Miksi ateistit vihaavat tapakristityyjä?!
Minä olen tapakristitty. Rakastan joulua, pääsiäistä, suvivirttä, joulukirkkoa, kirkkohäitä ym. En usko Raamattuun kirjaimellisesti. Mielestäni se on Eepos kuten Kalevalakin. Kuitenkin Raamatussa esiintyvät hahmot ja tapahumat ovat vertsuskuvia ilmiöille, ja sinällään siis myös totta. Rukoileminen on yhteyttä itseeni ja sitäkautta universumiin. En usko perisyntiin tai mihinkään herran armoon. Olen tapakristitty siis. Jostain syystä ateistiystäviäni/tuttaviani
ärsyttää minun kirkkoon kuulumiseni koska olen niin maallistunut.
Eikö tavallisella Suomalaisella pulliaisella ole yhtälainen oikeus kuulua kirkkoon kuin jollain kiihkouskovaisellakin?! Mielestäni kirkko on juuri meille tavallisille maallistuneille tapakristityille tarkoitettu. Fundikset perustakoot oman lahkonsa jos ei miellytä, ja niinhän ne ovat pitkälle tehneetkin.
Mutta ateistejen ahdasmielisyys ihmetyttää.
Kommentit (150)
Niin ja tarvittaessa olen valmis myös puolustamaan uskontoamme, kulttuuriamme ja elämäntyyliämme ulkopuolisilta hyökkäyksiltä, vaikka en mikään uskovainen edes ole!
Ap
Ateistituttavasi ja -ystäväsi siis vihaavat sinua? On sinulla erikoinen ystäväpiiri.
Minua ärsyttää lähinnä sinun tapasi kuvitella ateistien olevan jokin homogeeninen joukko jolle voi attribuoida jotain ominaisuuksia.
Koska tuo uskomuksesi kuulostaa niin typerältä. "Yhteyttä universumiin" jne. "ateistejen"
Vähän vaikuttaa siltä että jotain vikaa ap:ssa täytyy olla.
Vierailija kirjoitti:
Vähän vaikuttaa siltä että jotain vikaa ap:ssa täytyy olla.
Vikaa löytyy ja paljon, voin vakuuttaa.
ap
Teillä "tapakristityillä" on ikävä tapa pakottaa tapojanne myös muille ja varsinkin muiden lapsille, kuten koulujen piilokristilliset tavat virren veisuusta ruokarukouksiin.
En mielestäni ole ateisti vaikken kirkkoon kuulukaan. Kirkosta olen eronnut kummikysymyksen vuoksi.
Minua tympii tapakristittyjen tekopyhyys. Kun pitää kastaa lapsi, mennä naimisiin tai haudata läheinen, ollaan niin uskovaista. Muuten kristillisyys ei arkielämässä näy. Syntiä tehdään ja kiroillaan. Katsotaan kieroon, jollei kasteta lasta. Ei hyväksytä jollei nuori käy riparia.
Eivät kai kaikki ateistit sentään vihaa.
t. uskova kristitty
Vierailija kirjoitti:
Teillä "tapakristityillä" on ikävä tapa pakottaa tapojanne myös muille ja varsinkin muiden lapsille, kuten koulujen piilokristilliset tavat virren veisuusta ruokarukouksiin.
Se on maantapa! Ehkä malmössa olisi helpompi teille??
Tavallisia ateisteja ei varmaan häiritse muiden uskonnollisuus, mutta sitten erikseen ovat nämä 'vapaa-ajattelijat', joiden on hirveän vaikea kestää sitä, että joku muu uskoo eri tavalla kuin he itse. Ongelmana on ahdasmielisyys, ei ateismi sinänsä. T. Kristitty, joka tuntee ihan fiksujakin ateisteja, joilla ei ole tarvetta käännyttää muita. Sama koskee toki mm. kristittyjä
Oletko ap oikeasti tapakristitty vai sittenkin ihan täysiverinen hihhuli? Taitaa olla tuo jälkimmäinen.
Monet ateistit ovat kovin suvaitsemattomia
Bautismo de Fuego kirjoitti:
Minua ärsyttää lähinnä sinun tapasi kuvitella ateistien olevan jokin homogeeninen joukko jolle voi attribuoida jotain ominaisuuksia.
Vähän kuin nämä ns kriittiset...
Eipä ole tällaista viittaa harteilleni aiemmin soviteltu, enkä tunne sitä myöskään omakseni. Terv. ateisti
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap oikeasti tapakristitty vai sittenkin ihan täysiverinen hihhuli? Taitaa olla tuo jälkimmäinen.
Joo, ostan luomuporkkanoita.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä "tapakristityillä" on ikävä tapa pakottaa tapojanne myös muille ja varsinkin muiden lapsille, kuten koulujen piilokristilliset tavat virren veisuusta ruokarukouksiin.
Se on maantapa! Ehkä malmössa olisi helpompi teille??
Minun käsittääkseni maan tapa on perustuslakiin kirjattu uskonnon- ja omantunnonvapaus. Ehkä Afghanistanissa olisi helpompi teille, jos teokratiassa haluat elää??
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tapakristitty. Rakastan joulua, pääsiäistä, suvivirttä, joulukirkkoa, kirkkohäitä ym. En usko Raamattuun kirjaimellisesti. Mielestäni se on Eepos kuten Kalevalakin. Kuitenkin Raamatussa esiintyvät hahmot ja tapahumat ovat vertsuskuvia ilmiöille, ja sinällään siis myös totta. Rukoileminen on yhteyttä itseeni ja sitäkautta universumiin. En usko perisyntiin tai mihinkään herran armoon. Olen tapakristitty siis. Jostain syystä ateistiystäviäni/tuttaviani
ärsyttää minun kirkkoon kuulumiseni koska olen niin maallistunut.
Eikö tavallisella Suomalaisella pulliaisella ole yhtälainen oikeus kuulua kirkkoon kuin jollain kiihkouskovaisellakin?! Mielestäni kirkko on juuri meille tavallisille maallistuneille tapakristityille tarkoitettu. Fundikset perustakoot oman lahkonsa jos ei miellytä, ja niinhän ne ovat pitkälle tehneetkin.
Mutta ateistejen ahdasmielisyys ihmetyttää.
Ateistina minua ihmetyttää, ei siis vihastuta tai edes ärsytä, mutta ihmetyttää että halutaan kuulua joukkoon jonka omien oppien mukaan ei kuitenkaan uskota siten kuin siellä opetetaan.
Tuo mitä tuossa yllä kirjoitit on ev.lut. oppien vastaista ja heidän omien oppiensa mukaan olet kerettiläinen ts. harhaoppinen. Mutta sinä haluat kuulua tuohon joukkoon kaikesta huolimatta ja he haluavat pitää sinut joukossansa siitä huolimatta että et usko heidän opettamallaan tavalla. Mahdollisesti kirkossa jumalanpalvelukessa käydessäsi ja esimerkiksi uskontunnustuksen osalta sitten toistat liturgiaa ajattelematta sitä sen enempää, että vakuutat uskoa asiaan johon et kuitenkaan oman kirjoituksesi mukaan usko.
Se on ateisista hämmentävää ja epärationaalista toimintaa.
Jotkut ateistit ovat kärkkäämpiä tuomaan asiaansa esille. Ateisteissa, varsinkin niissä joille se on uusi ilmiö omalla kohdallaan ts. ovat vasta ymmärtäneet uskontojen olevan huuhaata, tuovat asiaa kärkkäämmin esille.
Tässä on nähtävissä sama ilmiö kuin muuallakin, johonkin vasta havahdutttuaan yritetään sitten havahduttaa toisiakin siihen samaan. Mutta kyllä se siitä ajan myötä, kun ymmärtää, että uskonnot ovat historiallinen realiteetti josta emme pääse mihinkään vaikka kaikki luopuisivat uskomasta tänä päivänä. Realismia on ymmärtää, että uskontoja on ollut käytännössä aina ja niitä tulee olemaan hyvin pitkälle tulevaisuuteen, joten ei kannata meuhkata ateismista kaikille vastaantulijoille tilaisuuden tullen. Se on ensinnäkin kiusallista useimmille ja toisekseen siinä altistaa itsensä syrjinnälle ainakin niin kauan kun ateistit ovat yksi vähemmistöistä.
Et sä ole tapakristitty. Sä olet uskovainen. Tapakristitty on sellainen, joka ei oikeastaan ehkä edes usko jumalaan, mutta kuuluu kirkkoon kun ei oikein jaksa erota, ei ole koskaan edes miettinyt maailmankatsomustaan tai perhesuhteet säilyvät näin mutkattomampina, ja se on hänelle ihan ok niin.
Ateistit eivät taas ole mikään yhtenäinen joukko. En mä ainakaan vihaa ketään. Toki ihmettelen suuresti ihmisiä, jotka eivät mieti omaa mailmankatsomustaan ollenkaan tai tekevät asioita vain muiden mieliksi.
Jaa? Ei minua ainakaan tapakristityt häiritse tai ota edes koko asiaa puheeksi.
t. ateisti