Itkin kun tein työkyvyttömyyseläke-hakemuksen

Ihanko itse, omilla perusteilla, sen hakemuksen teit?

No voi. Mun ystävä soitti mulle itkien, kun se joutu työkyvyttömyyseläkkeelle.

Itsehän se hakemus pitää tehdä, lääkärinlausunto laitetaan liitteeksi.

Voi voi. Mikä sut nyt tappaa?

Mulle soitettiin kotiin vakuutusyhtiöstä ja tarjottiin pysyvää eläkettä. Ihan olin hakenut jatkoa kuntoutustuelle. Otin sen, mutta lähes romahdin. Tässäkö mun elämä nyt oli?

Vierailija kirjoitti:

Mulle soitettiin kotiin vakuutusyhtiöstä ja tarjottiin pysyvää eläkettä. Ihan olin hakenut jatkoa kuntoutustuelle. Otin sen, mutta lähes romahdin. Tässäkö mun elämä nyt oli?

Ei, nythän se elämä alkaa. Sinä olet vihdoinkin vapaa.

Mulla kävi niin, että joko lääkäri teki hakemuksen puolestani, tai sitten eläkevakuutusyhtiö teki päätöksen itse saatuaan viimeisimmän lääkärintodistukseni. Olin kovin yllättynyt, kun posti toi päätöksen eläkkeestä. En edes ensin ymmärtänyt koko asiaa.

Viestin 6 kirjoittajalle; mulla oli samanlaiset fiilikset. Oli tunne, että joudun yhteiskunnan ulkopuolelle. No, onneksi järki voitti ja ymmärsin itsekin olevani kykenemätön työhön ja olen huomannut olevani tarpeellinen myös työelämän ulkopuolella:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle soitettiin kotiin vakuutusyhtiöstä ja tarjottiin pysyvää eläkettä. Ihan olin hakenut jatkoa kuntoutustuelle. Otin sen, mutta lähes romahdin. Tässäkö mun elämä nyt oli?

Ei, nythän se elämä alkaa. Sinä olet vihdoinkin vapaa.

Voi kunpa saisin kiinni tuosta ajatuksesta.

Kaveri huomautti, että voisin lähteä vaikka Balille joogaamaan ja surffaamaan joksikin aikaa (suht hyvä työeläke). Mutta, juuri ne samat syyt, jotka ajoi mutta eläkkeelle, estää menemästä.

Mietin täällä, onko mitään järkeä enää nelikymppisenä eläkeläisenä mennä traumaterapiaan. Mulla on raaka menneisyys , ja elän sen vankina edelleen.

Ei ole vanhaksi ja raihnaiseksi tuleminen. Nyky suomessa.

Prosessi ei ole inhimillinen, jos pysyt vielä hiukan jaloillasi.

Shit happens. Elämä on

Ap - sic

Saappaat jalassa on hyvä lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Saappaat jalassa on hyvä lähteä.

Tämän vuoksi vielä kirjaan joskus vanhana hoitotahtooni, että saan pitää saappaita jalassa myös vuodepotilaana maatessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle soitettiin kotiin vakuutusyhtiöstä ja tarjottiin pysyvää eläkettä. Ihan olin hakenut jatkoa kuntoutustuelle. Otin sen, mutta lähes romahdin. Tässäkö mun elämä nyt oli?

Ei, nythän se elämä alkaa. Sinä olet vihdoinkin vapaa.

Voi kunpa saisin kiinni tuosta ajatuksesta.

Kaveri huomautti, että voisin lähteä vaikka Balille joogaamaan ja surffaamaan joksikin aikaa (suht hyvä työeläke). Mutta, juuri ne samat syyt, jotka ajoi mutta eläkkeelle, estää menemästä.

Mietin täällä, onko mitään järkeä enää nelikymppisenä eläkeläisenä mennä traumaterapiaan. Mulla on raaka menneisyys , ja elän sen vankina edelleen.

Minä hakeutuisin terapiaan, jos olisin sinä. Olet vielä sen verran nuori, että elinvuosia voi olettaa olevan jäljellä toinen mokoma. Jospa terapian avulla niistä tulisi menneitä parempia.

Itse olen käyttänyt aikaani läheisten ja rakkaiden ihmisten auttamiseen eri tavalla, oman jaksamiseni rajoissa.  Siitä tulee hyvä mieli ja koen olevani tarpeellinen heille.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko itse, omilla perusteilla, sen hakemuksen teit?

No minä ainakin tein ihan itse ja omilla perusteilla. Lääkärinlausuntoa en itse edes nähnyt, en tiedä mitä diagnooseja ja perusteita lausunnossa/päätöksessä lopulta mahtaa ollakaan. Luulen että joku diagnoosi on josta minulle itselleni on oltu aika hiljaa.

Aina välillä kun puhutaan näistä "se ja se kertoi että hommasi itselleen huvikseen eläkkeen masennuksen perusteella" jne. tulee mieleen että ehkä heilläkään ei oikein ole hajua siitä mitä diagnooseja heillä oikeasti onkaan, saati moni ei ehkä avoimesti kaikkea kerro vaan lyö leikiksi että "tahallaan hain".

Saisimpa minäkin jo eläkkeen. Ei minusta enää mihinkään ole. Silti pitää vaan muiden kiusana pyöriä työkkärin jonoissa.

ihania juttuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko itse, omilla perusteilla, sen hakemuksen teit?

No minä ainakin tein ihan itse ja omilla perusteilla. Lääkärinlausuntoa en itse edes nähnyt, en tiedä mitä diagnooseja ja perusteita lausunnossa/päätöksessä lopulta mahtaa ollakaan. Luulen että joku diagnoosi on josta minulle itselleni on oltu aika hiljaa.

Aina välillä kun puhutaan näistä "se ja se kertoi että hommasi itselleen huvikseen eläkkeen masennuksen perusteella" jne. tulee mieleen että ehkä heilläkään ei oikein ole hajua siitä mitä diagnooseja heillä oikeasti onkaan, saati moni ei ehkä avoimesti kaikkea kerro vaan lyö leikiksi että "tahallaan hain".

Nykyään menee hiukan erilailla.

Itseasiassa monassti olet paras oman alasi asiantuntija.

Vai oletko kulkenut kaverin saappaissa?

.

Ruotsissa usein näin.

En mene vapaaehtoisesti eläkkelle. Jos joku yrittää laittaa niin alan valitusrumban ja käyn läpi kaikki tuomioistuimet. Tulee minun diplomityö valittamisen saralla. Lopuksi vielä haukun kaikki asianosaiset nettipalstoilla.

No nyt on on diplomityön tehnyt ja pitkän akateemisen uran tehnyt vuorossa.

Olisi aika lunastaa eläke lupaus.

Tyhjiltä tuntuu lupaukset. Be warned.

T. Ent. Nettomaksaja ap

Miljardeja ulkomaanvientuloja tehjy osaltani.

Nyt roskakorissa

Vierailija kirjoitti:

Mulle soitettiin kotiin vakuutusyhtiöstä ja tarjottiin pysyvää eläkettä. Ihan olin hakenut jatkoa kuntoutustuelle. Otin sen, mutta lähes romahdin. Tässäkö mun elämä nyt oli?

Sun elämä voi ehkä vasta alkaa tästä, jos osaat vaan jotenkin asennoitua siten. Ja minäkin olen pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä, ollut jo useamman vuoden eikä se elämä siihen loppunut. Tuntuihan se kyllä aluksi aika järkyltä kun se pysyvä päätös tuli, mutta tiesin toisaalta että se on ainoa oikea mahdollinen. 

Muuten työkyv.eläkkeellä (siis se pysyvä) ei saa enää kelan kustantamaa terapiaa tms. kuntoutusta, tietenkään. Jos on itsellä rahaa maksaa (as if) niin sitten eri asia.

Ei vakuutusyhtiö myönnä kenellekään työkyvyttömyyseläkettä ilman omaa hakemusta. Kyllä siinä vähintään oma allekirjoitus pitää olla vaikka joku muu olisi toiminut kirjurina. Ja ettekö te saa itsellenne lääkärinlausuntoja jotka hakemuksen liitteenä? Kyllähän teillä on oikeus ne saada ja nähdä!

Vähän outo näkemys tuokin että eläkkestä elämä alkaa. Mitä jos ole kolmekymppinen ja saat työkyvyttömyyseläkkeen vaikka levinneeen, parantumattoman syövän takia?