Lue keskustelun säännöt.
Muutaman sekunnin tunnemyrsky kun selailin erään ihmisen Facebookia
17.02.2016 |
Niin epämääräinen otsikko etten oikein edes oleta että tämö avaus saa vastaukdia, mutta kunhan kirjoitan silti..
Näin että isäni oli kommentoinut erään ihmisen päivitystä, ja siirryin sen ihmisen sivuille.
Lueskelin päivityksiään, ja melkein kuulin sen äänen, miten se nauraisi samalla kun kertoo hyviä juttujaan.
Tämä ihminen oli minulle yksi maailman tärkeimmistä ihmisistä.
Onko teilläkin ollut ns. varavanhempia?
Minulle tämä mies oli kuin varaisä, ja vaimonsa (tätini) kuin varaäiti.
Jo lapsena vietin melkein kaikki lomani heillä. (He eivät saaneet ikinä omia lapsia).
Tätini sairastui, ja kuoli n. 10v. sitten. Tädin mies sanoi silloin minulle että olin ollut tädille (ja hänelle itselleen) aina kuin oma tytär.
Nähtiin edelleen aika usein tämän miehen kanssa.
Noin pari vuotta tätini kuoleman jälkeen mies pilasi kaiken.
Yhdellä lauseella romutti kaiken.
Kysyi haluaisinko tienata parisataa euroa menemällä sänkyyn hänen kanssaan.
Kieltäydyin "kunniasta", enkä ole tämän jälkeen puhunut hänelle sanaakaan.
Kun katsoin nyt hänen juttujaan iski ihan kamala ikävä, ja samalla se inho jota tunsin viimeisrllä kerralla kun nähtiin.
Mistä lähtien se oli ajatellut minusta niin?
Miten voi sanoa että olen kuin oma tytär, jos haluaa sänkyyn?
Kaikki ihanat muistot, pilalla.
En minä edes voisi puhua sen kanssa enää.
En, vaikka ikävöin sitä, mitä luulin että se oli.
Kiitos jos jaksoit lukea sekavaa, tylsää juttuani.
Kommentit (23)
Ei ollut ollenkaan sekava, vaan tajusin hyvin mitä ajat takaa. Aika kauhea tilanne. En itsekkään enää haluaisi tuollaisen ihmisen kanssa olla tekemisissä. Kuulostaa pervolta ukolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei... Ymmärrän kyllä, on ihan okei tuntea surua siitä että se ihminen jonka tunsit on poissa ja tilalla olikin joku toisenlainen persoona.
En osaa minäkään muuta sanoa kuin että todella väärin teki tuo setäsi. Ehkä osa muistoista tahraantui, mutta eivät kuitenkaan tätiisi liittyvät muistot. Hän varmasti välitti sinusta aidosti.
Ootko kertonu tosta tapahtumasta sun vanhemmille koskaan? Oon pahoillani sun puolesta... Tosi kurja juttu!
Vierailija kirjoitti:
Ootko kertonu tosta tapahtumasta sun vanhemmille koskaan? Oon pahoillani sun puolesta... Tosi kurja juttu!
Asuin äitini luona, mies kävi seuraavana päivänä hyvästelemässä koska oli muuttamassa pois ja minä en poistunut huoneestani koko aikana kun se oli meillä.
Kun se lähti äiti haukkui mut pystyyn kun olen niin saatanan laiska etten jaksanut edes miehelle tulla sanomaan hei (joo, meil oli huonot välit äidin kanssa mutta se on ihan eri tarina mutta myös yksi syistä miksi täti ja miehensä oli mulle aina ns. turvapaikka), huusin vain äidille etten todellakaan aio nähdä koko äijää enää ikinä jos se on niin vitun ääliö et tarjoaa mulle rahaa jotta menisin sen kanssa sänkyyn.
Ei olla ikinä puhuttu asiasta sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa minäkään muuta sanoa kuin että todella väärin teki tuo setäsi. Ehkä osa muistoista tahraantui, mutta eivät kuitenkaan tätiisi liittyvät muistot. Hän varmasti välitti sinusta aidosti.
Kiitos.
Ja kiitos muillekin vastaajille.
Oho. Hyi, onpas sairaan kuuloinen tyyppi. Eihän kukaan normaali ehditä tuossa asemassa olevalle seksiä. Yök. Perverssit ovat varmaan usein mukavia ja karismaattisia. Yökyökyök. Olitko täysi-ikäinen kun tuo ehdotteli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oho. Hyi, onpas sairaan kuuloinen tyyppi. Eihän kukaan normaali ehditä tuossa asemassa olevalle seksiä. Yök. Perverssit ovat varmaan usein mukavia ja karismaattisia. Yökyökyök. Olitko täysi-ikäinen kun tuo ehdotteli?
Olin, vähän päälle 20v.
Kaikenlaisia varaisejä sitä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne muistot mihinkään tahraantunut. Ainakaan muistot ennen tätisi kuolemaa. Olen lähes varma, ettei tällä miehellä käynyt tuollaiset ajatukset edes mielessään silloin, kun hänellä oli asiat hyvin. Puolison menettäminen jättää hirveän yksinäisyyden ja yksinäisyys ajaa vääriinkin tekoihin. Itsekään en pitäisi enää yhteyttä, mutta pitäisin muistoistani kiinni. Ihminen oli eri niissä sinun muistoissasi. Silti varmasti ihan aito. Muuttui huonoksi vasta myöhemmin.
Voi että, voin vain kuvitella miltä ap susta tuntuu. Varmaan siltä kuin olisi mennyt pohja kaikelta. Minulle kävi hieman samoin erään suht läheisen aikuisen kanssa, kun olin jo itsekin reilusti aikuinen. En ole sen jälkeen nähnyt tai puhunut enkä aio olla vastedeskään missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ne muistot mihinkään tahraantunut. Ainakaan muistot ennen tätisi kuolemaa. Olen lähes varma, ettei tällä miehellä käynyt tuollaiset ajatukset edes mielessään silloin, kun hänellä oli asiat hyvin. Puolison menettäminen jättää hirveän yksinäisyyden ja yksinäisyys ajaa vääriinkin tekoihin. Itsekään en pitäisi enää yhteyttä, mutta pitäisin muistoistani kiinni. Ihminen oli eri niissä sinun muistoissasi. Silti varmasti ihan aito. Muuttui huonoksi vasta myöhemmin.
Tätini sairasti pitkään ennen kuin kuoli, vaikka kuoli n.10v sitten niin oltiin jo parin vuoden aikana oikeasti vain odotettu että milloin se tapahtuu.
Tädin kuoleman jälkeen mies tapasi uuden naisen, joka asui eri paikkakunnalla. Muutti sitten tämän luokse.
Oli siis onnellinen uuden naisen kanssa kun minulle ehdotteli seksiä rahasta.
Muistui muuten tässä mieleen (kun tämä asia jäi vaivaamaan) että ennen tätä niin sain kerran yöllä viestin tältä mieheltä.
En meinannut uskoa silmiäni, luin sen ja poistin samantien koska se oli aika äklöä ja luulin että hän oli vahingossa laittanut sen minulle kun oli tarkoitus lähettää viestiä uudelle naiselle.
Jälkeenpäin tietysti välillä miettinyt oliko se kuitenkin tarkoitettu minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka tuntuisi vaikealta, voisi olla hyvä että puhuisit asiasta vanhempiesi kanssa, myös äitisi kanssa vaikka hän vaikeni. Et ole velvollinen suojelemaan sellaisen miehen mainetta.
Tää voi kuulostaa tosi hämärältä tässä kohtaa, mutta mietin ite tuota hintapolitiikaa. Että kun ei tuossa edes pelkisty asia siihen, että petetään tuolla tapaa luottamus ja töhritään hyvät muistot. Mutta että vielä annetaan ymmärtää, että pitää sua huorana, ja lisäksi vielä rivihuorana. Että ei edes viittisi maksaa ekstraa, jos noin niinkuin oli ollut ajattelevinaan pienessä päässään että kaksi kärpästä yhdellä iskulla, hän saa toteuttaa haaveensa ja sinä saat vähän pesämunaa elämään. Voi luojan taivas mikä pihi ahne läjä mieheksi. Ilmeisesti koko ikänsä näytellyt ihmistä. Hirvikärpänen.
Otan osaa Ap :( Olisin minäkin loukkaantunut, jos vain pari sataa olisi tarjottu!
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tuntuisi vaikealta, voisi olla hyvä että puhuisit asiasta vanhempiesi kanssa, myös äitisi kanssa vaikka hän vaikeni. Et ole velvollinen suojelemaan sellaisen miehen mainetta.
En sen miehen mainetta, mutta tädin. En minä halua että muut ehkä ajattelisi että täti oli inhottavan pervon vaimo. Ei kukaan välttämättä niin edes ajattelisi, mutta minusta silti tuntuu jotenkin että teen väärin tätiä kohtaan jos enemmän puhun tästä.
Yhden serkun kanssa olen tätä puinut pariin otteeseen kun ollaan avauduttu asioista alkoholin avulla.
En vain ole tätä ikävää kokenut ennen, pelkkää inhoa ja vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tuntuisi vaikealta, voisi olla hyvä että puhuisit asiasta vanhempiesi kanssa, myös äitisi kanssa vaikka hän vaikeni. Et ole velvollinen suojelemaan sellaisen miehen mainetta.
Siinäkin on aina se riski olemassa, että sitten pettyy perusteellisesti vanhempiinkin. Kehottaisin miettimään tarkkaan.
Ja kohta aika loppuu joten kiitän kerran vielä vastaajia myötätunnosta.
Tuntui hyvältä avautua.
Voi harmi. En osaa sua nyt lohduttaa.