Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
MS-tautia / ADD:tä sairastavat, kysymys kognitiivisesta oireilusta
26.02.2016 |
Minulla on diagnosoitu MS-tauti ja aina välillä ilmenee siihen liittyviä kognitiivisia oireita (keskittymiskyky, visuaalisen informaation käsittely, muisti). Minulla saattaa olla myös ADD, tai sitten on niin, että MS-tauti selittää kaikki oireeni, myös kognitiiviset.
Olin tänään marketissa ruokaostoksilla, ja minun piti pitkästä ostoslistasta ostaa liemikuutioita. Siinä kävi niin, etten löytänyt niitä millään! Kiersin monta kertaa koko marketin läpi, mutta ei. Olen ihan varma, että kaupassa oli liemikuutioita, mutta en vain nähnyt niitä. En osannut ajatella loogisesti ja etsiä niitä oikeista paikoista, kuten normaali ihminen tekisi. Lopulta en enää ymmärtänyt muidenkaan tuotteiden merkitystä, kaikki vilisi silmissäni enkä enää ymmärtänyt mistään näkemästäni mitään. Tätä on vaikea selittää, mutta tuntui, että kaikki näkö- ja kuulohavainnot sattuivat aivoihini, siis tuottivat epämiellyttäviä tuntemuksia. Oli ruuhka-aika, ja kaikki henkilökunta oli kassoilla kiinni. En kehdannut pyytää ketään asiakasta oppaakseni. Olin jo niin sekaisin, etten olisi edes pystynyt kysymään apua.
Nyt olen pohtinut, että jos tämä johtuu MS-taudistani, minulla saattaa olla päällä kognitiivisoireinen pahenemisvaihe. En tiedä, pitäisikö soittaa neurologille. Onko teillä muilla, joilla on diagnosoitu MS-tauti, ollut koskaan tällaista oireilua? Entä te ADD/ ADHD -diagnosoidut, kuulostaako tutulta?
Kommentit (29)
Kiitos viestistäsi!
Työtä tosiaan on vaikea keventää, lähinnä raskaana koen työmatkat ja kotitöistä selviämisen.
Neuroliitto voisi olla hyvä ajatus. Jotenkin pitäisi päästä eroon tästä yksin pärjäämisen pakosta. Kun joku kysyy niin teeskentelen että hyvinhän tässä. Lisäksi pelkään että joudun luopumaan lapsista ellen jaksa hoitaa kaikkea. Tiedän että tämä kuulostaa tyhmältä, mutta kun en enää tiedä mitä normaalin ihmisen kuuluu jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä kaikille ms-taudin kanssa eläville. Läheiseni sairasti kyseistä tautia ja seurasin hänen elämäänsä hyvin läheltä. Lisäksi olen työssäni hoitanut monia ms-tautia sairastavia.
♡♡♡
Kiitos tsempeistä!
Minä välillä hoidan työssäni ms-tautia sairastavia ja tosiaan sairastan itse, joskin tilanne on ihan sietämätön...
Vierailija kirjoitti:
Kiitos viestistäsi!
Työtä tosiaan on vaikea keventää, lähinnä raskaana koen työmatkat ja kotitöistä selviämisen.
Neuroliitto voisi olla hyvä ajatus. Jotenkin pitäisi päästä eroon tästä yksin pärjäämisen pakosta. Kun joku kysyy niin teeskentelen että hyvinhän tässä. Lisäksi pelkään että joudun luopumaan lapsista ellen jaksa hoitaa kaikkea. Tiedän että tämä kuulostaa tyhmältä, mutta kun en enää tiedä mitä normaalin ihmisen kuuluu jaksaa.
Ei kannata pelätä neuroliittoa. He tietävät siellä todella hyvin millaista meidän elämä on, ja auttavat meitä.
He järjestävät myös perhekuntoutuksia, joissa on lapsille omaa toimintaa ja vertaistuki-juttuja. Niissä puhutaan mm. siitä miten vanhemman sairaus vaikuttaa heihin. Kuulemma lähes jokaisella kurssilla lapset kysyvät kuuluuko sairauteen se että vanhempi on kiukkuinen. Kiukkuisuuttahan tämä väsyminen ja turhautuminen helposti aiheuttaa.
Neuroliitolla on paras tietämys siitä mitä apua me voimme saada, ja he neuvovat siinä. Eivät suinkaan yritä viedä lapsia keneltäkään pois :)
Tuo mitä sanoit, että ei enää tiedä mitä normaalin ihmisen kuuluu jaksaa, on varmasti tuttua jokaiselle ms-tautia sairastavalle. Ei voi tietää mikä on normaalia kun omat oireet ovat tulleet niin pikkuhiljaa ja kestäneet kauan että ovat muuttuneet 'normaaliksi olotilaksi'. Välillä sitä vaan miettii, että ehkä mina vaan kuvittelen tämän kaiken :/ Siitäkin huolimatta, että sairaus näkyy magneettikuvissa ja neurologit sanovat, että on tämä todellista, niin silti sitä itse välillä epäilee ja alkaa kuvittelemaan että olen vain laiska.
Tästäkin syystä on hyvä hakea asiantuntevaa apua.
Vierailija kirjoitti:
Olen loiva ADD ja ei kuulosta tutulta. Add ruokakaupassa on sitä, että unohdit kauppalistan kotiin, ja koetat muistella mitä siinä listalla oli. Kassalla nolottaa, kun ensin siitä isosta sekaisesta kassista ei heti löydy lompakkoa ja sen jälkeen sekaisesta lompsasta oikeaa maksukorttia. Kotiovella etsit taas avaimiasi, mahdollisesti sitä ennen autoasi parkkipaikalla.
En tunne MS-taudin "henkistä puolta", enkä osaa siihen kommentoida mitään.
Hö, mä olen kaupassa aina just tuollainen eikä mulla mitään diagnoosia ole. Olen vain sellainen "hajamielinen professori".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ollut tällaista. Mulla pahoja kognitiivisia ongelmia ADD:n ja psykoosin sairastamisen jälkeen/seurauksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Up