Lue keskustelun säännöt.
Kuljen joka arkipäivä bussilla ja seuraava ilmiö on jokapäiväinen
13.02.2016 |
Bussi on täynnä ja osa ihmisistä joutuu seisomaan. Bussissa on nuoria ihmisiä, jotka istuvat reunapenkillä tekemättä elettäkään siirtyäkseen, niin että joku muu pääsisi istumaan. Joskus taas siinä viereuspenkillä on laukku, jota ei voi nostaa pois, ellei joku siitä mainitse. Ovatko nuoret kasvaneet siihen, että he ovat maailmannapa, joiden ei tarvitse muista välittää? Vai mistä tämä ilmiö johtuu? Jos näkee, että bussi on täynnä, niin luulisi olevan selvä ettei varata kahta penkkiä itselle. Eikä puhettakaan, että luovutettaisiin istumapaikka vanhemmalle ihmiselle. Meillä keski-ikäisillä on selvä juttu, että vanhempi ihminen päästetään istumaan.
Kommentit (49)
Minä olen alkanut suoraan vaan pyllähtämään sen penkillä nököttävän käsilaukun päälle jos sattuu sellainen matami kohdalle, joka säilöö laukkuaan tyhjällä paikalla mulkoillen ulos ikkunasta ja teeskennellen, ettei huomaa bussiin nousevan lisää ihmisiä jotka myös haluaisivat myös sen istumapaikan. Nopeaan on käsilaukku hävinnyt pyllyn alta. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oo Kyse itsekkyydestä. Ootteko koskaan kuullu sellasesta omasta "reviiristä"? Toisilla se tila voi olla metri tai 2 metriä, ettei kerta kaikkiaan vaan voi ottaa toista ihmistä niin lähelle tai alkaa ahdistamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei oo Kyse itsekkyydestä. Ootteko koskaan kuullu sellasesta omasta "reviiristä"? Toisilla se tila voi olla metri tai 2 metriä, ettei kerta kaikkiaan vaan voi ottaa toista ihmistä niin lähelle tai alkaa ahdistamaan.
Sit pitää kulkea omalla autolla tai taksilla
Itseäni ärsyttää myös ruuhkabussissa se, että ihmiset jäävät seisomaan keskiovien kohdalle, vaikka mahtuisivat seisomaan bussin takaosaan. Oikeesti ruuhkabussissa ei laukuille varata omia paikkoja ja käytävällä mennään perälle.
Niin. Itse olen 35v. Ja pahasti sairas. Joudun usein jäämään siihen bussin etualallle istumaan ja joissain se jalkatila on hirmu kapsea. Jalkani ei taivu. Siksi jään siihen reunalle istumaan ja päästän kyllä ikkunapaikalle jos joku haluaa, mutta itse en sinne pääse jalaltani.
Aina en saa sitä paikkaa edestä missä olisi jaloille tilaa, mikä onkin tarkoitettu liikuntarajoitteisille ensisijaisesti. Minua kun ei sellaisena ulospäin katsottuna mielletä.
Vaan katsellaan närkästyneenä arvostellen.
Kerrankin eräs mummo tuli bussiin ja rupesi ahtaamaan siihen etupenkin koloseen jotain kävelytukeansa. Itse istuin siinä ikkunapaikalla. Hän tökki mua sillä tuellaan jalkoihin ja se sattui. Yritin ystävällisenä nousta, jotta saisi sen siihen minua enempää telomatta. Sitten täti pyysi mua väistymään enemmän ja paukauttikin oman perseensä siihen eikä päästänyt minua enää toiselle penkille takaisin. Kehui kuinka hän sen paikan tarvitsee. Silloin kivahdin ja haistatin vitut. Piti sanoa, että eipä sitä nuoremmilla voikaan olla mitään vaivoja eikä oikeutta silloinkaan istua rauhassa omalla paikallaan!
Sen jälkeen olen pitänyt omasta paikastani kiinni, tosin seisomaan en vaan voi mennä tai olen mahdollisesti kaatuessani vaaraksi toisillekin.
Minulla on myös vammaispalveluiden kautta taksi, mutta ne on vain tietty määrä kuukaudessa ja en voisi niillä kaikkia kulkuja kulkea.
Se, että näytän ulospäin terveeltä ja istuessani ontumista ei huomaa ja kipuani ette tunne, ei tarkoita sitä, että minun on luovuttava paikastani toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ota laukkua pois jos tulija on sairaalloisen ylipainoinen. Kiva siinä rusentua haisevan läskin ja bussin seinän väliin. Läskit haisee tietylle vaikka huolehtisivat hygieniastaan. Varmaan ihopoimut hautoo sen tunnusomaisen löyhkän.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, miksi mun siis pitäisi luovuttaa paikkani jollekkin toiselle???
Sitä paitsi ei kiinnosta istua jonkun haisevan vanhuksen vieres ni siks pidän laukkuu siinä.
N15
Jos varaat kaksi paikkaa, maksa sitten kaksi lippua. Kerran Vaasasta lähtevässä junassa konnari kuulutti, että jotka eivät ole laukuille ostaneet omaa lippua, nostakaa laukku pois penkiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on niin iso ihminen ettei takapuoli mahdu penkkiin niin ei sellaiset kuulu julkisiin. Joku bmi raja pitäisi olla
Kerran täydessä bussissa mummeli tuli sisään ja sanoi nuorelle naiselle, jolla vieruspenkillä oma pieni lapsi että "luulin, että otat lapsen syliin ja annat minulle toisen paikan". En kuullut mitä nainen vastasi, mutta paikkaa ei luovuttanut. Joku toinen sitten antoi tilaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ot, mutta sitten vielä puhutaan "läski-ihannoinnista", kun ties kuinka monessa keskustelussa tulee ainakin jossakin esiin se "...paitsi läskit!" aspekti. Tässäkin ne vain haisevat ihopoimuinensa, ja pitäisi vielä oma BMI-rajansa olla.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä tavannut yhtään keski-ikäistä joka tarjoaa paikkaansa yhtään kellekkään.
Koska bussissa on yleensä nuorempia ilman matkatavaroita. Oletus on, että paraskuntoinen ja reippain tarjoaa paikan. Olen kyllä tarjonnut monesti paikan itseäni nuoremmillekin. Esim. äiti pikkulapsen kanssa tai nuori jolla näyttää olevan vaikea seistä tai liikkua. Pari kertaa olen tarjonnut paikan nyökkäämällä vanhemmalle ihmiselle ja heti kun olen noussut, joku nuori on ponkaissut siihen istumaan. No on ne l'ähteneet, kun olen sanonut, että tarjosin paikan vieressä seisovalle vanhemmalle ihmiselle. Vanhemmat miehet eivät huoli paikkaa, jos suinkin pystyvät seisomaan. Heille on kunnia asia antaa paikka naiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran helsingissä bussissa eräs vanhus ei päässyt ulos rollaattorin kanssa eikä kukaan bussississa ollut auttanut häntä paitsi minä kiiruhdin apuun.
Muut vaan tuijottivat ihmeissään.
Vierailija kirjoitti:
Ei oo Kyse itsekkyydestä. Ootteko koskaan kuullu sellasesta omasta "reviiristä"? Toisilla se tila voi olla metri tai 2 metriä, ettei kerta kaikkiaan vaan voi ottaa toista ihmistä niin lähelle tai alkaa ahdistamaan.
Eiköhän tuossa olisi oma auto, pyörä tai kävely paikallaan. Jos ei muuta, niin taksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran helsingissä bussissa eräs vanhus ei päässyt ulos rollaattorin kanssa eikä kukaan bussississa ollut auttanut häntä paitsi minä kiiruhdin apuun.
Muut vaan tuijottivat ihmeissään.
Kaikki tuijottivat, kunnas yksi auttaa. Näin se menee. Joskus kaksi auttaa tai useampi. Kaikki odottaa, jos autossa olisi joku joka tietää miten auttaa, jos ei niin sitten autetaan itse tai joka lähimpänä on.
Aina ei liikuntavaikeus näy päälle. Siksi olisi suositeltavaa olla ystävällinen kanssaihmisille. Esimerkiksi selkävaivainen ei voi auttaa laukkujen tai lastenvaunun kanssa, eikä hänellä ole velvollisuutta esittää lääkärintodistuksia siinä bussissa.
Nuorikin ihminen voi olla tulossa sairaalasta leikkauksesta, heikkona ja kivuliaana.
On tosi moukkamaista ja typerää alkaa toisten laukkujen päälle istumaan, ainakin niiden jotka eivät ole mykkiä. Korvaatko sitten laukussa hajonneet lukulasit? Suu auki ja sano ystävällisesti, tulisin tähän istumaan. 99% tapauksista saat paikan.
Minua ärsyttää sama juttu. Mutta kuka tahansa voi mennä siihen ja SANOA, että hei mä tulen tähän istumaan.
Ja kyllä mua otti päähän ihan törkeesti, kun halusin sen hetken istua rauhassa bussissa yksin, niin sitten jou mummo tulee siihen. Okei ei siinä mitään, mutta sitten se sano, että istun liian leveesti. Ihan hyvin se olisi mahtunut, mutta tiivistin silti. Oliha se kohteliasta tiivistää, mutta vitutti silti.
Itse taas olin kuukausi sitten todistamassa tapausta, jossa kahdeksan n. 15-vuotiasta (neljä tyttöä ja neljä poikaa) ahtautuivat ulosmeno-ovien eteen, että saisivat jutella porukassa. Bussissa olisi siis ollut ihan hyvin istumapaikkoja ainakin alkuun, mutta ripoteltuna, harvoin kai on kahdeksan paikan tyhjää tilaa keskustasta lähtevässä bussissa ja olisiko sekään riittänyt kun halusivat olla ringissä. Niinpä joka kerta kun joku yritti ulos bussista tai yritti edetä bussin takaosaan etsimään vielä vapaita paikkoja, nämä nuoret tuskin eväänsä liikauttivat, yksi sentään aivan ovien edestä siirtyi joka kerta ulos näin käydessä. Lopulta bussin etuosa oli tupaten täynnä istuvia ja seisovia matkalaisia, nämä teinit yhä ringissä ja takaosassa vapaampaa. Just. Jouduin olemaan kuunteluetäisyydellä teineistä yhdeksän pysäkinvälin ajan (ja tietenkin jotain juoruilua, kiroilua ja kovaäänistä naurua non-stoppina), ja sinne he vielä jäivät kun ahtauduin pois. Ärsytti kun en alkanut itse ajaa teinejä pois tieltä, mutta ujona ja aika vaisuäänisenä en kehdannut, kiun olisivat minut varmaan vielä nolanneet... :/ Ärsytti siis lisäksi ettei kukaan muukaan uskaltanut, ei edes kuski! Kyse kuitenkin tavisteineistä, ei mistään uusnatseista.
Matkustan joka päivä töihin bussilla ja nimenomaan keski-ikäiset tanttarat ovat niitä jotka istuvat käytäväpaikoille tai pitävät laukkuaan käytäväpaikalla. Huvitti katsoa bussin takaosasta kun kaikki ikkunapaikat tyhjiä ja käytäväpaikat mammojen valtaamia. Nuoret istuvat lähes poikkeuksetta laukku sylissä ikkunapaikalla. Näin Helsingissä.
Mua supisteli ja olin pakolliselle lääkärikäynnille menossa. Olo huonontui nopeasti rasituksessa/seistessä. Olin rv 32. Muistan bussin olleen täynnä ja olin jo huolestunut, että pääsenkö istumaan ollenkaan. Sitten eräs nuori nainen sanoi kirkkaalla äänellä "hei, sä saat mun paikan". Tuosta on vuosia aikaa, mutta en unohda tuota tekoa. Olen yrittänyt laittaa itsekin hyvän kiertämään.
Kysy: onko laukullakin bussilippu? Ai ei vai no sitten siirry, ett pääsen istumaan.