Nainen, koska olet viimeksi tuntenut olevasi kuin kukka miehen kämmenellä
Jopa hemmoteltu sekä haluttu? Joskus hei jotain positiivistakin tänne palstalle, kiitos! :)
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käännä tämä toisinpäin ja ymmärrät ettei tasa-arvoa ole olemassa. Miehet on aina jotain koneita joiden pitäisi tuottaa onnea ja iloa naisille. Harmivaan että harvoin toisinpäin menee.
Jos kohtelisit naisia ihmisinä, etkä minään heikompana astianana, voisit sinäkin löytää itsellesi kumppanin. Minä hemmottelin eilen aamulla aviomiestäni suihinotolla, hemmottelen häntä joka päivä ihanalla terveellisellä ruoalla, jonka hänelle laitan. Aamukahvilla, jonka laitan termosmukissa autoon valmiiksi.
Mieheni hemmotteli minua tänä aamuna hitaalla ja kiireettömällä rakastelulla ennen töihinlähtöään. Antamalla minulle joka ilta jalkahieronnan.
Tunnen olevani arvostettu, rakastettu ja hemmoteltu - joka ikinen päivä mieheni kanssa. Toivon, että hän tuntee samoin.
Minä kunnioitan tasa-arvoa täysin ja nainen on yhtä vahva kuin mieskin joissais asioissa vahvempi.
Monella nyt vaan tuolta somen maailmasta katsellaan ku muut lisäilee kuvia ja katkeroidutaan ja syytetään miestä. " mikset sää oo enemmän ku naapurin reiska joka eilen oli vieny marjatan ulos".
Tämä lause saa mieleni kiehumaan. Miksi se olen aina minä joka vie ulos ja ostaa kukat. Miksi se olen aina minä joka maksaa meidän "yhteiset" harrastusillat. Miksi jos minä sanon että mennäänkö yhdessä metsälenkille nainen vastaa että ei mitään nuin tylsää vie mut vaikka leffaa.
Miksi.
Tässä olet harvinaisen oikeassa. Se ei ole vain toisen asia. Parisuhteessa huolehditaan toinen toisesta.
Meillä mies yleensä "vie", koska itse olen aika kotikissa. Mutta aina lähden yhtä iloisesti kävelylenkille rannalle kuin lemmenlomalle.
En ylipäätään ymmärrä katkeroitumista parisuhteessa. Jos huolehtii toisen tarpeista parhaansa mukaan ja se ei tunnu tasa-arvoiselta, on suhteessa jotain pielessä. Siinä ei auta katkeroitua, vaan asialle pitää tehdä jotain muutakin kuin valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käännä tämä toisinpäin ja ymmärrät ettei tasa-arvoa ole olemassa. Miehet on aina jotain koneita joiden pitäisi tuottaa onnea ja iloa naisille. Harmivaan että harvoin toisinpäin menee.
Jaaa mouhoava nettitappelija saapui ketjuun... Jos olisit ymmärryskykyinen yksilö, mitä selvästikään et ole tai sellaisena haluat ainakin esiintyä, käsittäisit ettei kysymykseni asettelu mitenkään sulje pois sitä että asioita tehdään puolin toisin. Sitä voi kysyä vain toisenkin osapuolen kantaa, jos haluaa, ja sinä voit suksia helvettiin.
ap
Kerroinkin vain oman kokemukseni. En tietenkään tiedä jos se teillä on se totuus. Halusinkin saada sinut ajattelemaan että vikaa voi myös olla sinussa.
Vikaa? Tämän ketjun ideana on jakaa positiivisia asioita muille, ei mässäillä vioilla ja negatiivisuuksilla. En voi sille mitään jos sinä olet niin häiriintynyt, ettet voi tätä käsittää sekä kunnioittaa ja pysyä muualla riitaa haastamassa. Et millään tavoin ole tänne toivottu. Tuskin minnekään muuallekaan.
Joka päivä häihin asti. Sen jälkeen en enää kertaakaan.
Minä tunsin niin viimeksi eilen. Yhdessä ollaan oltu kohta jo puoli elämää.
ap
Aviomieheni kanssa oikeastaan aina.
Jos tarkemmin alkaa asiaa miettimään niin miehet ovat kyllä käyttäytyneet herrasmiehen tavoin koko aikuisikäni. Niin töissä kuin vapaa-ajallakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö.. en koskaan? Oon kai liian ruma (ja vanha) ansaitakseni sellaista kohtelua. :D Oon kyl tyyppinä ihan lempeä ja mukava, mutta eipä se taida miehille riittää... pitäisi olla kaunis, että jaksetaan nähdä vaivaa naisen ilahduttamiseksi. Itsekin näen vaivaa mieheni ilahduttamiseksi... olisi kiva joskus saada jotain takaisinpäin. :/
Ei kukaan ole automaattisesti oikeutettu saamaan seksuaalista kiinnostusta. Ei se riitä että on lempeä ja mukava. Nuohan ovat ihan perusolettamuksia siitä, miten kunnollinen aikuinen ihminen käyttäytyy.
Niin. Ei kukaan olekaan automaattisesti oikeutettu saamaan seksuaalista kiinnostusta, eikä ketään voi pakottaa haluamaan jotain toista jos se ei tule luonnostaan. Mutta kyllä yleensä parisuhteissa huomioidaan toista edes jollain tavalla, en tarkoittanut vain seksuaalista huomioimista. Herää kysymys, että miksi olla yhdessä jos näin ei ole? Itse kyllä huomioin/kehun miestäni lähes päivittäin jollain tavalla, teen hyvää ruokaa, pidän kotimme viihtyisänä, järjestän pieniä yllätyksiä kuten viikonloppumatkoja meille jne. Muutenkin haluan, että miehelläni on miehekäs ja haluttu olo perheemme päänä, vaikka hän ei olekaan maailman komein tai älykkäin mies. Hän riittää minulle juuri sellaisena kuin on ja haluan myös osoittaa sen. Toivoisin, että minäkin voisin riittää hänelle sellaisena kuin olen ja että hän myös osoittaisi sen, mutta viime aikaisten kommenttien perusteella asia ei taida olla näin. Suhteemme tila on alkanut vaikuttaa siltä, että minuun on taas kerran vain tyydytty paremman puutteessa, ja alan olemaan aivan täynnä tätä riittämättömyyden tunnetta.
PS. huomautin olevani lempeä ja mukava, koska yleensä ilkeiltä murjottavilta ihmisiltä evätään oikeus saada lempeä ja hyväksyntää. Ja onhan se ymmärrettävää, koska kuka nyt ilkeän ihmisen kanssa haluaisi olla. Mietin vain mitkä voisivat olla syyt miksi mieheni ei näe minua naisena tarpeeksi arvokkaana...
ihanaa miesvihakiimaa miesvihaplstalla
Joskus syksyllä. Mies vaan oli valitettavasti varattu.
Kun mieheni maksoi luottokorttilaskuni ja antoi vielä paksun nipun viisisatasia lompakostaan:)
Vierailija kirjoitti:
Kun mieheni maksoi luottokorttilaskuni ja antoi vielä paksun nipun viisisatasia lompakostaan:)
lollolllloooolompkolla loisitaan
Viikko sitten, kun nukuin iltapäivään ja heräsin siihen kun mies toi mulle sänkyyn suosikkijogurttini, mukillisen kahvia ja uuden lehden. Muuten vaan, ollakseen kiva ja ihana. Kyllä siinä hymyiltiin toisillemme.
Mieheni saa mut tuntemaan itseni erityiseksi. Ei prinsessaksi, vaan harvinaislaatuiseksi olennoksi.
Kyllä mä tunnen itseni onnelliseksi ja rakastetuksi joka päivä.
Mulla oli eilen huono päivä. Sain haleja ja pusuja, ja hieronnan. Leffaa katseltaessa kainalopaikka oli koko ajan tarjolla, sain hartioille lämpöpussin, ja jääkaapista limpparia.
Sunnuntaina oli ortodoksisen kalenterin mukaan mun nimpparit. Olen maininnut tästä vain kerran/kahdesti. Mies oli laittanut päivän ylös kalenteriin jo kesällä, ja muisti minua nimpparikortilla.
Lauantaina oltiin Tallinnassa. Koko tuo päivä oli yhtä treffiä.
Pienet asiat tekee mut tosi onnelliseksi. Ollaan toki seurusteltu vasta vuoden, mutta joka päivä tuntuu toisen kanssa niin oikealta. Toisaalta mies on suomalaisen miehen ns. vastakohta. Tämä nimittäin puhuu ja pussaa oikein miellään, ja on muutenkin siirappimaisempi kuin minä itse. :D
Joka päivä välittyy rakastettu tunne arjen pienistä teoista. Olemme olleet yhdessä pian kuusi vuotta ja mies tuo minulle vieläkin joka päivä aamukahvin sänkyyn, yllättää usein pikku lahjoilla ja teoilla (ostaa suosikkilehteni kaupasta, tuo kukkia, jättää runon jääkaapin oveen...)
Kuulostaa kummalliselta. Ei meillä ainakaan keskustella noin.