Lue keskustelun säännöt.
KARPPAAJAT minulla olisi kysymys teille!
24.02.2016 |
Voiko oikeasti syödä paljon rasvaa lihomatta, jos karppaa? Vai perustuuko sekin dieetti vähäisempään energian saantiin??
Kommentit (22)
Kuinka paljon? Esim rakastan pähkinöitä ja manteleita ja niitä tulee vedettyä 200-300g\pv...vielä ei ole painossa pähkinärakkaus näkynyt, joten ei kai siitä haittaa ole.?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei karppaaminenkaan pysty muuttamaan sitä tosiasiaa, ettei laihdu jos syö enemmän kuin kuluttaa.
Tästä on kahta eri mieltä.
Kokeilin aikoinaan karpata hyvin vähillä hiilareilla (max. 20 g/vrk), en lihonut mutta en laihtunutkaan. Punnitsin ruokani ja sain energiaa suunnilleen sen verran mitä voisi arvioida että kulutankin. Rasvan osuus huiteli siellä 85 %:n tuntumassa. Olisihan tuo ollut kiinnostava kokeilla, mitä tapahtuu, jos vetää siihen päälle vielä vaikka desin voisulaa päivässä, mutta ei vain pystynyt. Ajatuskin yökötti, ei siksi että olisin pelännyt rasvaa, mutta ei vain ollut ruokahalua yhtään sen enempää.
Uskon, että ravitsemusasiat ovat paljon monimutkaisempia kuin intomielisimmät karppaajat antavat ymmärtää. Nythän on tutkittu mm. suoliston bakteerikannan vaikutusta mitä moninaisimpiin asioihin. Veikkaan, että sillä on vaikutusta siihenkin, miten karppaus itse kullakin toimii. Minua vaivasi kokeiluni aikana ankara ummetus, toisilla taas menee karpatessa maha kuralle. Ehkä heiltä luiskahtaa liika rasva suolistosta läpi, minulla taas kaikki kerätään tarkalleen talteen?
No ei tietenkään voi. Ihmiskeholla on mekanisminsa varastoida kehonrasvaa suoraan ravinnon rasvasta, ei siihen mitään insuliinia tarvita. Toisekseen, jos ihmiskeho hyödyntää 2000 kcal, mutta ravinnosta tulee esim. 5000 kcal, niin mihin se ylimääräinen 3000 kcal sitten menisi jos ei rasvakudoksien jatkoksi? Ketoosi nostaa energiankulutusta sen verran että n. 10-20 g rasvaa voi syödä enemmän verrattuna siihen että ei olisi ketoosissa. Tämä johtuu siitä että uloshengitysilmassa ja virtsassa on pikkuisen enemmän hyödyntämättä jäänyttä energiaa. Kehon painonmuutos on energian muodonmuutosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon? Esim rakastan pähkinöitä ja manteleita ja niitä tulee vedettyä 200-300g\pv...vielä ei ole painossa pähkinärakkaus näkynyt, joten ei kai siitä haittaa ole.?
Pähkinöitä ei pidä syödä noin paljon. Niissä kun on muutakin kuin rasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Voiko oikeasti syödä paljon rasvaa lihomatta, jos karppaa? Vai perustuuko sekin dieetti vähäisempään energian saantiin??
Oikeasti rasvaa ei pysty ylenmäärin syömään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karppaus ei tosiaan ole mikään rasvanmättödieetti, ja siitä onkin monia muotoja. Ns. hyväkarppaus on käsittääkseni sitä, että jättää riisit ja pastat kauppaan ja syö vain hitaita hiilareita esim. juureksista. Itsellä karppaus toimi, kunnes halusin alkaa treenata enemmän, mikä vaatii hiilareita, sanoi kuka mitä hyvänsä. Ja jos syöt liikaa karpatessasi, et edelleenkään laihdu mistään ihmeestä.
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi. Ihmiskeholla on mekanisminsa varastoida kehonrasvaa suoraan ravinnon rasvasta, ei siihen mitään insuliinia tarvita. Toisekseen, jos ihmiskeho hyödyntää 2000 kcal, mutta ravinnosta tulee esim. 5000 kcal, niin mihin se ylimääräinen 3000 kcal sitten menisi jos ei rasvakudoksien jatkoksi? Ketoosi nostaa energiankulutusta sen verran että n. 10-20 g rasvaa voi syödä enemmän verrattuna siihen että ei olisi ketoosissa. Tämä johtuu siitä että uloshengitysilmassa ja virtsassa on pikkuisen enemmän hyödyntämättä jäänyttä energiaa. Kehon painonmuutos on energian muodonmuutosta.
Tämä.
Boldattu on syy, miksi karppaajien hengitys haisee pahalle ja virtsa on väkeväistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän ihan riippuu tyylisuunnasta, että miten paljon sitä rasvaa vedetään. Toiset enempi protaa, toiset panostaa siihen rasvaan. Minä vedän rasvaa päivässä semmoiset 200-300g. Se alkaa olla jo aika maksimi, henkilökohtainen maksimi siis. Hiilaria 18-20g ja proteiinia noin 60g. En laske kovin tarkkaan, aina silloin tällöin "kalibroin" silmän ja ranneliikkeen. Kun kropan on saanut hyvin toimimaan rasvapolttoisena hiilaripolttoisen sijaan, niin homma on aika helppoa. Tämä ei tapahdu hetkessä, siihen voi mennä vuosiakin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon? Esim rakastan pähkinöitä ja manteleita ja niitä tulee vedettyä 200-300g\pv...vielä ei ole painossa pähkinärakkaus näkynyt, joten ei kai siitä haittaa ole.?
Pähkinöitä ei pidä syödä noin paljon. Niissä kun on muutakin kuin rasvaa.
Ai, mitä niissä on??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi. Ihmiskeholla on mekanisminsa varastoida kehonrasvaa suoraan ravinnon rasvasta, ei siihen mitään insuliinia tarvita. Toisekseen, jos ihmiskeho hyödyntää 2000 kcal, mutta ravinnosta tulee esim. 5000 kcal, niin mihin se ylimääräinen 3000 kcal sitten menisi jos ei rasvakudoksien jatkoksi? Ketoosi nostaa energiankulutusta sen verran että n. 10-20 g rasvaa voi syödä enemmän verrattuna siihen että ei olisi ketoosissa. Tämä johtuu siitä että uloshengitysilmassa ja virtsassa on pikkuisen enemmän hyödyntämättä jäänyttä energiaa. Kehon painonmuutos on energian muodonmuutosta.
No jos ylimääräinen 3000kcal tulee esim ulosteena ulos? Ja eikös eri ravintoaineiden/ruokien pilkkomiseen kulu ihan eri määrä energiaa keholta, esim proteiinien pilkkomiseenhan kuluu jo 30% energiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi. Ihmiskeholla on mekanisminsa varastoida kehonrasvaa suoraan ravinnon rasvasta, ei siihen mitään insuliinia tarvita. Toisekseen, jos ihmiskeho hyödyntää 2000 kcal, mutta ravinnosta tulee esim. 5000 kcal, niin mihin se ylimääräinen 3000 kcal sitten menisi jos ei rasvakudoksien jatkoksi? Ketoosi nostaa energiankulutusta sen verran että n. 10-20 g rasvaa voi syödä enemmän verrattuna siihen että ei olisi ketoosissa. Tämä johtuu siitä että uloshengitysilmassa ja virtsassa on pikkuisen enemmän hyödyntämättä jäänyttä energiaa. Kehon painonmuutos on energian muodonmuutosta.
No jos ylimääräinen 3000kcal tulee esim ulosteena ulos? Ja eikös eri ravintoaineiden/ruokien pilkkomiseen kulu ihan eri määrä energiaa keholta, esim proteiinien pilkkomiseenhan kuluu jo 30% energiasta.
Niin, mutta kun se ei tule. Karppajat kärsivät pikemminkin ummetuksesta kuin siitä, että nestemäistää ulostetta valuisi koko ajan alakerrasta ulos.
Jep, proteiini on kylläisyyden kannalta ylivoimaisesti paras makroravinne. Makroravinteet eivät koskaan imeydy täysin vaan niiden prosessoinnissa kuluu elimistöllä energiaa, ns TEF eli thermic effect of food. Rasva vaatii makroravinteista vähiten prosessointia eli ts. imeytyy parhaiten/helpoiten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sehän ihan riippuu tyylisuunnasta, että miten paljon sitä rasvaa vedetään. Toiset enempi protaa, toiset panostaa siihen rasvaan. Minä vedän rasvaa päivässä semmoiset 200-300g. Se alkaa olla jo aika maksimi, henkilökohtainen maksimi siis. Hiilaria 18-20g ja proteiinia noin 60g. En laske kovin tarkkaan, aina silloin tällöin "kalibroin" silmän ja ranneliikkeen. Kun kropan on saanut hyvin toimimaan rasvapolttoisena hiilaripolttoisen sijaan, niin homma on aika helppoa. Tämä ei tapahdu hetkessä, siihen voi mennä vuosiakin aikaa.
Eli päivittäinen kokonaisenergiansaantisi vaihtelee välillä 2100-3000 kilokaloria.
Mitäpä jos söisi saman energiamäärän esim. tyyliin 150g proteiinia, 200g hiilareita ja 80g rasvaa = ~2100 kcal.
Mikä olisi toisin?
P.S Itselleni urheilullisena miehenä 60g proteiinia on naurettavan vähän. 150g on itselleni ehdoton minimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän ihan riippuu tyylisuunnasta, että miten paljon sitä rasvaa vedetään. Toiset enempi protaa, toiset panostaa siihen rasvaan. Minä vedän rasvaa päivässä semmoiset 200-300g. Se alkaa olla jo aika maksimi, henkilökohtainen maksimi siis. Hiilaria 18-20g ja proteiinia noin 60g. En laske kovin tarkkaan, aina silloin tällöin "kalibroin" silmän ja ranneliikkeen. Kun kropan on saanut hyvin toimimaan rasvapolttoisena hiilaripolttoisen sijaan, niin homma on aika helppoa. Tämä ei tapahdu hetkessä, siihen voi mennä vuosiakin aikaa.
Eli päivittäinen kokonaisenergiansaantisi vaihtelee välillä 2100-3000 kilokaloria.
Mitäpä jos söisi saman energiamäärän esim. tyyliin 150g proteiinia, 200g hiilareita ja 80g rasvaa = ~2100 kcal.
Mikä olisi toisin?
P.S Itselleni urheilullisena miehenä 60g proteiinia on naurettavan vähän. 150g on itselleni ehdoton minimi.
Mikäkö olisi toisin? Monikin asia. Proteiinia ei ole hyvä syödä liikaa, muuttuu sokeriksi siinä missä hiilarikin. Proteiinin tarve normaalilla ihmisellä ei ole kovin suuri. Normaalilla tarkoitan siis hyötyliikkujaa, en mitään bodaria. Niihin asioihin sitten. Olisin varmaan aika paljon sairaampi kuin nyt. Olen siis tällä tavoin syömällä tervehtynyt monista sairauksista, tai ainakin saanut ne oireettomiksi. Laihtuminen/lihominen on tässä minun elämässä sivuseikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän ihan riippuu tyylisuunnasta, että miten paljon sitä rasvaa vedetään. Toiset enempi protaa, toiset panostaa siihen rasvaan. Minä vedän rasvaa päivässä semmoiset 200-300g. Se alkaa olla jo aika maksimi, henkilökohtainen maksimi siis. Hiilaria 18-20g ja proteiinia noin 60g. En laske kovin tarkkaan, aina silloin tällöin "kalibroin" silmän ja ranneliikkeen. Kun kropan on saanut hyvin toimimaan rasvapolttoisena hiilaripolttoisen sijaan, niin homma on aika helppoa. Tämä ei tapahdu hetkessä, siihen voi mennä vuosiakin aikaa.
Eli päivittäinen kokonaisenergiansaantisi vaihtelee välillä 2100-3000 kilokaloria.
Mitäpä jos söisi saman energiamäärän esim. tyyliin 150g proteiinia, 200g hiilareita ja 80g rasvaa = ~2100 kcal.
Mikä olisi toisin?
P.S Itselleni urheilullisena miehenä 60g proteiinia on naurettavan vähän. 150g on itselleni ehdoton minimi.
Eli painat yli 150 kg? Vai oleteko tämän naurettavan proteiini propagandan uhri? Urheilullinen, eikä edes kilpaurheilua harrastava mies tarvitse kuin 1,1-1,3 g painokiloa kohden proteiinia ellei laji ole turhamainen lihasten kasvattaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi. Ihmiskeholla on mekanisminsa varastoida kehonrasvaa suoraan ravinnon rasvasta, ei siihen mitään insuliinia tarvita. Toisekseen, jos ihmiskeho hyödyntää 2000 kcal, mutta ravinnosta tulee esim. 5000 kcal, niin mihin se ylimääräinen 3000 kcal sitten menisi jos ei rasvakudoksien jatkoksi? Ketoosi nostaa energiankulutusta sen verran että n. 10-20 g rasvaa voi syödä enemmän verrattuna siihen että ei olisi ketoosissa. Tämä johtuu siitä että uloshengitysilmassa ja virtsassa on pikkuisen enemmän hyödyntämättä jäänyttä energiaa. Kehon painonmuutos on energian muodonmuutosta.
No jos ylimääräinen 3000kcal tulee esim ulosteena ulos? Ja eikös eri ravintoaineiden/ruokien pilkkomiseen kulu ihan eri määrä energiaa keholta, esim proteiinien pilkkomiseenhan kuluu jo 30% energiasta.
Niin, mutta kun se ei tule. Karppajat kärsivät pikemminkin ummetuksesta kuin siitä, että nestemäistää ulostetta valuisi koko ajan alakerrasta ulos.
Jep, proteiini on kylläisyyden kannalta ylivoimaisesti paras makroravinne. Makroravinteet eivät koskaan imeydy täysin vaan niiden prosessoinnissa kuluu elimistöllä energiaa, ns TEF eli thermic effect of food. Rasva vaatii makroravinteista vähiten prosessointia eli ts. imeytyy parhaiten/helpoiten.
Se on muuten rasva, joka on kylläisyyden kannalta paras. Jos syöt proteiinia liikaa, se lisää nälän tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään voi. Ihmiskeholla on mekanisminsa varastoida kehonrasvaa suoraan ravinnon rasvasta, ei siihen mitään insuliinia tarvita. Toisekseen, jos ihmiskeho hyödyntää 2000 kcal, mutta ravinnosta tulee esim. 5000 kcal, niin mihin se ylimääräinen 3000 kcal sitten menisi jos ei rasvakudoksien jatkoksi? Ketoosi nostaa energiankulutusta sen verran että n. 10-20 g rasvaa voi syödä enemmän verrattuna siihen että ei olisi ketoosissa. Tämä johtuu siitä että uloshengitysilmassa ja virtsassa on pikkuisen enemmän hyödyntämättä jäänyttä energiaa. Kehon painonmuutos on energian muodonmuutosta.
No jos ylimääräinen 3000kcal tulee esim ulosteena ulos? Ja eikös eri ravintoaineiden/ruokien pilkkomiseen kulu ihan eri määrä energiaa keholta, esim proteiinien pilkkomiseenhan kuluu jo 30% energiasta.
Niin, mutta kun se ei tule. Karppajat kärsivät pikemminkin ummetuksesta kuin siitä, että nestemäistää ulostetta valuisi koko ajan alakerrasta ulos.
Jep, proteiini on kylläisyyden kannalta ylivoimaisesti paras makroravinne. Makroravinteet eivät koskaan imeydy täysin vaan niiden prosessoinnissa kuluu elimistöllä energiaa, ns TEF eli thermic effect of food. Rasva vaatii makroravinteista vähiten prosessointia eli ts. imeytyy parhaiten/helpoiten.
Se on muuten rasva, joka on kylläisyyden kannalta paras. Jos syöt proteiinia liikaa, se lisää nälän tunnetta.
Rasva hidastaa muiden makroravinteiden imeytymistä mahalaukussa, että sikäli olet oikeassa, että se vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen, mutta rasvan terminen efekti on lähes nolla, vs. proteiinin 20-30%.
Kaksiteräinen miekka. Molempi-parempi. Sopivissa määrin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän ihan riippuu tyylisuunnasta, että miten paljon sitä rasvaa vedetään. Toiset enempi protaa, toiset panostaa siihen rasvaan. Minä vedän rasvaa päivässä semmoiset 200-300g. Se alkaa olla jo aika maksimi, henkilökohtainen maksimi siis. Hiilaria 18-20g ja proteiinia noin 60g. En laske kovin tarkkaan, aina silloin tällöin "kalibroin" silmän ja ranneliikkeen. Kun kropan on saanut hyvin toimimaan rasvapolttoisena hiilaripolttoisen sijaan, niin homma on aika helppoa. Tämä ei tapahdu hetkessä, siihen voi mennä vuosiakin aikaa.
Eli päivittäinen kokonaisenergiansaantisi vaihtelee välillä 2100-3000 kilokaloria.
Mitäpä jos söisi saman energiamäärän esim. tyyliin 150g proteiinia, 200g hiilareita ja 80g rasvaa = ~2100 kcal.
Mikä olisi toisin?
P.S Itselleni urheilullisena miehenä 60g proteiinia on naurettavan vähän. 150g on itselleni ehdoton minimi.
Eli painat yli 150 kg? Vai oleteko tämän naurettavan proteiini propagandan uhri? Urheilullinen, eikä edes kilpaurheilua harrastava mies tarvitse kuin 1,1-1,3 g painokiloa kohden proteiinia ellei laji ole turhamainen lihasten kasvattaminen.
Nope. n. 85 kg.
Ylläpitokaloreilla eli n. 3500 kcal, 150 g on riittävä, vaikka eipä siitä enemmästä mitään haittaakaan ole jos ja kun energiansaanti on sopiva.
Rasvaprosenttia tulee välillä tipueltua suorituskyvyn ja kyllä, ulkonäönkin vuoksi, ja silloin nostan proteiininsaantia ja vähennän kaloreita rasvasta ja hiilihydraateista.
Perusmatskua.
1,5g - 2g per painokilo on ihan passeli määrä urheilijoille tai ihmisille, jotka haluavat minimoida lihaskadon laihduttaessaan.
J
Siis voi. Itse olen ollut karppina 4vuotta. Ei se rasva niinkään vaan idea on että huonot hiilarit ois kokonaan. Kannattaa lukea joku kirja asiasta jos asia kiinnostaa, karppaus.info sivustolta löytyy hyviä juttuja ja monien ihmisten ruokapäiväkirjoja joista voit kurkkia mitä muut syövät ja miten laihtuvat.