutta entä sinä? Mikä sinusta on sellainen asia, jota sinun kannattaisi väistyvän sukupolven edustajana pysähtyä miettmään?
Aloita vaikka tästä: https://xkcd.com/1314/ -9
Tuossa se minun pointtini. Jokainen nautikoon ja analysoikoon elämäänsä omalla ja sukupolvensa tavalla kunhan ymmärtää ne voimat jotka niitä omia arvoja ja mieltymyksiä ohjaa. Aivottomasti eteenpäin kulkeva, kritiikittömästi hetken arvot nielevä ja kyseenalaistamiseen kykenemätön sukupolvi olisi minulle kauhistus - sellaiset ovat vaarallisiksi historiassa ennenkin osoittautuneet. Pointtini oli, että hetkeksi pysähtyisi pohtimaan miksi tekee. Jos, niinkuin ap valitti, some ohjaa elämää ja valintoja niin todellakin pysähtymisen paikka. Jos taas niinkuin no 9, rahaa on tarpeeksi toteuttaa someunelman kaltaiset asiat ja niitä oikeasti haluaa, niin go for it. Suuria ajattelijoitahan sukupolvessanne on harvassa mutta senkin edestä paljon mahtavia kuluttajia.
Kummallinen tuo loppukommenttisi. Parikymppisissä harvemmin on suuria ajattelijoita, oli sukupolvi mikä tahansa.
Itse olen kyllä selvästi vanhempi. En edusta somesukupolvea, mutta olen kiinnostunut uudesta, ja valokuvasta olen harrastanut vuosia. -9
Annat niiden kavereiden tälläytyä ja päteä ja menet itse sellaisena kuin olet ja mihin lompakko riittää. Ihan joka menoon ei tarvitse mennä jos rahaa ei ole. Jos ne on oikeita kavereita hyväksyvät kyllä sinut itsenäsi joukkoon ilman esittämistä.
Itsellänikin on eri taloudellisissa tilanteissa olevia ystäviä ja jos joku ei pysty johonkin osallistumaan, ei sitä sen kummemmin ihmetellä. Tosin porukkamme ei muutenkaan elä somea vaan ihan oikeata elämää varten. Ja jokainen tapaamisemme ei ole suurenbudjetin juhlaa, vaan käymme kahvilla tai toisillamme iltaa istumassa.