Periytyykö mielisairaudet?

Alttius voi olla, mutta se vaatii jonkin laukaisevan tekijän.

Nuo ei ole mitään oikeita mielisairauksia vaan jotain huonoa stressinsietoa tms.

Nuo mainitsemasi eivät ole mielisairauksia. Psyykkiset sairaudet tai lievemmät mielenterveyden häiriöt eivät periydy, mutta alttius niihin periytyy.

Periytyy hulluus suoraan alenevassa polvessa :(

Vierailija kirjoitti:

Nuo ei ole mitään oikeita mielisairauksia vaan jotain huonoa stressinsietoa tms.

En ole samaa mieltä. Ties miten monta kertaa löysin mutsin yliannostuksen ottaneena tai sekin etten moneen vuoteen nuoren nähnyt sitä kunnoll ahereillä kun pahassa masennuksessa se ei päässyt edes sängystä ylös. Ap

Ainakin psykopaattigeeni on periytyvä.

Läheskään kaikki masennus ei tosiaan ole geneettistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo ei ole mitään oikeita mielisairauksia vaan jotain huonoa stressinsietoa tms.

En ole samaa mieltä. Ties miten monta kertaa löysin mutsin yliannostuksen ottaneena tai sekin etten moneen vuoteen nuoren nähnyt sitä kunnoll ahereillä kun pahassa masennuksessa se ei päässyt edes sängystä ylös. Ap

No joo masennus voi pahimillaan olla mielisairaus mutta yleensäottaen suuri osa lievistä ahdistuksista ja masennuksista on normaalimpaa kuin kuvitellaan.

Vierailija kirjoitti:

Nuo mainitsemasi eivät ole mielisairauksia. Psyykkiset sairaudet tai lievemmät mielenterveyden häiriöt eivät periydy, mutta alttius niihin periytyy.

Sori en osaa termejä, mulle hullu on aina hullu, ei väliä onko psyykkinen vai mielisairaus.. päässä vikaa kuitenkin. Mutta kiitos vastauksesta, mulla siis on alttius sairastua eli tulevaisuus selvisi nyt. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo ei ole mitään oikeita mielisairauksia vaan jotain huonoa stressinsietoa tms.

En ole samaa mieltä. Ties miten monta kertaa löysin mutsin yliannostuksen ottaneena tai sekin etten moneen vuoteen nuoren nähnyt sitä kunnoll ahereillä kun pahassa masennuksessa se ei päässyt edes sängystä ylös. Ap

tosiaan unohtu sanoa että itse pidän sitä sairautena koska olen nähnyt mitä masennus pahimmillaan tekee ihmiselle. Ap

Suurin osa ihmisistä on joskus elämässään jossain määrin masentuneita, tarkoittaako se että kaikki nämä ihmiset on MIELISAIRAITA? Koko termi mielisairas on aika outo, minusta lähinnä psykoottiset ja luonnehäiriöiset on sellaisia joita voi sanoa mielisairaiksi.

Älä murehdi pienistä.

Live and let live.

Sulla ja lähipiirillä ei todellisia murheitga,

OK

Huluus ei ole perityytyvää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo mainitsemasi eivät ole mielisairauksia. Psyykkiset sairaudet tai lievemmät mielenterveyden häiriöt eivät periydy, mutta alttius niihin periytyy.

Sori en osaa termejä, mulle hullu on aina hullu, ei väliä onko psyykkinen vai mielisairaus.. päässä vikaa kuitenkin. Mutta kiitos vastauksesta, mulla siis on alttius sairastua eli tulevaisuus selvisi nyt. Ap

Voit olla varma että jos sua tarpeeksi tutkittais niin joku päävika, "lievä mielenterveysongelma" löytyis jo nyt. Tähän tää "psykokulttuuri" johtaa...

Jotkut lääkärit uskovat että jollain tasolla periytyy. Ei ole kuin tilastollisia todisteita. Itse uskon että sairaan kanssa kasvamisen myötä ikään kuin omaksuu tämän maailman osaksi itseäänkin. Eli enemmän nurture kuin nature ilmiö siis.

Masennuksessa, paniikkihäiriössä ja jopa alkoholistumisessa alttius sairastua periytyy. Tietenkään kaikkien masentuneiden vanhempien lapsista ei tule masentuneita :). Eihän myöskään vaikka astmaatikkojen lapsista tule aina astmaatikkoja. Monesti niin fyysiset kuin henkiset sairaudetkin saattavat tarvita jonkun sytyttimen kuten hometalon tai koulukiusauksen. Nuo ikävä kyllä monesti asioita joille ei hirveästi voi.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ihmisistä on joskus elämässään jossain määrin masentuneita, tarkoittaako se että kaikki nämä ihmiset on MIELISAIRAITA? Koko termi mielisairas on aika outo, minusta lähinnä psykoottiset ja luonnehäiriöiset on sellaisia joita voi sanoa mielisairaiksi.

No eipä psykoosikaan lopulta ole muuta kuin aivokemioiden häiriötä, samoin kuin masennus. Miksi toinen olisi mielisairaus ja toinen ei?

Vastaus tuli jo: alttius periytyy. Kertomasi mukaan äitisi ei ole ehkä pystynyt takaamaan sinulle turvallista lapsuutta. Tämä lisää riskiäsi sairastua psyykkisesti, etenkin kun geneettinenkin riski on olemassa. Ei kuitenkaan ole niin, että sairastut välttämättä. Minkä ikäinen olet nyt? Yleensä mielenterveysongelmat ilmenevät viimeistään nuorena aikuisena.

Vierailija kirjoitti:

Vastaus tuli jo: alttius periytyy. Kertomasi mukaan äitisi ei ole ehkä pystynyt takaamaan sinulle turvallista lapsuutta. Tämä lisää riskiäsi sairastua psyykkisesti, etenkin kun geneettinenkin riski on olemassa. Ei kuitenkaan ole niin, että sairastut välttämättä. Minkä ikäinen olet nyt? Yleensä mielenterveysongelmat ilmenevät viimeistään nuorena aikuisena.

Olen 22v. Tosiaan äidillä on noita psyykkisiä ongelmia ja sitten isä on ihan rappioalkoholisti. Tosiaan pelkään vähän että ne periytyy minullekin koska mun toinen sisko on nyt sairastunut ilmeisesti masennukseen (toki jotain kriisiä muutenkin elämässä) ja veli on juoppo niin jotenkin aloin miettiä sairastunko itse psyykkisesti kun ei tämä elämä ole ihan helppoa ollut. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaus tuli jo: alttius periytyy. Kertomasi mukaan äitisi ei ole ehkä pystynyt takaamaan sinulle turvallista lapsuutta. Tämä lisää riskiäsi sairastua psyykkisesti, etenkin kun geneettinenkin riski on olemassa. Ei kuitenkaan ole niin, että sairastut välttämättä. Minkä ikäinen olet nyt? Yleensä mielenterveysongelmat ilmenevät viimeistään nuorena aikuisena.

Olen 22v. Tosiaan äidillä on noita psyykkisiä ongelmia ja sitten isä on ihan rappioalkoholisti. Tosiaan pelkään vähän että ne periytyy minullekin koska mun toinen sisko on nyt sairastunut ilmeisesti masennukseen (toki jotain kriisiä muutenkin elämässä) ja veli on juoppo niin jotenkin aloin miettiä sairastunko itse psyykkisesti kun ei tämä elämä ole ihan helppoa ollut. Ap

Hei ap, täällä sinun kohtalotoveri!  Äidilläni on/oli masennusta ja elämänhallinnan ongelmia, isä juonut jo itsensä hengiltä ja sisko sairastaa vakavaa psykiatrista sairautta. Itse olen jo lähemmäs 30v., mutta en ole ainakaan vielä sairastunut psyykkisesti. Tai ei ainakaan kukaan ole vielä hoitoon passittanut :D. Toki se aina mietityttää kun on niin vahva geneettinen alttius ja lisäksi turvaton lapsuus, isän kuolema yms., että alkaahan noita laukaisevia tekijöitä olla... Teini-iän lisäksi pahiten pohjalla olin isän kuoleman jälkeen, kun piti käsitellä sekä lähiomaisen menettäminen että se fakta ettei mulla koskaan ole, eikä nyt tule koskaan olemaankaan isää. Tunteiden vahvuus yllätti, kun ei oltu isän kanssa läheisiä enää aikuisiällä oltu. Lisäksi edes jonkinlaisen itsetunnon kehittäminen on ollut työn ja tuskan takana koko elämän ajan, on tuntunut pitkään että olen jotenkin automaattisesti huonompi ihminen kuin muut ja hävennyt kovasti perhetaustaani ja siitä kertomista kenellekään.

Toisaalta tällaisella taustalla ei ehkä katso maailmaa niin mustavalkoisesti, osaa arvostaa pieniäkin arkipäiväisiä perusasioita ja nähdä valoa myös synkimpinäkin hetkinä. Tietää että kaikki kääntyy parhain päin lopulta ja jos ei, niin selviää kyllä tavalla tai toisella eteenpäin.

Mutta tsemppiä sinulle ap, tee elämästäsi sellainen kuin haluat, älä ole menneisyytesi/taustasi vanki! :) Älä häpeä/pelkää taustaasi, kerro avoimesti luotettaville ystäville/puolisolle. Saatat jopa yllättyä ihmisten avoimuudesta ja myötätuntoisuudesta. Tee, opiskele, harrasta, työskentele sillä alalla millä haluat. Sinulla on alttius sairastumiselle, mutta se ei tarkoita että olisit sairas tai koskaan edes sairastuisit!