Olen ihastunut naiseen, mitä ihmettä teen...
Olen siis todella TODELLA ihastunut tähän naiseen, minun on hankala olla hänen seurassaan normaalisti. Haluaisin niin kovasti fyysisesti hänen lähellen. Toivotonta, hän on ensimmäinen ketä mietin aamulla ja viimeinen illalla.
Samaan aikaan tiedän, etten haluaisi kuitenkaan oikeasti seurustella naisen kanssa. Kun kuvittelen tulevaisuuteni, siihen kuuluu aviomies ja lapsia.
Minulla on ollut tämän ihastumisen aikana parikin eri suhdetta miehiin, joista kumpikin oli ihania (ja seksi hyvää), mutta kumpikaan ei saanut tällaista tunnetta vatsanpohjaan.
Miten olette itse toimineet vastaavassa tilanteessa? Haluaisin kovasti päästä tästä riipivästä olosta eroon.
Kommentit (21)
olisko se nyt niin kamalaa olla parisuhteessa naisen kanssa jos kerran olet sinkku? elä elmääsi
Vierailija kirjoitti:
Onko nainen kiinnostunut sinusta, tai naisista ylipäätään?
En tosiaan tiedä. Ihastunut mieli kun löytää kaikkia mahdollisia, jopa tuulesta temmattuja, vastakaiun merkkejä. Tiedän, että hän pitää minusta, mutta en tiedä millä tavalla. Olemme ystävystyneet melko hiljattain (ei siis kyseessä mikään vuosia kestänyt ystävyyssuhde), ja vietämme paljon aikaa keskenämme. En kuitenkaan tiedä, miten hän suhtautuisi tähän.
Tuntuu että olen ihan hukassa, samaan aikaan haluan mielettömästi tehdä aloitteen ja katsoa mitä tapahtuu. Samaan aikaan seison mielessäni koko painollani jarrupolkimen päällä "en halua tätä!!!!" (Vaikka oikeasti tuntuu etten mitään muuta haluaisikaan)
Ap
Kliseisintä koskaan, mutta seuraa sydäntä.. Tai vatsaa.. Tai vaginaa..
Vierailija kirjoitti:
Ootteko samalla työpaikalla?
Yliopistossa samalla vuosikurssilla
Aika epätodennäköistä että hänellä olisi tunteita sinua kohtaan, mutta kokeilemalla se selviää, tosin varaudu että ystävyys on pilalla
Tiedän, että tämä ei saisi olla syy tehdä tai jättää tekemättä asioita, mutta uskon, etten ole ainoa, kellä painaa vaakakupissa myös tämä. Olen aina seurustellut miesten kanssa, kaikki ystäväni ovat heteroita, ja vanhemmat olettavat (tietenkin, luulin itsekin tähän asti) minun olevan hetero. Olen kai kamala muiden mielipiteisiin tuijottaja, mutta myös nämä asiat estävät minua tekemästä asialle mitään, ja toivovan tunteen haalenevan itsestään. Huno strategia tosin, koska tunne tuntuu vain voimistuvan päivä päivältä. Tiedättekö sen tunteen, kun haluatte vain napata ihastuksenne käden käteenne, tai sipaista ohimennen poskea. Tai vain tuijottaa kasvoja.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että tämä ei saisi olla syy tehdä tai jättää tekemättä asioita, mutta uskon, etten ole ainoa, kellä painaa vaakakupissa myös tämä. Olen aina seurustellut miesten kanssa, kaikki ystäväni ovat heteroita, ja vanhemmat olettavat (tietenkin, luulin itsekin tähän asti) minun olevan hetero. Olen kai kamala muiden mielipiteisiin tuijottaja, mutta myös nämä asiat estävät minua tekemästä asialle mitään, ja toivovan tunteen haalenevan itsestään. Huno strategia tosin, koska tunne tuntuu vain voimistuvan päivä päivältä. Tiedättekö sen tunteen, kun haluatte vain napata ihastuksenne käden käteenne, tai sipaista ohimennen poskea. Tai vain tuijottaa kasvoja.
Aikuinen ihminen! Nyt ryhdistäydyt, oletko ihan tunteidesi vallassa kun teinityttö. Hanki jotain sisältöä elämääsi.
Olen ollut samassa tilanteessa, pidin itseäni 100% heterona ennen ihastusta. Päätin kuitenkin, että kaikkea pitää kokeilla ettei vanhana kiikkustuolissa harmittele mitä jäi kokematta. Siitä syntyi kuuma, intohimoinen suhde, jota en kadu päivääkään. Tää tyyppi saa mun pasmat edelleen sekaisin, vuosien jälkeenkin. Palasin elämässä lopulta takaisin siihen normiin - nyt kuvioissa hyvä mies ja vauva, silti, tän jutun tuun muistaa ikuisesti, tuo yhä hymyn huulille. Ja ollaan edelleen ystäviä. Onneksi uskalsin vaikka tuntematon pelotti. Oon myös avarakatseisempi ja kokeneen lepakot käsissä itsestä ja omasta kehosta oppi yhtä jos toista ;)
Et siis halua, että ajatus keksimästäsi täydellisestä tulevaisuudenkuvasta romuttuisi. Muista että tuo on vain kuvitelmaa, todellinen elämä ei ole kuin satukirjasta. Mikset tekisi niin kuin sydämesi käskee. Tietenkin on mahdollista, ettet saa vastakaikua, mutta rehellisesti, kuinka usein törmäät ihmiseen, joka vie sinulta kertakaikkiaan jalat alta. Jos olette vielä molemmat sinkkuja, en näe estettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että tämä ei saisi olla syy tehdä tai jättää tekemättä asioita, mutta uskon, etten ole ainoa, kellä painaa vaakakupissa myös tämä. Olen aina seurustellut miesten kanssa, kaikki ystäväni ovat heteroita, ja vanhemmat olettavat (tietenkin, luulin itsekin tähän asti) minun olevan hetero. Olen kai kamala muiden mielipiteisiin tuijottaja, mutta myös nämä asiat estävät minua tekemästä asialle mitään, ja toivovan tunteen haalenevan itsestään. Huno strategia tosin, koska tunne tuntuu vain voimistuvan päivä päivältä. Tiedättekö sen tunteen, kun haluatte vain napata ihastuksenne käden käteenne, tai sipaista ohimennen poskea. Tai vain tuijottaa kasvoja.
Aikuinen ihminen! Nyt ryhdistäydyt, oletko ihan tunteidesi vallassa kun teinityttö. Hanki jotain sisältöä elämääsi.
Onhan minulla vaikka mitä sisältöä elämässäni, mutta muuten olen samaa mieltä!
Ap
Heip.
Täällä yksi samassa tilanteessa. Parisuhteessa aina miesten kanssa, mutta naisistakin kiinnostunut. Ihastumisia ja suhteitakin on ollut. Ihastuin kesällä ystävääni aivan yllättäin, hän on hetero ja perheellinen. Tai siis OLI. En vieläkään tiedä miten on mahdollista, että hänkin ihastui minuun. Kyllä sitä epäröitiin puoli vuotta, mutta nyt on varmaa, että tunne on molemminpuolinen :).
Miksi tarvitsisi suin päin jotain tehdä. Anna aikaa itsellesi. Hakeudu myös muiden ihmisten seuraan. Pieni välimatka auttaa selvittämään ajatuksesi. Ihastumisia tulee ja menee.
Jos olet tosissasi tämän tunteesi kanssa tajuat senkin ajan kanssa. Ja toisaalta, jos taas kohdetta ei kiinnosta, niin varmasti selviät siitäkin. Eiköhän aika moni meistä ihastu nimenomaan ihmiseen, ei niinkään sukupuoleen. Ihan normaalia siis :-).
Onko toinen osapuoli kiinnostunut naisista?? Sinuna ottaisin riskin, ettet myöhemmin sitten kadu :)
Vierailija kirjoitti:
Onko toinen osapuoli kiinnostunut naisista?? Sinuna ottaisin riskin, ettet myöhemmin sitten kadu :)
Ei tämäkään ole heti "este", sillä tuo minun ystäväni ei ollut KOSKAAN eikä IKINÄ ajatellut naisia "sillä tavalla". Ennen kuin nyt :)
Vierailija kirjoitti:
Kimppuun vaan!
Nou nouu, pilaat vaan ystävyyden. Naisten kesken hiljaa hyvä tulee :)
Olin joskus samassa tilanteessa. Kun elämä ajoi meidät lopulta erilleen, selkiintyi myös pääni hänestä. Edelleen mietin tosin välillä "entä jos olisinkin yrittänyt". Harmittaa, etten uskaltanut antautua tunteille, mutta turha sitä on enää "surra".