Kun henkivakuutuksessa edunsaajana omaiset....

Voi tehdä. Minulla edunsaaja on mies, ei lapset. Hän kuitenkin elättää alaikäiset lapset.

Voi tehdä pelkälle lapsellekin, mutta silloin se pitää tosiaan merkitä niin. Omaisiin lasketaan puolisokin.

Lompakkoloinen haluaa olla loinen vielä kuoltuaankin.

Omaiset = perintökaaren mukaiset perilliset. Eli jos on lapsia, niin ne lapset.

Edunsaajan/-saajat voi määritellä ihan nimellä. Esim mulla avopuoliso N.N. Toki jo stuolee ero, niin pitää muistaa itse muuttaa edunsaajaa.

Vierailija kirjoitti:

Lompakkoloinen haluaa olla loinen vielä kuoltuaankin.

Yhden asian mies, ei petä tässäkään ketjussa.

Vierailija kirjoitti:

Lompakkoloinen haluaa olla loinen vielä kuoltuaankin.

Ja ihmistä tai hänen taustojaan tuntematta tähän päätelmään tulit miten, miksi ja koska kun...?

Lapset nimittäin perivät, ei puoliso, jos testamenttiä puolison hyväksi ei ole ja senkin ollessa lapsilla on oikeus saada lakiosansa, joka on puolet siitä, mitä normaalisti perisi. Henkivakuutuksen edunsaajiksi kannattaa silloin laittaa lapset, koska se raha helpottaa kummasti perintöveron maksussa, varsinkin jos käteistä ei ole tilillä ja leskellä on asumisoikeus siihen yleensä ainoaan arvokkaaseen omaisuuteen, eli yhteiseen asuntoon. Verot pitää maksaa (puolen vuoden sisällä tulee lasku), vaikka asuntoa ei voi muuttaa käteiseksi verojen maksua varten. Asumisoikeuden vuoksi en voi käydä äitikultaani heittämässä pihalle sisarusteni kanssa(enkä ikinä edes tekisi sitä), vaikka valtio tahtoo veronsa, mutta onneksi isä oli kaukaa viisas ja teki henkivakuutuksen lastensa nimiin. Ja ihan mukava summa sieltä verotta tulikin ->osa verottajan taskuun. Äitikin sai isän toisesta henkivakuutuksesta rahaa, mutta häneltä ei mennyt perintöveroa, eikä velkaakaan ollut, raha meni suoraan tilille.

Tuhlaajaksi ja lompakkoloiseksi se munkin sairaalloisen saita ex mua kutsui, vaan kuinkas siinä lopulta kävikään? Minulla on isommat tulot ja isommat varat.

Muuta vain ap sitä ehtoa lasten hyväksi. He joutuu suurimpaan pulaan, jos kuolet ja sinulta jää velkaa tai verotettavaa omaisuutta.

N43 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lompakkoloinen haluaa olla loinen vielä kuoltuaankin.

Yhden asian mies, ei petä tässäkään ketjussa.

;D Niinpä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lompakkoloinen haluaa olla loinen vielä kuoltuaankin.

Ja ihmistä tai hänen taustojaan tuntematta tähän päätelmään tulit miten, miksi ja koska kun...?

Lapset nimittäin perivät, ei puoliso, jos testamenttiä puolison hyväksi ei ole ja senkin ollessa lapsilla on oikeus saada lakiosansa, joka on puolet siitä, mitä normaalisti perisi. Henkivakuutuksen edunsaajiksi kannattaa silloin laittaa lapset, koska se raha helpottaa kummasti perintöveron maksussa, varsinkin jos käteistä ei ole tilillä ja leskellä on asumisoikeus siihen yleensä ainoaan arvokkaaseen omaisuuteen, eli yhteiseen asuntoon. Verot pitää maksaa (puolen vuoden sisällä tulee lasku), vaikka asuntoa ei voi muuttaa käteiseksi verojen maksua varten. Asumisoikeuden vuoksi en voi käydä äitikultaani heittämässä pihalle sisarusteni kanssa(enkä ikinä edes tekisi sitä), vaikka valtio tahtoo veronsa, mutta onneksi isä oli kaukaa viisas ja teki henkivakuutuksen lastensa nimiin. Ja ihan mukava summa sieltä verotta tulikin ->osa verottajan taskuun. Äitikin sai isän toisesta henkivakuutuksesta rahaa, mutta häneltä ei mennyt perintöveroa, eikä velkaakaan ollut, raha meni suoraan tilille.

Tuhlaajaksi ja lompakkoloiseksi se munkin sairaalloisen saita ex mua kutsui, vaan kuinkas siinä lopulta kävikään? Minulla on isommat tulot ja isommat varat.

Muuta vain ap sitä ehtoa lasten hyväksi. He joutuu suurimpaan pulaan, jos kuolet ja sinulta jää velkaa tai verotettavaa omaisuutta.

N43 v.

Minä ajattelen toisin. Henkivakuutuksessa mies on edunsaaja jotta hän voi lunastaa kodin itselleen. Lapset voivat sitten niillä rahoilla maksaa perintöverot tai tehdä mitä haluaa. Selkeämpää näin.

Mun sisko oli mainittu edunsaajana kummitätinsä henkivakuutuksessa. Sisko sattui olemaan opiskelija kummitädin kuollessa. Sisko ei käytännössä saanut euroakaan, koska henkivakuutus verotetaan pääomatulojen mukaan. Pääomatulot vähensivät opintotuen määrää (tai sisko joutui maksamaan takaisin tuona vuonna nostamaansa opintotukea) ja siten sisko ei hyötynyt henkivakuutuksesta mitään.

Me muut tätimme henkivakuutuksen edunsaajat olimme työelämässä ja saimme henkivakuutuskorvauksen ilman pulmia.

Termi "omaiset" tarkoittaa pääasiassa aviopuolisoa ja lapsia. Jos ei kumpaakaan ole, summa maksetaan perintökaaren mukaan. Avopuoliso ei ole siinä hommassa lainkaan, jos häntä ei ole erikseen määritelty edunsaajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lompakkoloinen haluaa olla loinen vielä kuoltuaankin.

Ja ihmistä tai hänen taustojaan tuntematta tähän päätelmään tulit miten, miksi ja koska kun...?

Lapset nimittäin perivät, ei puoliso, jos testamenttiä puolison hyväksi ei ole ja senkin ollessa lapsilla on oikeus saada lakiosansa, joka on puolet siitä, mitä normaalisti perisi. Henkivakuutuksen edunsaajiksi kannattaa silloin laittaa lapset, koska se raha helpottaa kummasti perintöveron maksussa, varsinkin jos käteistä ei ole tilillä ja leskellä on asumisoikeus siihen yleensä ainoaan arvokkaaseen omaisuuteen, eli yhteiseen asuntoon. Verot pitää maksaa (puolen vuoden sisällä tulee lasku), vaikka asuntoa ei voi muuttaa käteiseksi verojen maksua varten. Asumisoikeuden vuoksi en voi käydä äitikultaani heittämässä pihalle sisarusteni kanssa(enkä ikinä edes tekisi sitä), vaikka valtio tahtoo veronsa, mutta onneksi isä oli kaukaa viisas ja teki henkivakuutuksen lastensa nimiin. Ja ihan mukava summa sieltä verotta tulikin ->osa verottajan taskuun. Äitikin sai isän toisesta henkivakuutuksesta rahaa, mutta häneltä ei mennyt perintöveroa, eikä velkaakaan ollut, raha meni suoraan tilille.

Tuhlaajaksi ja lompakkoloiseksi se munkin sairaalloisen saita ex mua kutsui, vaan kuinkas siinä lopulta kävikään? Minulla on isommat tulot ja isommat varat.

Muuta vain ap sitä ehtoa lasten hyväksi. He joutuu suurimpaan pulaan, jos kuolet ja sinulta jää velkaa tai verotettavaa omaisuutta.

N43 v.

Minä ajattelen toisin. Henkivakuutuksessa mies on edunsaaja jotta hän voi lunastaa kodin itselleen. Lapset voivat sitten niillä rahoilla maksaa perintöverot tai tehdä mitä haluaa. Selkeämpää näin.

Olet aika luottavainen, että niin tosiaan tapahtuu. Meillä äidillä olisi varaa lunastaa koti itselleen omien vanhempiensa perinnöllä, mutta ei ole edes esittänyt sitä. Hänen käsityksensä mukaan, jos hän haluaa muuttaa,  kuolinpesän tulee ostaa uusi asunto hänelle kuolinpesän nimiin. (Olemme kyllä vihjailleet, että osta itse, mutta hän ei tajua, ei ole koskaan ollut mikään talousnero. )

Minä en sinun pöksyissäsi luottaisi lunastamiseen. Toisekseen perunkirjoitus ja perinnönjako voivat olla ja usein ovat niin mutkikkaita tapahtumia, että jälkimmäiseen menee herkästi vuosi, ja se perintöverolasku ehtii kolahtaa lasten postiluukkuihin. Voihan myös olla, että mies ei haluakaan lunastaa asuntoa, vaan muuttaa ja myydä, ja myynti voi kestää. Ja verolasku ei odottele sitä kauppakirjaa.

Ihan vain käytännön realismia!

N43v

Vakuutussopimuslain 50 §:

Jos edunsaajaksi on määrätty vakuutuksenottajan puoliso, määräys on voimassa sen hyväksi, jonka kanssa vakuutuksenottaja kuollessaan oli avioliitossa. 

Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan lapset, määräys on voimassa perintökaaressa(40/65) tarkoitettujen vakuutuksenottajan rintaperillisten hyväksi. 

Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan puoliso ja lapset, määräys on voimassa 2 momentissa tarkoitetun puolison ja 3 momentissa tarkoitettujen lasten hyväksi. Jos puolisoa ei ole, rintaperilliset saavat yksin vakuutuskorvauksen. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa yksin vakuutuskorvauksen. 

Jos edunsaajiksi on määrätty vakuutuksenottajan omaiset, määräys on voimassa 2 momentissa tarkoitetun puolison ja perintökaaressa tarkoitettujen perillisten hyväksi. Jos rintaperillisiä ei ole, puoliso saa kuitenkin yksin vakuutuskorvauksen. Jos puolisoa ei ole, perilliset saavat yksin vakuutuskorvauksen. 

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940543#L6