Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haikailetko takaisin synnyin-/kotiseudullesi?
Kommentit (32)
En, mutta se johtuu siitä, että olen Kouvolasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Ruuhkia, kallista asumista, ei kiitos.
Asun samalla paikkakunnalla kuin syntyessäni, joten vähän vaikeaa haikailla takaisin...
En todellakaan. Asun mieluummin kaupungissa kuin maaseudulla, jossa ei ole minulle mitään. 18 vuotta sitä sorttia riitti, kiitos vain. Autottomana ja kortittomana ei paluumuutto onnistuisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, ehdottomasti. Jos töitä olisi, niin lähtisin heti täältä kermaperseiden seasta. En todellakaan viihdy pk seudulla.
Kyllä kaipaan kotiseudulleni Mikkeliin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haikailen jatkuvasti maaseudun rauhaan ja synnyinseuduille täältä pk-seudulta.
Voe haekailen. Oon syntysin savon perukoilta ja sinneppähän se veri vettää..Syvän on sieltä ja sinne se halluu, vuan kun töitä siellä ei ou, niimpä sitä pittää vuan yrittee olla tiällä, missä jottain työtä suapi tehä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juureni ovat syvällä Pohjanmaalla, kuinka pääsisin eroon ikävöinnistä asuessani muualla?
Kyllä, aion lievittää ikävää ensi kesänä ja vietän kesälomaa lainamökillä lasten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä haikailen. Olen ajatellut eläkepäivillä sinne siirtyä. Olen asunut ympäri Suomea työn perässä ja en ole sen kummemmin kiintynyt mihinkään, mutta kotipitäjä Keski-Suomessa on pysynyt sydämessä. Sinne siis.
Täältä Etelä-Helsingistä en lähde mihinkään. Viidettä polvea tässä asun. Eläkkeellä sitten Ranskaan, mutta muualle en kaipaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haikaile. Liian kallis ja ahdas asuminen ja luonnon puute eivät houkuttele. Voisin kyllä muuttaa takaisin työn saannin puolesta koska tahansa, mutta en saisi tällaista rauhaa, kauneutta ja puutarhaa hyvien yhteyksien päästä, joten en muuta takaisin Helsinkiin.
Vierailija kirjoitti:
Juureni ovat syvällä Pohjanmaalla, kuinka pääsisin eroon ikävöinnistä asuessani muualla?
Lakeuden kutsu. Pasi Kaunisto
Kaipaan luontoa, hiljaisuutta, vanhempiani ja joitakin sukulaisiani. Elämäni ei kuitenkaan ole siellä. Aina on ihana palata takaisin kotiin kotiseutuviikonlopun jälkeen. En oikein koskaan viihtynyt pikkupaikkakunnan ympyröissä.
Kaipaan kotiseutuni (Yläne) rauhaa, metsää, peltomaisemaa ja yhteisöllisyyttä. Nykyään asun Turun keskustassa, tässäkin on omat hyvät puolensa (kaikki on lähellä, hyviä ravintoloita, kulttuuria...)
Kyllä joskus leikittelee ajatuksella että muuttaisin sinne.
Mutta en usko että muu perhe suostuisi, ja esikoinen asuukin jo omillaan, olisi kurjaa kun hän jäisi Suomeen. Ja muutkin lapset sen verran isoja että kielen oppiminen ym olisi vaikeampaa.
Työtä siellä olisi, ja palkka olisi parempi, ja kaupunki isompi kuin Helsinki. Jos olisin yksin, lähtisin heti
Olen kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta pikkukaupungista. Nykyään asun Helsingissä. Haikailen pohjoisen tähtitaivasta ilman valosaastetta, sitä miltä syksyaamut tuoksuu maaseudulla ja metsässä, kesäöitä kun nurmikko on kosteaa ja järven päällä leijailee usvaa. Ja pimeää metsää syksyllä, kun silmät tottuu ja näkee siellä ja haistaa sen. Ja miltä tuntuu kaivaa perunoita käsin viileästä savipellosta. Liukastelua jäkäläisillä kallioilla. Että mä kaipaan sitä. Ja lunta ja pakkasta. Niitä tuoksuja. Suren sitä ettei omat lapseni saa aistia sitä.
En vaan voi elää siellä. En niiden ihmisten kanssa. :( Olen huonosta perheestä, olen nolla, mikään ei muuta sitä. Lapsenikin olisivat vain roskasakkia heille. Siellä kostetaan kolmanteen tai neljänteen polveen.
Alue: Aihe vapaa
En, mun elämä ei ole siellä. Mitä mä sieltä haikailisin?