Kun elämässä on vastoinkäymisiä, alan laihduttaa - onko muita?
Kun olen onnellinen, olen tyytyväinen kurvikkaana ja pehmeänä. Mutta kun elämä potkii päähän, tuntuu että ainoa keino joka auttaa pysymään järjissäni, on hyvin suunnitelmallinen laihdutus. Teen siitä oikein projektin ja unohdan muut ongelmat.
Kommentit (10)
Öö joo. Tapana oli. Sanoivat sitä anoreksiaksi sitten lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Miten sulla sujuu silloin laihdutus? Pidätkö itseäsi syömishäiriöisenä? Siihenhän tuo voi helposti mennä, jos yritys kontrolloida elämää on se syömisen hallinta.
Ehkä voisi mennä syömishäiriöön asti, jos elämässä tapahtuisi jotain kauheaa, ongelmat kasautuisivat eikä sitä onnellista vaihetta tulisi. Tähän asti ongelmat ovat aina ratkenneet parhain päin ja minäkin sitä myötä pulkistunut :D Jojoilija olen, sen myönnän. ap
Ei, vaan päin vastoin. Kun on vastoinkäymisiä, minusta tuntuu että minun pitää olla terävänä ja skarppina ja ihan fyysisestikin tosi vahvana, että jaksan selvitellä asioita, tehdä asioita ja puolustaa oikeuksiani. En kestä silloin yhtään nälkää, tuntuu että nälkäisenä se stressi menee heti lyhyeksi pinnaksi ja asioita ei pysty tekemään yhtä hyvin kuin niitä pitäisi pystyä tekemään. Olen myös huomannut, että syömällä kunnolla ja vähän yli, pysyy melko lailla varmasti terveenä stressaavissakin elämänvaiheissa. Miiinuskaloreilla voi olla pitkäänkin sellainen olo että jatkuvasti vähän nenä vuotaa ja aamuisin on kurkku kipeä. Lihon aina jos on stressiä, laihdun kun menee hyvin. Silloin tuntuu että pärjää vähemmälläkin kapasiteetilla.
Joo tai ainakin haluaisin laihduttaa. Mutta koska tiedän, että se on vaan epätoivoinen keino yrittää hallita edes yhtä asiaa elämässä, niin kiellän itseltäni laihduttamisen.
Laihdutat vain jottet pystyisi ajattelemaan muita ongelmiasi. Muista että se ei hyödytä mitään etkä pääse ongelmiasi pakoon.
Mulla on vastoinkäymiset ollut niin rankkoja, etten pysty syömään. Laihdun ihan huomaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vastoinkäymiset ollut niin rankkoja, etten pysty syömään. Laihdun ihan huomaamatta.
Tämä ongelma. Tästä seuraa väsymistä josta seuraa stressiä, mikä aiheuttaa ruokahaluuttomuutta mikä aiheuttaa väsymystä jne jne.. Ei mene vuottakaan kun on alipainoinen, unihäiriöinen stressipussi joka taistelee masennusta ja ahdistusta vastaan kiukuttelemalla ja pahentamalla tilannettaan.
En erityisesti laihduta, ei vaan tule syötyä. Ei maistu ruoka, ei kiinnosta herkut, ei kiinnosta kokata vain itselle.
Joo mulla sama. Ei vaan haluu syödä mitään koska stressi...tosin en kyllä saa painoa oikein takaisinkaan...syömällä terveellisesti ei paino vaan nouse...
Miten sulla sujuu silloin laihdutus? Pidätkö itseäsi syömishäiriöisenä? Siihenhän tuo voi helposti mennä, jos yritys kontrolloida elämää on se syömisen hallinta.