Naapurin talo menee pakkohuutokauppaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin todella hämmästynyt kun kuulin asiasta. Olen luullut että heillä on asiat hyvin. Olen tuskitellut vain omaa ahdinkoamme, mutta nyt tuntuu tosi pahalta näiden tuttujen puolesta. Heillä on varmasti hirveä olo.

Oikeasti? Pakkohuutokauppaan? Eivät siis ole halunneet/kyenneet myymään vapaaehtoisesti? Vai epäileekö pankki, että hukkaisivat varoja ja sen takia pakkohuutokauppa?

Tiedän työni kautta tässä vuoden sisällä useammankin vapaaehtoisesti velkojen takia myydyn kodin, mutta vain pari pakkohuutokaupattua. Toisessa tapauksessa velallinen ei suostunut laittamaan tikkua ristiin myymisen eteen ja toisessa velallisella oli niin paljon epärehellisyyksiä raha-asioissaan, että pakkohuutokauppa oli ainut keino turvata pankin saatavat.

Kyllä, oikeesti! Viime viikolla oli ilmoitus lehdessä, että ulosmitataan. Mitään yksityiskohtia en tiedä, muuta kuin sen, että yritysvelkasotkuista on kyse.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään vakavaan tautiin sairastuminen voi romahduttaa perheen talouden. Joillain ihmisillä on joku ihmeen empatiasyöpä, eivät tunne mitään muita lähimmäisiä kohtaan. Korkeintaan vahingoniloa.

Kun itse on elänyt varovasti, säästäväisesti eikä olla ostettu omistusasuntoa juurikin siinä pelossa että tuollainen riski realisoituisi, niin en tunne empatiaa. Puuttuu vaan että näiden omistusasujien velat kaatuu vielä meidän asiamme hoitaneiden niskaan. Me asutaan vuokralla, mutta maksetan ihan itse kaikki kulumme eikä senttiäkään tukia nautita mistään suunnasta. 

Onko lainan ottaminen ja asunnon ostaminen mielestäsi niin iso riski, että yhdenkään ei sitä saisi tehdä? Omistusasunto vain niille, joilla on summa käteisenä?

Toki voihan sitä elää elämänsä vaikka tynnyrissä ja laskea säästöjään sitten arkussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään vakavaan tautiin sairastuminen voi romahduttaa perheen talouden. Joillain ihmisillä on joku ihmeen empatiasyöpä, eivät tunne mitään muita lähimmäisiä kohtaan. Korkeintaan vahingoniloa.

Kun itse on elänyt varovasti, säästäväisesti eikä olla ostettu omistusasuntoa juurikin siinä pelossa että tuollainen riski realisoituisi, niin en tunne empatiaa. Puuttuu vaan että näiden omistusasujien velat kaatuu vielä meidän asiamme hoitaneiden niskaan. Me asutaan vuokralla, mutta maksetan ihan itse kaikki kulumme eikä senttiäkään tukia nautita mistään suunnasta. 

Voi kuule, jos sä asut vuokralla niin sä maksat joka kuukausi siinä vuokrassas vuokranantajan kuluja ja elämää. ja lyhennät hänen velkaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään vakavaan tautiin sairastuminen voi romahduttaa perheen talouden. Joillain ihmisillä on joku ihmeen empatiasyöpä, eivät tunne mitään muita lähimmäisiä kohtaan. Korkeintaan vahingoniloa.

Sairastuminen ei oikeuta heittämään raha-asioita lekkeriksi. Puolison kuuluu tässä tapauksessa tukea sairastunutta auttamalla omaisuuden hoidossa.

Voi veljet! Entäpä kun se puolisokin uupuu tilanteen pitkittyessä? Mutta Sinullehan ei tietenkään voisi käydä niin!

https://huutokaupat.com/ulosotto/#/?_k=02zrhw

Siinä,olkaapa hyvä.  Meistä kuka tahansa voi päätyä tuohon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitähän se tuntuu nykyään olevan. Velalla rakennetaan korkea elintaso ja sitten ihmetellään, kun pitäisi maksaa takaisin.

Olipas taas mahtipontista pullistelua.

Skenaario voi olla vaikka seuraavanlainen: perheen molemmat aikuiset ovat työelämässä, olleet jo kauan.  Asuntolaina on mitoitettu tulojen pohjalta siten, että ei tee tiukkaa maksaa sitä. Sitten toinen sairastuu ja putoaa sairaspäivärahalle. Kulut kasvavat sairaalamaksuista ja lääkkeistä. Vähän ajan kuluttua perheen toinen aikuinen irtisanotaan työstään, jossa hän ollut useita vuosia. Ei oikeutta ansiosidonnaiseen, joten perheen tulot putoavat todella rajusti. Asuntolainaa ei kyetä enää maksamaan, kun rahat eivät oikein riitä mihinkään muuhunkaan. Asumistukea ei saa lainanlyhennyksiä varten, joten ne on yritetty maksaa, jotta perheeltä ei menisi asunto, mutta sitten muut laskut ovat jääneet rästiin. Perintäkulut kasvavat , eikä enää suoriuduta asuntovelastakaan. Pankki tulee ottamaan omansa, aivan kuin 90-luvulla.

Tämä tarina oli keksitty, mutta se voisi yhtä hyvin olla totta.

Mietipä hieman seuraavan kerran ennen kuin alat vuodattaa ylimielisyyttäsi ja lyöt lyötyä.

Näissä tapauksissa on kyse ihmisiin kohdistuvista tragedioista.

Sairaalamaksuissa ja lääkkeissä on vuosikatot. Käytännössä maksettavaa ei montaa tonnia / vuosi tule, eli Suomessa ei sairauskulut vielä ketään konkurssiin vie. Sairauspäivärahakin on suht hyvä. Oikeus ansiosidonnaiseen on vuosien työuran jälkeen, miksi ei olisi?

Tuossakin skenaariossa perheellä olisi siis ainakin se 2 vuotta aikaa myydä asunto, jos näyttää siltä että perheen tulot ovat romahtaneet pysyvästi. Siksi aikaa lainan saa 99% varmasti lyhennysvapaalle, joten ongelmaa lainan maksun kanssa ei tule. 

Ei siis kovin hyvä esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitähän se tuntuu nykyään olevan. Velalla rakennetaan korkea elintaso ja sitten ihmetellään, kun pitäisi maksaa takaisin.

Olipas taas mahtipontista pullistelua.

Skenaario voi olla vaikka seuraavanlainen: perheen molemmat aikuiset ovat työelämässä, olleet jo kauan.  Asuntolaina on mitoitettu tulojen pohjalta siten, että ei tee tiukkaa maksaa sitä. Sitten toinen sairastuu ja putoaa sairaspäivärahalle. Kulut kasvavat sairaalamaksuista ja lääkkeistä. Vähän ajan kuluttua perheen toinen aikuinen irtisanotaan työstään, jossa hän ollut useita vuosia. Ei oikeutta ansiosidonnaiseen, joten perheen tulot putoavat todella rajusti. Asuntolainaa ei kyetä enää maksamaan, kun rahat eivät oikein riitä mihinkään muuhunkaan. Asumistukea ei saa lainanlyhennyksiä varten, joten ne on yritetty maksaa, jotta perheeltä ei menisi asunto, mutta sitten muut laskut ovat jääneet rästiin. Perintäkulut kasvavat , eikä enää suoriuduta asuntovelastakaan. Pankki tulee ottamaan omansa, aivan kuin 90-luvulla.

Tämä tarina oli keksitty, mutta se voisi yhtä hyvin olla totta.

Mietipä hieman seuraavan kerran ennen kuin alat vuodattaa ylimielisyyttäsi ja lyöt lyötyä.

Näissä tapauksissa on kyse ihmisiin kohdistuvista tragedioista.

Eikö silloin voisi myydä halvalla, ja muuttaa pienenmpään vuokra-asuntoon, johon saa asumistukea ja yrittää päästä velkajärjestelyyn tms? Anteeksi, mutta en näe tuota tragiadana siinä mielessä, että se on vain talo, ja jos saa toisen katon päänsä päälle, ja parantuu sairaudestaan, voi yrittää aloittaa alusta, etsiä töitä jne. Vuokralla kerrostalossa voi asua koko elämänsä, ei kukaan pakota ostamaan asuntoa. Ei se ole epäonnistumista, vain elämänolosuhteiden muuttumista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään vakavaan tautiin sairastuminen voi romahduttaa perheen talouden. Joillain ihmisillä on joku ihmeen empatiasyöpä, eivät tunne mitään muita lähimmäisiä kohtaan. Korkeintaan vahingoniloa.

Kun itse on elänyt varovasti, säästäväisesti eikä olla ostettu omistusasuntoa juurikin siinä pelossa että tuollainen riski realisoituisi, niin en tunne empatiaa. Puuttuu vaan että näiden omistusasujien velat kaatuu vielä meidän asiamme hoitaneiden niskaan. Me asutaan vuokralla, mutta maksetan ihan itse kaikki kulumme eikä senttiäkään tukia nautita mistään suunnasta. 

Onko lainan ottaminen ja asunnon ostaminen mielestäsi niin iso riski, että yhdenkään ei sitä saisi tehdä? Omistusasunto vain niille, joilla on summa käteisenä?

Toki voihan sitä elää elämänsä vaikka tynnyrissä ja laskea säästöjään sitten arkussa.

Se lainan ottaminen on riski,ei mikään ihmisoikeus ole asua ok-talossa velkarahalla... sitä tuo vuokralla-asuja varmaan yritti sanoa. Riski on perustaa yritys, siitä voi saada voittoa tai tehdä konkurssin, voi ottaa lainaa taloa varten ja saada myytyä se isolla voitolla tai voi joutua henkilökohtaiseen konkurssiin kuten ap:n esimerkissä. Itsekin asun vuokralla, kun olen työtön ja mies vakityössä, emme saa mitään sosiaaliavustuksia, itse vuokran (860 e/kk) maksamme. En myös vaan jaksa sääliä riskin ottaneita, joilla asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, sellaista se on kun ovat riskin ottaneet, ei sen takia kannata mielenterveyttä kenenkään menettää. Vuokralle vaan, ja ei, ei omaisuus kartu, mutta kun jossain on asuttava :) 

Sairaalassa makaaminen ei koskaan ole täysin ilmaista, tiedoksi vain. Eikä kuntoutukset, eikä yksityiset hoitokodit, eikä tuettu palveluasuminen.

Vierailija kirjoitti:

Asumistukea saa vain lainan korkoihin, kun on omistusasunto. Eli ei välttämättä mitään.

Vuokralle vaan! VVO:lla ja SATO:lla asuntoja joka kunnassa. On paljon ihmisiä, jotka asuvat koko elämänsö vuokralla, käyvät töissä, elävät normaalia elämää. Vuokra-asuntokin voi olla koti ja jos on huonosti asiat, siihen sitten voi saada asumistukea.

Vierailija kirjoitti:

Sairaalassa makaaminen ei koskaan ole täysin ilmaista, tiedoksi vain. Eikä kuntoutukset, eikä yksityiset hoitokodit, eikä tuettu palveluasuminen.

Onko joku tällaista väittänyt? Lainan saa kuitenkin lyhennysvapaalle yleensä ainakin vuodeksi. Jos näyttää että sairaus/kuntoutuminen pitkittyy eikä lainaan ole enää varaa, laitetaan asunto myyntiin. EI jäädä odottamaan että lainat erääntyy ja kämppä menee huutokaupattavaksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitähän se tuntuu nykyään olevan. Velalla rakennetaan korkea elintaso ja sitten ihmetellään, kun pitäisi maksaa takaisin.

Olipas taas mahtipontista pullistelua.

Skenaario voi olla vaikka seuraavanlainen: perheen molemmat aikuiset ovat työelämässä, olleet jo kauan.  Asuntolaina on mitoitettu tulojen pohjalta siten, että ei tee tiukkaa maksaa sitä. Sitten toinen sairastuu ja putoaa sairaspäivärahalle. Kulut kasvavat sairaalamaksuista ja lääkkeistä. Vähän ajan kuluttua perheen toinen aikuinen irtisanotaan työstään, jossa hän ollut useita vuosia. Ei oikeutta ansiosidonnaiseen, joten perheen tulot putoavat todella rajusti. Asuntolainaa ei kyetä enää maksamaan, kun rahat eivät oikein riitä mihinkään muuhunkaan. Asumistukea ei saa lainanlyhennyksiä varten, joten ne on yritetty maksaa, jotta perheeltä ei menisi asunto, mutta sitten muut laskut ovat jääneet rästiin. Perintäkulut kasvavat , eikä enää suoriuduta asuntovelastakaan. Pankki tulee ottamaan omansa, aivan kuin 90-luvulla.

Tämä tarina oli keksitty, mutta se voisi yhtä hyvin olla totta.

Mietipä hieman seuraavan kerran ennen kuin alat vuodattaa ylimielisyyttäsi ja lyöt lyötyä.

Näissä tapauksissa on kyse ihmisiin kohdistuvista tragedioista.

Miksi ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen, jos on vuosia ollut työssä? Kai nyt jokainen kuuluu edes ytk:hon? Asumistukea saa myös omistusasuntoon, tosin kämppä kannattaa ehdottomasti yrittää myydä, jos näyttää siltä, että taloudellinen tilanne on huonontumassa pitkäksi aikaa.

Melko moni ihminen ei ole ymmärtänyt liittyä edes YTK:aan.

Asumistukea saa omistusasuntoon, esim. yhtiövastikkeeseen tai ok-talon lämmityskuluihin, ymmärtääkseni. Asuntolainoja ei sossu kuitenkaan maksa.

Asuntokauppa ei nyt oikein vedä, joillain alueilla asunnot eivät mene kaupaksi edes puoli-ilmaiseksi.

Kyllä pakkohuutokauppa kertoo siitä, että asiat on sössitty pahasti. Pankki yleensä jaksaa joustaa ja neuvotella vaikka vuosikausia, jos vaan asiakas on ajoissa yhteydessä, pysyy realistisena ja pitää lupaamansa. Pakkohuutokauppa ei ole kenenkään etu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin todella hämmästynyt kun kuulin asiasta. Olen luullut että heillä on asiat hyvin. Olen tuskitellut vain omaa ahdinkoamme, mutta nyt tuntuu tosi pahalta näiden tuttujen puolesta. Heillä on varmasti hirveä olo.

Oikeasti? Pakkohuutokauppaan? Eivät siis ole halunneet/kyenneet myymään vapaaehtoisesti? Vai epäileekö pankki, että hukkaisivat varoja ja sen takia pakkohuutokauppa?

Tiedän työni kautta tässä vuoden sisällä useammankin vapaaehtoisesti velkojen takia myydyn kodin, mutta vain pari pakkohuutokaupattua. Toisessa tapauksessa velallinen ei suostunut laittamaan tikkua ristiin myymisen eteen ja toisessa velallisella oli niin paljon epärehellisyyksiä raha-asioissaan, että pakkohuutokauppa oli ainut keino turvata pankin saatavat.

Kyllä, oikeesti! Viime viikolla oli ilmoitus lehdessä, että ulosmitataan. Mitään yksityiskohtia en tiedä, muuta kuin sen, että yritysvelkasotkuista on kyse.

Ap

Tässä tapauksessa lienee kyse siitä, että asunto on ollut yrityksen velkojen panttina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitähän se tuntuu nykyään olevan. Velalla rakennetaan korkea elintaso ja sitten ihmetellään, kun pitäisi maksaa takaisin.

Olipas taas mahtipontista pullistelua.

Skenaario voi olla vaikka seuraavanlainen: perheen molemmat aikuiset ovat työelämässä, olleet jo kauan.  Asuntolaina on mitoitettu tulojen pohjalta siten, että ei tee tiukkaa maksaa sitä. Sitten toinen sairastuu ja putoaa sairaspäivärahalle. Kulut kasvavat sairaalamaksuista ja lääkkeistä. Vähän ajan kuluttua perheen toinen aikuinen irtisanotaan työstään, jossa hän ollut useita vuosia. Ei oikeutta ansiosidonnaiseen, joten perheen tulot putoavat todella rajusti. Asuntolainaa ei kyetä enää maksamaan, kun rahat eivät oikein riitä mihinkään muuhunkaan. Asumistukea ei saa lainanlyhennyksiä varten, joten ne on yritetty maksaa, jotta perheeltä ei menisi asunto, mutta sitten muut laskut ovat jääneet rästiin. Perintäkulut kasvavat , eikä enää suoriuduta asuntovelastakaan. Pankki tulee ottamaan omansa, aivan kuin 90-luvulla.

Tämä tarina oli keksitty, mutta se voisi yhtä hyvin olla totta.

Mietipä hieman seuraavan kerran ennen kuin alat vuodattaa ylimielisyyttäsi ja lyöt lyötyä.

Näissä tapauksissa on kyse ihmisiin kohdistuvista tragedioista.

Miksi ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen, jos on vuosia ollut työssä? Kai nyt jokainen kuuluu edes ytk:hon? Asumistukea saa myös omistusasuntoon, tosin kämppä kannattaa ehdottomasti yrittää myydä, jos näyttää siltä, että taloudellinen tilanne on huonontumassa pitkäksi aikaa.

Melko moni ihminen ei ole ymmärtänyt liittyä edes YTK:aan.

Asumistukea saa omistusasuntoon, esim. yhtiövastikkeeseen tai ok-talon lämmityskuluihin, ymmärtääkseni. Asuntolainoja ei sossu kuitenkaan maksa.

Asuntokauppa ei nyt oikein vedä, joillain alueilla asunnot eivät mene kaupaksi edes puoli-ilmaiseksi.

Jos ei "ymmärrä" liittyä työttömyyskassaan, ei "ymmärrä" ottaa lainavakuutusta vaikka laina on niin suuri ettei siitä selviä kuin kaksilla palkkatuloilla,  eikä "ymmärrä" hakea lainaan lyhennysvapaata, niin silloin kyllä on ihan paikallaan joutua ulosottoon. Sori, mutta kyllä tuollaisesta tyhmyyden määrästä saakin jo sakottaa.

Tarviiko sitä lainaa ottaa niin paljon kun pankki suostuu myöntämään. Itse en olisi suostunut ottamaan senttiäkään eli sen mitä yhden palkkatuloilla tai kaksilla ansiosidonnaisilla pystyy lyhentämään ja itsensä hengissä pitämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkästään vakavaan tautiin sairastuminen voi romahduttaa perheen talouden. Joillain ihmisillä on joku ihmeen empatiasyöpä, eivät tunne mitään muita lähimmäisiä kohtaan. Korkeintaan vahingoniloa.

Sairastuminen ei oikeuta heittämään raha-asioita lekkeriksi. Puolison kuuluu tässä tapauksessa tukea sairastunutta auttamalla omaisuuden hoidossa.

Voi veljet! Entäpä kun se puolisokin uupuu tilanteen pitkittyessä? Mutta Sinullehan ei tietenkään voisi käydä niin!

Siksi ne asiat hoidetaan jo ennen kuin tilanne pitkittyy. Turha näitä taitaa olla teille kertoa, av-mamma kun ei osaa edes lamppua vaihtaa ilman puolison apua.

Vierailija kirjoitti:

Tarviiko sitä lainaa ottaa niin paljon kun pankki suostuu myöntämään. Itse en olisi suostunut ottamaan senttiäkään eli sen mitä yhden palkkatuloilla tai kaksilla ansiosidonnaisilla pystyy lyhentämään ja itsensä hengissä pitämään.

ne ansiosidonnaitkin päättyy aikanaan...

On paljon vakavia sairauksia jonka lääkkeet eivät ole KELA korvattavia ja silti saattavat olla välttämättömiä että pystyy edes liikkumaan, silloin ei lääkekatolla tee mitään. 

Meillä on isompi laina mitä yksin pystyy lyhentämään, tai ansiosidonnaisella, mutta asunto on alueella missä asuntojen myyntiajat on maan lyhimmät ja vaikka tulisi talouden täysi romahdus, ollaan puolet maksettu ja huonossakin tapauksessa puolet saataisiin ulos= koko laina maksuun.  Sitten vaan elettäis kun ei koskaan oltaisi omistetukaan mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pakkohuutokauppa kertoo siitä, että asiat on sössitty pahasti. Pankki yleensä jaksaa joustaa ja neuvotella vaikka vuosikausia, jos vaan asiakas on ajoissa yhteydessä, pysyy realistisena ja pitää lupaamansa. Pakkohuutokauppa ei ole kenenkään etu.

Pankit neuvottelevatkin, mutta jos vastapuolena yrityksen veloissa on vaikka Ilmarinen, niin minkäänlaista neuvotteluvaraa ei tunneta. Jäätävän kylmää touhua.

Eikä yrittäjille kai löydy mitään erityistä työttömyyskassaa, mihin helposti voisi liittyä. Ihmettelen miten niinkin moni uskaltautuu yrittäjäksi.

Tällä paikkakunnalla missä asumme on omakotitalojen myynti- ja kiinteistöjen pakkohuutokaupat yleistyneet pelottavaan tahtiin. Suurin syy  taloudelliseen ahdinkoon on yllättävien yt:n myötä töiden loppuminen.

Erikoista, että vasta nyt joku avasi keskustelun tästä aiheesta. Erittäin hyvä että avasi sillä juuri tämä keskustelu on varmasti monelle tervetullut että ymmärtävät etteivät ole yksin.