Ehkä seksuaalisesti hyväksikäytetty, muistamattomuus
Eli vähän rankemman puoleisesta asiasta kysymys. Onko kenelläkään kokemusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jota itse ei muista tapahtuneen, vaikka siihen viittaavia asioita olisi runsaasti.
Onko seksuaalinen hyväksikäyttö vaikuttanut omaan vanhemmuuteen tai seksuaalisuuteen?
Kiitos jo valmiiksi vastanneille!
Kommentit (33)
Mä en jonkun nettikirjoituksen perusteella ota mitään kantaa siihen, mitä kullekin on tai ei ole tapahtunut. Mutta voin kertoa kaksi asiaa:
1) kukaan ei muista kaikesta kaikkea. Toisin sanoen se, että muistojen filmi katkeaa, ei normaalisti tarkoita mitään erityistä. Ei edes silloin kun se katkeaa muuten hyvin muistettujen osien keskellä. Se tarkoittaa todennäköisesti vain, että yrität muidtaa jotain sellaista, jota tapahtuma-aikaan et pitänyt tärkeänä (ja kaikella todennäköisyydellä se ei ollutkaan sitä)
2) monet lapset ovat hämmentävän seksuaalisia, mutta eivät kerro siitä vanhemmilleen. Ja joillain se jatkuu nuoruuteen ja aikuisuuteen ja toisilla se loppuu elämän tuodesssa toisia tärkeitä asioita tilalle. Ja joillain se sitten alkaa taas kun ne toiset tärkeät asiat lakkaavat viemästä niin paljon tilaa.
Eli näistä asioista ei sinänsä vielä voi päätellä mitään.
Minäkään en muista mitään tapahtuneen, mutta
- pelkäsin lapsena miehiä
- "raiskasin" nukkeni 6 vuotiaana
- mulla on ollut raiskausfantasioita 8 vuotiaasta lähtien - olen noissa fantasioissa itse aina se raiskaava mies ja uhri en ole minä
- olen ollut masentunut 11-vuotiaasta lähtien ja itsetuhoinen 1 3-vuotiaasta asti
- murrosiän alkaminen ja naiseksi kasvun merkit järkytti minua, olisin halunnut jäädä lapseksi
- inhosin, pelkäsin ja kammosin poikia teininä
- väkivalta (erityisesti perhe-) on kiehtonut minua teinistä asti - en nähnyt väkivaltaa kotona, tai en ainakaan muista nähneeni
- syömishäiriö jonkinlaisena lapsesta asti, paheni teininä
- itsemurhayritys teininä
- kyvyttömyys nauttia seksistä
- voimakas itseinho
- masennus ja ahdistus
Nämä oireet tulee äkkiä mieleen. Mitään en tosiaan muista itselleni tapahtuneen lapsena.
Multa kysyttiin nuorena onko tapahtunut jotain. Vastasin etten tiedä. En siis lähtenyt luomaan valemuistoja.
Vasta kun asia oli täysin varma, pystyin muistamaan ja pystyin siis vastaamaan että kyllä.
ap: 23, tämän olen tiedostanut kans. Mutta tästä tuskin on kyse kun perheenjäsen kysyy ensin minulta asiasta ja kerron muistavani kyseisen illan ja seuraavasta päivästä pätkän kun kerroin kivusta. Muuten en muista kummastakaan päivästä mitään, pelkästään nuo tilanteet. En tiedä sitten miten 3-vuotiaana tapahtuneita asioita yleensä muistetaan aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Ap, myös perheenjäsen voi luoda sulle valemuiston!
Voisko valemuistojankkaaja antaa meidän muiden keskustella asiasta, joka mieltä painaa.
Ystävällisesti pyytää toinen joka ei muista mitään mutta oireilee voimakkaasti
ap: Lisään vielä edelliseen sen, että perheenjäsen pystyi muistoni toteamaan oikeiksi. Minullakin ongelmia seksuaalisuuden kanssa, suorastaan inhoan sitä ja jostain kumpuaa häpeä omaa seksuaalisuutta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut myös valemuistoista? Kaikille voi luoda valemuistoja ja ihminen itse vou myös luoda itselleen muistikuvia asioista joita ei ole tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut myös valemuistoista? Kaikille voi luoda valemuistoja ja ihminen itse vou myös luoda itselleen muistikuvia asioista joita ei ole tapahtunut.
Voi tsiisus kraist teidän flamingojen kanssa. Yksi väärä päätelmä ei ole myöskään validi syy päätellä muistojen totuudenperäisyyttä. Kunnon lintukotomutustelijat.
Mä en muistanut muuta kuin välähdyksiä, en vaikka kävin vuosikausia terapiassa. En muista vieläkään mutta terapiassa pääsin sinuiksi muistamattomuuteni kanssa, enkä enää oireile asiasta. Ei siis ole pakko muistaa päästäkseen yli.