Miten te muut hoidatte lasten päiväkotiin viennin ja sieltä haun?
Meillä kaksi lasta, kaksi aikuista ja kaksi autoa. Minä herään 6:25 ja hoidan omat aamutoimeni klo 7:15 mennessä. Sitten herätän lapset, joista toinen herää iloisena ja yhteistyökykyisenä ja toinen kiukkuisena ja yhteistyökyvyttömänä. Mies heräilee siinä 6:45-7:15, useimmiten kuitenkin noin seiskalta. Hän suihkuttelee kaikessa rauhassa ja hoitaa aamutoimiaan samalla kun puen lapsia/odotan, että toinen lapsista pukee itsensä. Sujuvuudesta riippuen olen periaatteessa ”lähtövalmis” 7:30-7:45, jolloin mies olettaa, että autan häntä vielä pukemaan lapsille ulkovaatteet, jotta hän voi sitten vain pukaista itselleen ulkovaatteet ja viedä piltit tarhaan. Minä pääsen lähtemään töihin 7:45-8:00, käytännössä useimmiten noin kahdeksalta. Töissä olen vartin päästä tästä.
No, hakeminen on tietysti mun juttu. Joudun lähtemään varttia vaille, jotta olen tarhalla klo 16. Miinusta työpäivään tulee siis se vartti, koska en ole ehtinyt kahdeksaksi töihin. Mies tulee sitten kun tulee ja yleensä valittaa, että on joutunut tekemään liian lyhyen työpäivän, kun hänen pitää vielä lapset aamulla. Hänen työmatkansa on puoli tuntia ja voisi olla töissä periaatteessa vaikka kuuteen halutessaan. Nyt hän ehdottaa, että pidentäisimme lasten päiväkodissa oloa, jotta minulle ei tulisi miinusta työpäivään ja että hän voisi jatkaa omalla aikataulullaan.
Mä näen asian niin, että meillä on kaksi aikuista, joten olisi mahdollista pitää lasten päiväkodissaoloaika pienempänä kuin meidän työaika työmatkoineen ja että se olisi lasten kannalta kiva juttu. Olenko tässä ihan hakoteillä vai viedäänkö mua 6-0? Mielipiteitä?
Kommentit (44)
No todennäköisesti siitä vaan seuraisi valitusta mulle ja enemmän riitoja. Mieheni ei ole kovin osallistuva, paitsi mitä tulee hauskanpitoon ja loikoiluun. Mietin vaan, että mikä on sitten seuraus, jos vaan lähtisin aamulla, varmaan se, että herra oikeasti tulisi kotiin tyyliin kuudelta eikä sitä enää ehtisi iltaisin tehdä kunnolla mitään. Että ne omat menot ainakin jäisi menemättä arkisin. Vähän tylsää taistella siitä kuka joutuu hoitamaan lapsia, mutta arvaatte varmaan, että teen kotosalla jo suurimman osan kotitöistäkin, niin jotain tehtävää olisi kiva siirtää miehellekin. Niin ja mitä siitä seuraisi, se ohjeistamisen määrä on jotain ihan valtavaa, jos hänen pitäisi suoriutua yksin aamuista. Tyyliin, että missä on mikäkin vaatekappale, mitä pitikään ottaa päiväkodille mukaan, jos tiedossa on vaikka retki jonnekin tms. ap
Meillä minä vien ja haen lapset AINA (3 lasta). Silloin lasten päivä on peräti 2h lyhyempi. Sen lisäksi mies ei edes voisi viedä lapsia, sillä olemme päättäneet ettei hän varmuudenvuoksi kuskaa lapsia vaikean epilepsiansa takia. Meillä tämä on itsestäänselvä kuvio, enkä oikein ymmärrä mikä siinä voi olla niin epäreilua tai vaikeaa, että toinen vanhemmista viemiset ja haut joutuu yksin hoitamaan? Meillä minä myös aamulla laitan lapset valmiiksi, sillä miehellä on nimenomaa aamuisin kohtaukset kun on, ja hänelle tekee hyvää rauhallinen aamu. Hän sitten auttaa tottakai kaikessa muussa lastenhoidossa minkä voi.
Ap.n mies sentään kuljettaa toiseen suuntaan! Jos sinua häiritsee teidän kuvionne, miksi et sano miehelle että pukee lapset aamulla kerran hän heidät vie? Tai jos oikein vaikeaksi menee niin jakakaa kaikki fifty-fifty. Toinen laittaa toisen lapsen ja toinen toisen. Mietippä yksinhuoltajia kun ketuttaa :)
Meillä minä herään 5.30 jotta ehdin juoda kahvin ja meikata ennen kuin herätän lapsen 6.30. Annan aamupalan, autan pukemisessa ja lähdemme matkaan 7.00. Päiväkotiin 1.5 km jonka joko työnnän lasta pyörällä tai vedän pulkalla riippuen kelistä. Minulla ei ole autoa. 7.35 jatkan bussilla töihin, kävelen pysäkiltä perille toiset 1.5 km ja olen useimmiten 8.05 perillä. Mies herää kun herää ja hurauttaa autolla töihin. Mies hakee lapsen n. 16.15 suunnilleen kolme kertaa viikossa, muulloin minä haen. Mies vie lapsen kahtena aamuna viikossa mutta tuolloinkin minä herätän, syötän ja vaatetan lapsen ja mies nukkuu pitempään.
Minä hoidan myös suurimman osan kotitöistä. Mies "hoitaa auton" ja pihan. Jälkimmäinen tarkoittaa pensaiden kastelua kesäiltaisin ilman paitaa, lumityöt teen luonnollisesti minä.
Miltäs kuulostaa?
Älä tyydy osaasi noin vain. Ilmoita napakasti että lapset on yhdessä hankittu ja yhdessä myös hoidetaan. Ei ole reilua jos sinä yksin pyörität huushollinkin töiden lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä herään 5.30 jotta ehdin juoda kahvin ja meikata ennen kuin herätän lapsen 6.30. Annan aamupalan, autan pukemisessa ja lähdemme matkaan 7.00. Päiväkotiin 1.5 km jonka joko työnnän lasta pyörällä tai vedän pulkalla riippuen kelistä. Minulla ei ole autoa. 7.35 jatkan bussilla töihin, kävelen pysäkiltä perille toiset 1.5 km ja olen useimmiten 8.05 perillä. Mies herää kun herää ja hurauttaa autolla töihin. Mies hakee lapsen n. 16.15 suunnilleen kolme kertaa viikossa, muulloin minä haen. Mies vie lapsen kahtena aamuna viikossa mutta tuolloinkin minä herätän, syötän ja vaatetan lapsen ja mies nukkuu pitempään.
Minä hoidan myös suurimman osan kotitöistä. Mies "hoitaa auton" ja pihan. Jälkimmäinen tarkoittaa pensaiden kastelua kesäiltaisin ilman paitaa, lumityöt teen luonnollisesti minä.
Miltäs kuulostaa?
Että elämässä on paljon vaikeita päätöksiä ja aina ei mene ihan putkeen.
Kuulostaa siltä ettet osaa pitää puoliasi. Myöskään ap. ei vaikuta osaavan.
Jos olet tyytyväinen osaasi, niin mikäs siinä. Mutta mikäli asetelmanne sinua häiritsee, suosittelen miettimään olisiko aika nostaa kytkintä vai kenties vaatia reilua jakoa töihin.
prinsessa_karamelli kirjoitti:
Meillä minä vien ja haen lapset AINA (3 lasta). Silloin lasten päivä on peräti 2h lyhyempi. Sen lisäksi mies ei edes voisi viedä lapsia, sillä olemme päättäneet ettei hän varmuudenvuoksi kuskaa lapsia vaikean epilepsiansa takia. Meillä tämä on itsestäänselvä kuvio, enkä oikein ymmärrä mikä siinä voi olla niin epäreilua tai vaikeaa, että toinen vanhemmista viemiset ja haut joutuu yksin hoitamaan? Meillä minä myös aamulla laitan lapset valmiiksi, sillä miehellä on nimenomaa aamuisin kohtaukset kun on, ja hänelle tekee hyvää rauhallinen aamu. Hän sitten auttaa tottakai kaikessa muussa lastenhoidossa minkä voi.
Ap.n mies sentään kuljettaa toiseen suuntaan! Jos sinua häiritsee teidän kuvionne, miksi et sano miehelle että pukee lapset aamulla kerran hän heidät vie? Tai jos oikein vaikeaksi menee niin jakakaa kaikki fifty-fifty. Toinen laittaa toisen lapsen ja toinen toisen. Mietippä yksinhuoltajia kun ketuttaa :)
Jos molemmilla on 8h työpäivä, niin matkat tuohon päälle ja lasten pk-päivästä tulee 9-10 tuntinen. Kun taas jos toinen vie ja toinen hakee, niin päivä voi jäädä 7-8-tuntiseksi (meillä jopa 6-7-tuntiseksi). Pienille lapsille tässä on iso ero (ja mielestäni isommillekin 10 tunnin päivä on aika jäätävän pitkä).
Teillä on erikoistilanne miehesi epilepsian takia. Ap:n perheessä mies on normaali, mutta ei jaksa, osaa tai viitsi pukea lapsia aamulla. Reilua?
Kysy siltä mieheltä, että miksi ei pysty hoitamaan asioita ihan yksin. Ja että miten hän selviää siellä töissä, kun haalarin ottaminen on ylipääsemätön ongelma.
Ehdottomasti miehen pitää osallistua enemmän. Meillä minä mene aikaisin töihin, yleensä jo niin että olen työpaikalla klo 7. Mies vie lapset klo 9. Minä haen jo sitten kolmen jälkeen, joskus vähän aiemminkin, eikä lapsille tule koskaan huiman pitkiä päiviä. Minä laitan ruuan ja mies saa tulla töistä sitten valmiiseen pöytään siinä viiden maissa. Mies paikkaa vajaita päiviä sitten reissupäivinä. Minä teen yleensä päivät täyteen, minun työni kun ei sisällä juuri matkustelua.
Niitä lapsiakain aletaan kohta opettaa ottamaan aamun vaatteet esille jo illalla...jospa se mies siinä samalla hiffaisi jotain kun kertaa äitinsä opetuksia :)
Ap:n kannattaa varmaan alkaa kouluttaa niitä lapsia omatoimisuuteen...jos olisivat yhtään isäänsä fiksumpia.
Vierailija kirjoitti:
prinsessa_karamelli kirjoitti:
Meillä minä vien ja haen lapset AINA (3 lasta). Silloin lasten päivä on peräti 2h lyhyempi. Sen lisäksi mies ei edes voisi viedä lapsia, sillä olemme päättäneet ettei hän varmuudenvuoksi kuskaa lapsia vaikean epilepsiansa takia. Meillä tämä on itsestäänselvä kuvio, enkä oikein ymmärrä mikä siinä voi olla niin epäreilua tai vaikeaa, että toinen vanhemmista viemiset ja haut joutuu yksin hoitamaan? Meillä minä myös aamulla laitan lapset valmiiksi, sillä miehellä on nimenomaa aamuisin kohtaukset kun on, ja hänelle tekee hyvää rauhallinen aamu. Hän sitten auttaa tottakai kaikessa muussa lastenhoidossa minkä voi.
Ap.n mies sentään kuljettaa toiseen suuntaan! Jos sinua häiritsee teidän kuvionne, miksi et sano miehelle että pukee lapset aamulla kerran hän heidät vie? Tai jos oikein vaikeaksi menee niin jakakaa kaikki fifty-fifty. Toinen laittaa toisen lapsen ja toinen toisen. Mietippä yksinhuoltajia kun ketuttaa :)
Jos molemmilla on 8h työpäivä, niin matkat tuohon päälle ja lasten pk-päivästä tulee 9-10 tuntinen. Kun taas jos toinen vie ja toinen hakee, niin päivä voi jäädä 7-8-tuntiseksi (meillä jopa 6-7-tuntiseksi). Pienille lapsille tässä on iso ero (ja mielestäni isommillekin 10 tunnin päivä on aika jäätävän pitkä).
Teillä on erikoistilanne miehesi epilepsian takia. Ap:n perheessä mies on normaali, mutta ei jaksa, osaa tai viitsi pukea lapsia aamulla. Reilua?
Meillä lapsilla on vain 7h päivä. Jos mieheni heitä kuskaisi toiseen suuntaan, olisi päivä juuri tuon 9h. En voi tehdä normaalin pituista päivää vaan olen puolipäiväisenä, lasten takia. Ymmärrän ettei työpäivän lyhentäminen ole kaikille mahdollista. Mutta en ymmärrä myöskään ns. epäreiluutta siinä että toinen yksin kuskaamiset ja aamutoimet hoitaa. Mutta jos asia on ongelma, niin ongelmalle pitää tehdä muutoksia! En tarkoittanut ilkeillä, kommenttini voi tulkita väärin, kun sen kiireesti ja huolimattomasti kirjoitin.
Epilepsia ei muuten tee kenestäkään epänormaalia :P
Vierailija kirjoitti:
Meillä vaimon työaika on pääsääntöisesti 7-15 ja itselläni 8-16, mutta minulla on joustavampi mahdollisuus mennä ja tulla. Näin ollen minä hoidan lasten aamutoimet ja tarhaan viennit. Vaimo on yleensä lähtenyt töihin jo ennen kuin me heräämme. Ja luonnollisesti vaimo hakee lapset, koska pääsee aikaisemmin töistä.
Näinhän sitä normaaleissa perheissä toimitaan. Siis sellaisissa joissa toinen ei ole vastuutaan pakoileva lusmu. Teitä lastensa elämään ja hoitoon osallistuvia miehiä saisi olla enemmän!
Vierailija kirjoitti:
No todennäköisesti siitä vaan seuraisi valitusta mulle ja enemmän riitoja. Mieheni ei ole kovin osallistuva, paitsi mitä tulee hauskanpitoon ja loikoiluun. Mietin vaan, että mikä on sitten seuraus, jos vaan lähtisin aamulla, varmaan se, että herra oikeasti tulisi kotiin tyyliin kuudelta eikä sitä enää ehtisi iltaisin tehdä kunnolla mitään. Että ne omat menot ainakin jäisi menemättä arkisin. Vähän tylsää taistella siitä kuka joutuu hoitamaan lapsia, mutta arvaatte varmaan, että teen kotosalla jo suurimman osan kotitöistäkin, niin jotain tehtävää olisi kiva siirtää miehellekin. Niin ja mitä siitä seuraisi, se ohjeistamisen määrä on jotain ihan valtavaa, jos hänen pitäisi suoriutua yksin aamuista. Tyyliin, että missä on mikäkin vaatekappale, mitä pitikään ottaa päiväkodille mukaan, jos tiedossa on vaikka retki jonnekin tms. ap
Miehesi on työelämässä mukana. Ei kai hän nyt ihan aivoton voi olla? Jos on vaikka toimistoduunissa, insinööri tai muuta sellaista ja tarvitsee ohjeistuksen, niin kirjoita hänelle muistio lasten aamutoimista, vaatteista, mitä päiväkotiin tulee ottaa mukaan etc. Jos on suorittavassa duunissa, niin vedä presentaatio hänelle pari kertaa, että mistä löytyvät päiväkotiin Maijan talvikengät ja Pertin tossut. Taas herää kysymys, että miksi sinäkin olet pariutunut ja hankkinut lapsia miehen kanssa, joka haluaa lähinnä pitää hauskaa ja loikoilla sen sijaan, että ottaisi jotain vastuutakin...?
Meillä mies osaa hommat ilman muistioita tai muuta. Osaa ajatella itsekin perheensä arjen toimivuutta ja perhettään.
prinsessa_karamelli kirjoitti:
Meillä minä vien ja haen lapset AINA (3 lasta). Silloin lasten päivä on peräti 2h lyhyempi. Sen lisäksi mies ei edes voisi viedä lapsia, sillä olemme päättäneet ettei hän varmuudenvuoksi kuskaa lapsia vaikean epilepsiansa takia. Meillä tämä on itsestäänselvä kuvio, enkä oikein ymmärrä mikä siinä voi olla niin epäreilua tai vaikeaa, että toinen vanhemmista viemiset ja haut joutuu yksin hoitamaan? Meillä minä myös aamulla laitan lapset valmiiksi, sillä miehellä on nimenomaa aamuisin kohtaukset kun on, ja hänelle tekee hyvää rauhallinen aamu. Hän sitten auttaa tottakai kaikessa muussa lastenhoidossa minkä voi.
Ap.n mies sentään kuljettaa toiseen suuntaan! Jos sinua häiritsee teidän kuvionne, miksi et sano miehelle että pukee lapset aamulla kerran hän heidät vie? Tai jos oikein vaikeaksi menee niin jakakaa kaikki fifty-fifty. Toinen laittaa toisen lapsen ja toinen toisen. Mietippä yksinhuoltajia kun ketuttaa :)
Niin, teidän järjestelmälle on joku muu selitys kuin miehesi laiskuus, omaan napaan tuijottaminen. Ei se, että SINÄ hoidat hommat mukisematta tarkoita, että erilaisessa tilanteessa olevien pitäisi olla kiitollisia, jos mies edes jotain tekee. Jos on kaksi tervettä vanhempaa, niin miksi taakkaa ei voi jakaa? Siinäpä sulle miettimistä.
Meillä on molemmilla liukuva työaika ja olemme päättäneet niin, että minä teen 7-15 ja mies 8.45-16.45 Lasten päiväkotipäivä on näin ollen ollut aina 8.15-15.30
Jo esikoisen aikaan aloin laittaa kaikki vaatteet valmiiksi illalla. Olohuoneen sohvalta löytyy pinoista (nyt jo kolmen lapsen) aamuiset vaatteet. Tosin mieskin on osannut ne pinot tehdä jo vuosikausia siihen. Ainoastaan päällimmäinen ulkovaate ja kengät on eteisessä.
Kaksi on jo koululaisia, mutta hekin ovat tottuneet, ettei tarvitse enää yläkerrasta lähteä aamuisin mitään etsimään. Jos jaksavat/haluavat, niin voivat illalla vaikuttaa vaatteisiinsa, mutta ilmeisen mukavuudenhaluisia ovat ja ottavat yleensä ilolla palvelun vastaan (vaikka esikoinen on jo neljäsluokkalainen ja vielä tyttö).
Ja kun päiväkotiaikaan ei aamutoimiin tarvinnutkaan edes muuta kuin tuon pukemisen (+hampaiden pesun), kun aamupala tarjottiin päiväkodissa. Luulisi tyhmemmänkin miehen tuohon pystyvän
Mies vie aina aamulla, kun työ alkaa myöhemmin.Mä haen, koska pääsen aikaisemmin.
Mies vie ysiin lapset hoitoon ja mä haen puoli kolme.
Menen duuniin, kun talon ovet avataan kello kuusi. Lähden sitten kahdelta, ettei lapsille tule kohtuuttoman pitkä hoitopäivä. Mies pitää yhden etäpäivän per viikko, että silloin lapset jää hänen kanssaan kotiin touhuamaan. Tekee sen päivän duunit viikonloppuna ja/tai yöllä.
Eli mies siis hoitaa aamut yksi ja hengissä ovat kumpikin vielä.
Nyt 4 ja 6 vuotiaat.
prinsessa_karamelli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
prinsessa_karamelli kirjoitti:
Meillä minä vien ja haen lapset AINA (3 lasta). Silloin lasten päivä on peräti 2h lyhyempi. Sen lisäksi mies ei edes voisi viedä lapsia, sillä olemme päättäneet ettei hän varmuudenvuoksi kuskaa lapsia vaikean epilepsiansa takia. Meillä tämä on itsestäänselvä kuvio, enkä oikein ymmärrä mikä siinä voi olla niin epäreilua tai vaikeaa, että toinen vanhemmista viemiset ja haut joutuu yksin hoitamaan? Meillä minä myös aamulla laitan lapset valmiiksi, sillä miehellä on nimenomaa aamuisin kohtaukset kun on, ja hänelle tekee hyvää rauhallinen aamu. Hän sitten auttaa tottakai kaikessa muussa lastenhoidossa minkä voi.
Ap.n mies sentään kuljettaa toiseen suuntaan! Jos sinua häiritsee teidän kuvionne, miksi et sano miehelle että pukee lapset aamulla kerran hän heidät vie? Tai jos oikein vaikeaksi menee niin jakakaa kaikki fifty-fifty. Toinen laittaa toisen lapsen ja toinen toisen. Mietippä yksinhuoltajia kun ketuttaa :)
Jos molemmilla on 8h työpäivä, niin matkat tuohon päälle ja lasten pk-päivästä tulee 9-10 tuntinen. Kun taas jos toinen vie ja toinen hakee, niin päivä voi jäädä 7-8-tuntiseksi (meillä jopa 6-7-tuntiseksi). Pienille lapsille tässä on iso ero (ja mielestäni isommillekin 10 tunnin päivä on aika jäätävän pitkä).
Teillä on erikoistilanne miehesi epilepsian takia. Ap:n perheessä mies on normaali, mutta ei jaksa, osaa tai viitsi pukea lapsia aamulla. Reilua?
Meillä lapsilla on vain 7h päivä. Jos mieheni heitä kuskaisi toiseen suuntaan, olisi päivä juuri tuon 9h. En voi tehdä normaalin pituista päivää vaan olen puolipäiväisenä, lasten takia. Ymmärrän ettei työpäivän lyhentäminen ole kaikille mahdollista. Mutta en ymmärrä myöskään ns. epäreiluutta siinä että toinen yksin kuskaamiset ja aamutoimet hoitaa. Mutta jos asia on ongelma, niin ongelmalle pitää tehdä muutoksia! En tarkoittanut ilkeillä, kommenttini voi tulkita väärin, kun sen kiireesti ja huolimattomasti kirjoitin.
Epilepsia ei muuten tee kenestäkään epänormaalia :P
Et ymmärrä? Ilmeisesti et ole koskaan kokeillut viemistä ja hakemista 8h työpäivällä. Monissa töissä se johtaa aikamoiseen stressiin ja kiireeseen. Mielestäni tuo on yksi kaikkein epäreiluimmista jutuista perheessä, jos se johtuu vain siitä, että toinen ei viitsi. Puhumattakaan siitä, että se pidentää lasten pk-päivää.
Lihavoituun: olet tietenkin oikeassa, pahoittelen aiempaa ilmaisuani.
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä herään 5.30 jotta ehdin juoda kahvin ja meikata ennen kuin herätän lapsen 6.30. Annan aamupalan, autan pukemisessa ja lähdemme matkaan 7.00. Päiväkotiin 1.5 km jonka joko työnnän lasta pyörällä tai vedän pulkalla riippuen kelistä. Minulla ei ole autoa. 7.35 jatkan bussilla töihin, kävelen pysäkiltä perille toiset 1.5 km ja olen useimmiten 8.05 perillä. Mies herää kun herää ja hurauttaa autolla töihin. Mies hakee lapsen n. 16.15 suunnilleen kolme kertaa viikossa, muulloin minä haen. Mies vie lapsen kahtena aamuna viikossa mutta tuolloinkin minä herätän, syötän ja vaatetan lapsen ja mies nukkuu pitempään.
Minä hoidan myös suurimman osan kotitöistä. Mies "hoitaa auton" ja pihan. Jälkimmäinen tarkoittaa pensaiden kastelua kesäiltaisin ilman paitaa, lumityöt teen luonnollisesti minä.
Miltäs kuulostaa?
No kuulostaa todella pahalta. Miksi suostut, alistut?
Meillä vaimon työaika on pääsääntöisesti 7-15 ja itselläni 8-16, mutta minulla on joustavampi mahdollisuus mennä ja tulla. Näin ollen minä hoidan lasten aamutoimet ja tarhaan viennit. Vaimo on yleensä lähtenyt töihin jo ennen kuin me heräämme. Ja luonnollisesti vaimo hakee lapset, koska pääsee aikaisemmin töistä.