Lue keskustelun säännöt.
15-vuotias koirani lopetetaan huomenna, aion tappaa itseni
26.02.2016 |
Minulla ei ole sen jälkeen yhtäkään ystävää, kukaan ei välitä minusta. Älkää ehdottako uuden koiran hankkimista, se olisi sama kuin lapsensa menettäneelle äidille "tee uusi lapsi" sanoma.
En jaksa enää.
Kommentit (42)
En voi ees kuvitella tota surua:( voimia <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äläs nyt :/ Ei elämä lopu parhaan ystävän poismenoon. Olet jo koiraa ottaessa tiedostanut että joudut siitä luopumaan ennemmin tai myöhemmin. Osanottoni suruusi, mutta älä tee itsellesi mitään.
Voimia. Nyt tuntuu pahalta, mutta älä luovuta. Et tiedä mitä vielä on edessä.
Olisiko vielä toista vaihtoehtoa? Sinäkö teet lopetuspäätöksen?
Mene ainakin lääkäriin ja hae jotakin mielialaa rauhoittavaa, tasaa tunnereaktioita etkä tee itsellesi mitään harkitsematonta.
Ajattele, että koiran on hyvä olla. Pelkään samaa kun oman koiran aika koittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos sinä olet jo noin päättänyt niin en oikein ymmärrä miksi kirjoitat tänne. Kukaan ei pysty päätöstäsi pyörtämään vauvapalstalla jos olet päätöksesi tehnyt. Kukaan ei tässä maailmassa ole yksin jos ei sitä halua. Kukaan ei tosin kyllä tule sieltä kotoakaa hakemaan. Vaikeita valintoja.
1, lonkka meni sijoiltaan ja syöpä on jo edennyt niin että nännit muistuttavat pesäpalloja. Saa vahvaa kipulääkettä mutta en voi itsekkyyttäni häntä elossakaan pitää.
En vaan selviä tästä, en kestä. Ajattelin ottaa koko purkillisen unilääkkeitä ja nukahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos odottelisit vaikka muutaman viikon, ja katsot sitten tilannettauusin silmin?
Kyllä siitä uudestakin koirasta hyvän kaverin saa, vaikka ei se edellistä korvaa, eikä sen tarvitsekaan.
Kommentoija nro. 1, 15 vuotias koira elää jo todennäköisesti laina-ajalla ja kärsimyksiä on turha pitkittää. Eikä muutama extrakuukausi aloittajan oloa helpottaisi, luultavasti päinvastoin jos joutuu katsomaan kipuilevaa kaveria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuukausi sitten päättyi 14vuotiaan koirani elämä. Oon pitänyt itseni niin kiireisenä, ettei vielä ole tarvinnut asiaa käsitellä. Ihan hirveäähän tämä on. Nyt äitini on hankkimassa koiraa "kun lähipiirissä ei ole enää yhtään lemmikkiä, ja sinä varmasti tahdot ottaa sen aina hoitoon kun tarve".
Rankkaa menettää rakas, voimia! Anna kuitenkin toisen mennä ja elämä voittaa sullakin joku päivä vaikka nyt ei tuntuisi siltä. Enkeleitä ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1, lonkka meni sijoiltaan ja syöpä on jo edennyt niin että nännit muistuttavat pesäpalloja. Saa vahvaa kipulääkettä mutta en voi itsekkyyttäni häntä elossakaan pitää.
En vaan selviä tästä, en kestä. Ajattelin ottaa koko purkillisen unilääkkeitä ja nukahtaa.
Kyllä sä selviät. Ihminen oikeesti selviää vaikka mistä. Mieti mitä elämällä voi olla vielä annettavana, vaikkei tällä hetkellä siltä tuntuisikaan:( suret surut pois ja myöhemmin alkaa helpottamaan, lopulta sun hauvasta jää kaunis muisto sulle jota kannattaa haalia niin pitkään kun pystyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäpä sinun paras ystäväsi ajattelisi, jos ymmärtäisi, että sinä aiot kuolla hänen mukana? Ei siinä häntä heiluisi. Koirasi takia, tee parhaaksi tässä elämässä, älä luovuta!
Olen vakavissani. Minun Elämäni Koira on nyt 15v8kk vanha, ja todella minua auttaa ajatella asiaa ikään kuin koiran suunnasta.
Luulen myös, että koirasi ilahtuisi ikihyviksi, jos jonain päivänä avaat sydämesi ja kotisi oven jollekulle kodittomalle karvanaamalle.
Äläkä välitä noista vauvapalstan vakiokorppikotkista, niillä on vaan itsellä elämä päin persettä ja haluavat lyödä maassa olevaa. Alhaista pohjasakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Luulen myös, että koirasi ilahtuisi ikihyviksi, jos jonain päivänä avaat sydämesi ja kotisi oven jollekulle kodittomalle karvanaamalle.
Kuten esim. meitsille...
T. Bile-mace75
Olet tekemässä sen vaikeimman mutta yhden tärkeimmistä päätöksistä ystävällesi. Irti päästäminen ja lopetettavaksi vieminen ei ole helppoa mutta teet sen rakkaudesta vanhaan ystävääsi :)
Olen ollut samassa tilanteessa (sillä erotuksella että minulla oli 21v kissa). Keskity tähän päivään ja anna koirallesi erityis etuja. Esim. niin paljon lemppari herkkuja kuin haluaa, luvan tulla sänkyyn jne.
Huomenna kun eron hetki koittaa ole reippaana kunnes koira on nukahtanut, tämän jälkeen keskity surun kohtaamiseen, ei koiran tavaroita tarvitse heti korjata pois. Kannattaa tehdä jotain mistä itse tykkäät mutta älä rankaise itseäsi siitä että olet saattanut ystävän viimeiselle matkalle!
Koira elää vähemmän aikaa kuin ihminen joten luopumisen tuska on aina tulossa omistajalle.
Noh jos näin olet päättänyt niin..
Eihän koiran lopettaminen todellakaan mitään mukavaa ole. Järkyttävää suorastaan. Mutta mitenkäs sitä selviäis elämän suuremmista haasteista jos tällaisen asian takia jo pitää itsensä tappaa..
Miksi koira lopetetaan...? Eikö mitään, oikeasti, ole tehtävissä? Jos vielä olisi joku toinen vaihtoehto?