Poikani vielä yläkoulussa, mutta pala kurkussa jo ajattelen hänen tulevaa vanhojen tanssipäivää..

Ja jos poika haluaa mennä ammartikouluun, niin säästyt itkemiseltä.

Vauvaani? Onnea vaan tulevalle miniäehdokkaallesi :)

Ja entäs kun aarteesi nuolee ja nussii, voi mammapakaa.

Eihän sitä tiedä minkä valinnan poika tekee jatkon suhteen. Ei tuota nyt vielä kannata miettiä.

Jos ppika ei tanssi vanhoja? Ei saa paria tai ei vain halua.

Ei pahalla, mutta yritä päästä vauva-vaiheesta ohi. Poikasi on jo iso mies.

No nyt kun kerroit tuosta, niin sama täällä. Ja mun poika on vasta 4 :).

Olen jo joskus itkeä tirauttanut sitä, että jonain päivänä poikani lähtee kotoa.

Ihan kreisiä. Ja sitten tavallaan odotan jokaista elämänvaihetta, sitä että saan seurata hänen kasvamistaan.

Onneksi minulla ei ole lapsia.

Kyllä käy sääliksi lapsesi tulevaa tyttöystävää (tai poikaystävää), jos sellaisen rinnalleen löytää. Et kai ole niitä, jotka hyysää "vauvojaa" aikuisiälle asti, tekee ruuat pakkaseen ja käy pesemässä pyykit ja siivoamassa aikuisen lapsensa kämpän? :D

Onpas täällä kireätä väkeä...

Poikani on myöskin vauvani, vaikka hänellä olisi ikää 50v. Se ei sulje pois hänen todellista fyysistä ikäänsä tms. Luulisi että äiti-ihmiset moisen tiedostaisi..

En olisi tätä aloitusta tehnyt, jos en tietäisi hänen menevän lukioon, ka 9,9 ja se asia on ollut kuulema selvä jo pitkään.

ap

Yökkään. Muistathan, että omaa elämää ei kannata elää kuitenkaan liikaa oman lapsensa kautta. Lapset kun ei välttämättä tee juuri kuin vanhempansa toivoo ja unelmoi ja seurauksena on turhaa murhetta puolin ja toisin, jos on jotain muuta oletettu.

Meidän perheen vauva, mun sisko 17v. ilmoitti, että ei halua vanhempia vanhojen tansseihin.

Vierailija kirjoitti:

Ja entäs kun aarteesi nuolee ja nussii, voi mammapakaa.

?? Toiv juu pääsee sitäkin tekemään. Sikäli mikäli se asia tähän aiheeseen jollakin tavoin liittyi..

ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä käy sääliksi lapsesi tulevaa tyttöystävää (tai poikaystävää), jos sellaisen rinnalleen löytää. Et kai ole niitä, jotka hyysää "vauvojaa" aikuisiälle asti, tekee ruuat pakkaseen ja käy pesemässä pyykit ja siivoamassa aikuisen lapsensa kämpän? :D

Ja sitten tuleva naisystävä tulee itkemään palstalle, kun mies ei tee kotona mitään ja vaan olettaa, että nainen tekee kaikki kotityöt jne.

Kotitöihin osallistumattoman miehen naisystävien pitäisi käydä valitamassa mieten äideille, eikä itse miehelle. Itse tunnistan tilanteen hyvin. En edes muista, että olisin tehnyt kotona ruokaa saati sitten oikeasti siivonnut. Aina oli koti siistinä äidin toimesta ja lämmin ruoka pöydässä. Siitä sitten armeijan kautta tyttöystävän kanssa samaa asuntoon. Olihan siinä melkoinen opettelu uusiin kuvioihin, eikä minulla vieläkään mitenkään selkärangasta tule, että "nyt pitää siivota". Toki osallistun kotitöihin, mutta usein vaimo vihjailee seuraavana listassa olevasta asiasta.

Minua ei itkettänyt vanhojen tansseissa yhtään (kaksi poikaa jo tanssinut, kolmannella edessä ensi vuonna), vaikka upeaa ja ihanaa olikin. Jostain syystä penkkariajelut saivat minut herkistymään enemmän. Ja esikoisen lakkiaisissa esitetty Myrskyluodon Maija avasi kyynelhanat perheen isältäkin.

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä kireätä väkeä...

Poikani on myöskin vauvani, vaikka hänellä olisi ikää 50v. Se ei sulje pois hänen todellista fyysistä ikäänsä tms. Luulisi että äiti-ihmiset moisen tiedostaisi..

En olisi tätä aloitusta tehnyt, jos en tietäisi hänen menevän lukioon, ka 9,9 ja se asia on ollut kuulema selvä jo pitkään.

ap

Minäkin menin lukioon 9,5 ka:lla, mutta en tanssinut vanhojen tansseja. Äitiäni tämä saattoi vähän harmittaa, kun on tyyppiä, joka on aina olettanut, että elämässä pitäisi noudattaa piettyjä perinteitä, kuten naimisiinmeno perinteisine häineen ja lastenteko tietyssä "oikeassa" vaiheessa.. Harmi, että tyttärensä on hieman kapinallinen näihin odotuksiin liittyen..

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä kireätä väkeä...

Poikani on myöskin vauvani, vaikka hänellä olisi ikää 50v. Se ei sulje pois hänen todellista fyysistä ikäänsä tms. Luulisi että äiti-ihmiset moisen tiedostaisi..

En olisi tätä aloitusta tehnyt, jos en tietäisi hänen menevän lukioon, ka 9,9 ja se asia on ollut kuulema selvä jo pitkään.

ap

Täällä äiti-ihminen, joka ei moista tiedosta. Aikuiset pojat (3 kpl) eivät ole missään mielessä vauvojani -- he ovat lapsiani toki. Eivät ole vauvoja olleet sitten vauvaiän. 

Vähän tuoksahtaa, että poika on ainokaisesi?

Minäkin puhun pojistani vauvoina, mutta se nimitys sisältää lähinnä ironiaa itseäni kohtaan. Terv. Kolmen pojan äiti.

Vierailija kirjoitti:

Onpas täällä kireätä väkeä...

Poikani on myöskin vauvani, vaikka hänellä olisi ikää 50v. Se ei sulje pois hänen todellista fyysistä ikäänsä tms. Luulisi että äiti-ihmiset moisen tiedostaisi..

En olisi tätä aloitusta tehnyt, jos en tietäisi hänen menevän lukioon, ka 9,9 ja se asia on ollut kuulema selvä jo pitkään.

ap

Kutsutko poikaasi tuolla nimellä? Vai onko ongelma vain pääsi sisällä?

Vierailija kirjoitti:

Minua ei itkettänyt vanhojen tansseissa yhtään (kaksi poikaa jo tanssinut, kolmannella edessä ensi vuonna), vaikka upeaa ja ihanaa olikin. Jostain syystä penkkariajelut saivat minut herkistymään enemmän. Ja esikoisen lakkiaisissa esitetty Myrskyluodon Maija avasi kyynelhanat perheen isältäkin.

En minäkään itsenyt tyttären vanhoissa, mitä nyt lievästi ajatuksissani nyyhkytin sitä älytöntä rahanmenoa. Mite tanssi koetaan niin tärkeäksi? Sen vielä ymmärrän, että nuoret haluavat (lue tytöt) prinssi-prinsessapäivän, mutta vanhemmillekin unelmien päivä? Kyllä minä olin huomattavasti iloisempi lakkiaispäivänä, ja toivottavasti nyt kesällä jos tyttö pääsee toisella yrittämällä lukemaan erittäin hankalasti sisäänpäästävää ainetta yliopistoon. Ja poika taitaa jättää tanssit kokonaan väliin, ihan OK meille. Lukio on tutkinnonsaamista varten, lakkiaiset ne suuri juhla, vanhaintanssit ylimääräinen hassutus.