Mitä tekisit esim. bussipysäkillä/bussissa jos älypuhelimia ei olisi?
Eikä läppäreitä, tabletteja, tietokoneita, nettiä. Miten kuluttaisit aikaasi silloin kun "normaalisti" hipelöidään älypuhelinta?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
34, aloitusviestin alapeukut ja 14:n kommentti "Tiesitkö että bussilla on matkustettu aikana ennen älylaitteita? Jopa aikana ennen minkäänlaista kannettavaa elektroniikkaa."
Minkä minä sille voin että ainakin täällä Tampereella 90% ihmisistä tuijottaa älypuhelintaan aina kun pitää olla hetkeäkään paikallaan.
Siksi haluankin kuulla, millä muilla tavoin ihmiset kuluttavat aikaansa ks. tilanteissa.
Ap
Ap, sun aloituksesi on aivan ok. Ihan asiallinen kysymys ajatellen miten suuri prosenttimäärä ihmisistä nykyään nähtävästi koko ajan touhuavat älypuhelimiensa kanssa ja ovat "autuaan" tietämättömiä siitä mitä ympärillä tapahtuu. Aika kamalaan suuntaan on kehitys menossa.
Niistä alapeukuista nyt ei kannata välittää possun kakkareitten vertaa.
Selitäpä vielä, mitä "kamalaa" on siinä, että suuntaa bussimatkan aikana huomionsa johonkin kiinnostavaan tekemiseen eikä ympäristön satunnaisiin aistiärsykkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
34, aloitusviestin alapeukut ja 14:n kommentti "Tiesitkö että bussilla on matkustettu aikana ennen älylaitteita? Jopa aikana ennen minkäänlaista kannettavaa elektroniikkaa."
Minkä minä sille voin että ainakin täällä Tampereella 90% ihmisistä tuijottaa älypuhelintaan aina kun pitää olla hetkeäkään paikallaan.
Siksi haluankin kuulla, millä muilla tavoin ihmiset kuluttavat aikaansa ks. tilanteissa.
Ap
Ap, sun aloituksesi on aivan ok. Ihan asiallinen kysymys ajatellen miten suuri prosenttimäärä ihmisistä nykyään nähtävästi koko ajan touhuavat älypuhelimiensa kanssa ja ovat "autuaan" tietämättömiä siitä mitä ympärillä tapahtuu. Aika kamalaan suuntaan on kehitys menossa.
Niistä alapeukuista nyt ei kannata välittää possun kakkareitten vertaa.
Selitäpä vielä, mitä "kamalaa" on siinä, että suuntaa bussimatkan aikana huomionsa johonkin kiinnostavaan tekemiseen eikä ympäristön satunnaisiin aistiärsykkeisiin.
No yksi niistä kamaluuksista on riippuvuus. Aivan liian monelle on todella kyhittynyt riippuvuus näihin vempeleihin. Ja lapset jo pienestä opetetaan siihen samaan käyttäytymiseen. Lasten herkät, kehittyvät aivot eivät kestä sen muotista rasitusta.
Bussipysäkillä seisoskelen ja vilkuilen kelloa. Bussissa istun ja katselen ulos. Joo olen elänyt ennen älyluurien olemassaoloa.
Mitä helkkaria? Ei mulla ole läppäri koskaan muuten bussipysäkillä mukana, kuin läppärilaukussa olalla laukkuun pakattuna. Älypuhelintakaan en käytä 99% prosentissa ajasta bussipysäkillä ollessani, silloin ainoastaan, jos saan puhelun joltakin tai jos minulla on kiireellistä asiaa ja soitettuna jollekkin.
Pääasiassa olen omissa ajatuksissani, katson välillä kelloa ja katselen bussin tulosuuntaan päin, milloin sieltä on bussi tulossa.
Vaikka voisin näplätä , katselen mieluummin ihmisiä, maisemia, kuuntelen.
En plärää puhelinta bussissa/junassa yms. Kuuntelen musiikkia (vuosien kehitys: kasettisoitin, cd-soitin, mp3-soitin ja nyt älypuhelin) tai luen kirjaa tai olen omissa ajatuksissani ja katselen maisemia.
Minä varmaan istuisin penkillä. Niin teen joka tapauksessa. Ei minulle tuota minkäänlaisia vaikeuksia istua viittä tuntia paikallani tekemättä yhtään mitään. Ajattelen vain omia ajatuksiani, kyllä se matka niin taittuu. ei minulla ole koskaan ollut tarvetta tehdä koko ajan jotain.
Kyllähän tuollainen jatkuva ja pakonomainen tarve puuhata jotain - on se sitten puhumista, lukemista tai pelaamista älykännykällä - tappaa luovuuden. Kun on uskallusta olla vain omien ajatusten kanssa vapaasti, pystyy prosessoimaan päivän tapahtumia ja asiat yhdistyvät päässä vaivattomasti toisiinsa. Jos se prosessointi jää pelkästään yöhön, alkaa tulla stressioireita, kun yöunet jäävät liian levottomiksi ja pinnallisiksi.
Työssä jaksaminen on ihmisillä nykyään iso haaste. Se johtuu ihan siitä, että päivän tapahtumia ei päästä puimaan rauhassa ennen kuin vasta yöllä. Lepo alkaa olla harvinaista, ja päässä käy kova kuhina pitkin yötä. Erilaiset vempaimet ja virikkeet estävät aivoja tekemästä sitä rakentavaa työtä, jolloin päivän virikkeet ja ärsykkeet nidotaan yhteen.
Moni ymmärtää, että lapsille vapaa leikki on tärkeää mutta ei suostu tajuamaan, että meille aikuisillekin on erittäin tärkeää tarjota aivoille ärsykevapaita vapaatunteja.
Luen kirjaa/lehteä tai katselen ulos/ihmisiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
34, aloitusviestin alapeukut ja 14:n kommentti "Tiesitkö että bussilla on matkustettu aikana ennen älylaitteita? Jopa aikana ennen minkäänlaista kannettavaa elektroniikkaa."
Minkä minä sille voin että ainakin täällä Tampereella 90% ihmisistä tuijottaa älypuhelintaan aina kun pitää olla hetkeäkään paikallaan.
Siksi haluankin kuulla, millä muilla tavoin ihmiset kuluttavat aikaansa ks. tilanteissa.
Ap
Ap, sun aloituksesi on aivan ok. Ihan asiallinen kysymys ajatellen miten suuri prosenttimäärä ihmisistä nykyään nähtävästi koko ajan touhuavat älypuhelimiensa kanssa ja ovat "autuaan" tietämättömiä siitä mitä ympärillä tapahtuu. Aika kamalaan suuntaan on kehitys menossa.
Niistä alapeukuista nyt ei kannata välittää possun kakkareitten vertaa.
Selitäpä vielä, mitä "kamalaa" on siinä, että suuntaa bussimatkan aikana huomionsa johonkin kiinnostavaan tekemiseen eikä ympäristön satunnaisiin aistiärsykkeisiin.
No yksi niistä kamaluuksista on riippuvuus. Aivan liian monelle on todella kyhittynyt riippuvuus näihin vempeleihin. Ja lapset jo pienestä opetetaan siihen samaan käyttäytymiseen. Lasten herkät, kehittyvät aivot eivät kestä sen muotista rasitusta.
Riippuvuus? Sinustako ei siis ole mahdollista, että ihmiset eivät voi vapaaehtoisesti valita lukevansa digikirjaa bussimatkan aikana samoin kuin sinä valitset maisemien ja ihmisten tuijottamisen? Melkoisia ennakkoluuloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä naureskelen sinunlaisillesi ihmisille, jotka hämmentyneenä vilkuilevat ympärilleen tekemistä etsien ja sitten tyytyvät toljottamaan ikkunasta ulos. :D Jotenkin niin herttaista.
Mikäs siinä, naureskele pois. Työni on pitkälle ajatustyötä ja vaikka hyvin harvoin muuten kuin lentokoneessa ja joskus junissa istun, niin sen ajan mitä en käytä lepoon silmät kiinni, lue artikkeleita (paperilta yleensä, vaikka iPhone, iPad ja MBP onkin) kun katselen tyhjyyteen olen syvällä ajatuksissani työstäen jotain sillä hetkellellä mietityttävää ongelmaa.
Samalla tavalla uidessani matkaa hallissa, en ajattele uintia vaan hyvin usein työhön liittyviä asioita. Myös käsin tiskateissa voi miettiä täysin muita asioita, niin automaattiesti se sujuu. Tiskikoneesta huolimatta tiskaan monesti juuri edellä mainitun vuoksi ihan mielelläni kun ei ole muuten kiire.
Ajatus tosin vaeltelee ja tapaan ajattelemasta joskus aivan muutakin, omaan elämään liittyvää, harrastuksiin liittyviä asioita, teen joskus lomasuunnitelmia vuosien päähän miettien missä kävin viimeksi, mihin voisin mennä seuraavaksi ja sen jälkeen.
Koen itse nuo hetket kaikkea muuta kuin tylsiksi, ne ovat hienoa aikaa pistää asioita järjestykseen pääkoppansa sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
34, aloitusviestin alapeukut ja 14:n kommentti "Tiesitkö että bussilla on matkustettu aikana ennen älylaitteita? Jopa aikana ennen minkäänlaista kannettavaa elektroniikkaa."
Minkä minä sille voin että ainakin täällä Tampereella 90% ihmisistä tuijottaa älypuhelintaan aina kun pitää olla hetkeäkään paikallaan.
Siksi haluankin kuulla, millä muilla tavoin ihmiset kuluttavat aikaansa ks. tilanteissa.
Ap
Ap, sun aloituksesi on aivan ok. Ihan asiallinen kysymys ajatellen miten suuri prosenttimäärä ihmisistä nykyään nähtävästi koko ajan touhuavat älypuhelimiensa kanssa ja ovat "autuaan" tietämättömiä siitä mitä ympärillä tapahtuu. Aika kamalaan suuntaan on kehitys menossa.
Niistä alapeukuista nyt ei kannata välittää possun kakkareitten vertaa.
Selitäpä vielä, mitä "kamalaa" on siinä, että suuntaa bussimatkan aikana huomionsa johonkin kiinnostavaan tekemiseen eikä ympäristön satunnaisiin aistiärsykkeisiin.
No yksi niistä kamaluuksista on riippuvuus. Aivan liian monelle on todella kyhittynyt riippuvuus näihin vempeleihin. Ja lapset jo pienestä opetetaan siihen samaan käyttäytymiseen. Lasten herkät, kehittyvät aivot eivät kestä sen muotista rasitusta.
Riippuvuus? Sinustako ei siis ole mahdollista, että ihmiset eivät voi vapaaehtoisesti valita lukevansa digikirjaa bussimatkan aikana samoin kuin sinä valitset maisemien ja ihmisten tuijottamisen? Melkoisia ennakkoluuloja.
Tietysti se on mahdollista. Nythän sä oikeen huuliveikoksi heittäydyit.
Mutta tarkoitatko sinä siis ettei minkäänlaista riippuvuutta näihin vempeleihin ole olemassakaan? Minä itse asiassa luonnehtisin koko epidemiaa lähinnä yleismaailmalliseksi kansansairaudeksi.
Lapset pilataan jo pienestä. Aivan järkyttävää, siis ihan oikeesti.
On siinäkin nimi laitteelle annettu, älypuhelin. Hankalakäyttöinen laite kaikkiin käyttötarkoituksiinsa. Liian iso molisko puhelimeksi, täysin onneton netin selailuun. Se tosin täytyy tunnustaa, että varsin hyvät kamerat niissä nykyään on
Sinusta on kiva katsella ulos ikkunasta, mutta et usko millään, että jostakusta toisesta on puolestaan kiva lukea puhelimesta kirjaa, pelata pelejä tai pitää yhteyttä läheisiinsä?
Mikä empatiakykyäsi vaivaa?