Oletteko ajatelleet, että joku tuntemanne henkilö ei tulisi koskaan saamaan ajokorttia ja miksi?
Oletteko ajatelleet, että joku tuntemanne henkilö ei tulisi koskaan saamaan ajokorttia ja miksi? Entä uskoiko hän itse saavansa sen ja saiko vai ei?
Kommentit (14)
Tiedän yhden, joka ei voi saada ja hän on tiennyt sen siitä asti kun sairastui epilepsiaan. Kaikillahan edes epilepsia ei ole esteenä kortin saamiselle, mutta ystävälläni mikään lääkitys ei kunnolla toimi joten kortittomaksi jää.
Vierailija kirjoitti:
Minä en saisi.
Mikset?
Vierailija kirjoitti:
Minä itse.
Mistä syystä?
Tunnen montakin, joku on kai ajatellut saavansa monet tienneet että eivät saa.
Tyttärestäni olen vähän huolissani, nyt 15-vuotiaana nukahtaa edelleen autoon lyhyilläkin matkoilla. No, itsepähän aikanaan opetin laskemaan kuusia tien viereltä...
Mun työnantaja.
Pari kertaa olen ollut kyydissä ja se on melkoista menoa. Vaikka auto on hieno, vaihteiden vaihto on nykivää ja vaikeaa (miksihän ei ole automaattia kun on selkeesti liian vaikeaa käyttää käsivaihteita?). Hän ei jotenkin huomioi oikeita asioita, yrittää kyllä katsoa peilejä, mutta mielestäni vääriä peilejä väärällä hetkellä. Ajaa kyllä riittävän hitaasti eli sellainen 10 km/h vähemmän kuin olisi nopeusrajoitus. Kaistojen merkitykset ei myöskään ole ihan selvillä.
Nykyisin jos olemme menossa johonkin, yritän aina mennä omalla autolla edellä. Tai aloittaa työpäivän siitä paikasta mihin menemme. Tätä on onneksi tosi harvoin, vain pari-kolme kertaa vuodessa, muuten olemme normaalissa toimipaikassamme johon jokainen tulee omalla kyydillä. Siinä olisikin kestämistä, jos hänen kanssa joutuisi kulkemaan kimppakyydillä.
Mun poika 21v, on hieman kehitysvammainen. Tekniikka varmaan olis hallussa, mutta ei liikenteen huomioiminen.
Tunnen kymmeniä henkilöitä, jotka eivät tule saamaan ajokorttia. Mutta he myös tietävät tämän eivätkä edes yritä. :)
Eipä ole tullut koskaan mieleen...ei kiinnosta toisten kortit tai kortittomuus.
Millainen ihminen miettii tällaisia asioita?
Yks tuttu ajoi kortin 50v...silloin sitä vähän mietittiin miksi nyt miksei aiemmin. Hänellä ei vaan ollut mahdollisuutta tai tarvettakaan autolle aiemmin.
Tunnen yhden rouvan, joka ajoi kortin, mutta oli sitten oikein tyytyväisesti 30 vuotta puolisonsa kyyditettävänä. Hän ei siis koskaan ajanut itse, koska ei halunnut eikä uskaltanut eikä vain viitsinyt. Lopulta kävi ilmi, että puolisosta tulisi jossain vaiheessa ajokyvytön, ja rouvan oli pakko ryhtyä miettimään ajamista. Minä ja eräs toinen kokenut autoilija veimme hänet vuorotellen muutaman kerran metsätielle ajoharjoitteluun, mutta meno oli kuin Suomen surkeimmasta kuskista: taitoa ei ollut edes jarrupolkimen löytämiseen ja asenne oli se, että enminäopitätäikinä. Annoimme periksi ja kehotimme menemään ammattilaisten opetettavaksi. Ei mennyt. Toivoo kai jonkinlaista ihmettä tapahtuvaksi.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole tullut koskaan mieleen...ei kiinnosta toisten kortit tai kortittomuus.
Millainen ihminen miettii tällaisia asioita?Yks tuttu ajoi kortin 50v...silloin sitä vähän mietittiin miksi nyt miksei aiemmin. Hänellä ei vaan ollut mahdollisuutta tai tarvettakaan autolle aiemmin.
Selität aika paljon ihmiseksi, jota aihe ei yhtään kiinnosta.
Minä itse, en osaa nähdä itseäni auton ratissa. Paitsi unissani, joissa usein olen auton ratissa osaamatta ajaa sitä: kaasutan paniikissa kotikylän katuja ja yritän väistää kaikkea eteen osuvaa ja pysyä tiellä. Uni on aina ihan hirveä, ja siitä päätellen en osaa ohjata elämääni ja siispä luulen että haistaisivat tämän autokoulussa jos korttia joskus tavoittelisin. N29
Minä en saisi.