Mies kertoo totuuden pettämisestä.

30 vuotta yhdessä saman naisen kanssa joista 20 naimisissa. Pettäminen, valehteleminen ja varastaminen eivät ole minun juttuni. En myöskään arvosta näin toimivia ihmisiä.

Miksikö suomalaista naista petetään niin helposti ja usein?

Minäpä kerron. Katselkaa ympärillenne, kuunnelkaa ja lukekaa mitä naiset puhuvat. Missään muualla maailmassa ei ole niin epänaisellisia ja epäkunnioittavia naisia kuin meillä täällä Suomessa.

On täysin ymmärrettävää, että kun kotona on "nainen", joka ei osaa pukeutua tilanteiden mukaan, ei pidä itsestään huolta, ei osaa vietellä miestään, ei kunnioita, eikä ihaile miestään, ei osaa näyttää muita tunteita kuin kiukkua, nalkutusta ja vihaa, keskusteleminen on lähinnä huutamista ja naisesta paistaa joka hetki jonkintasoinen vastenmielisyys, niin ihmekös tuo, että mies lankeaa heti pettämään, kun jokin noista omalle naiselle täysin mahdottomista ominaisuuksista täyttyy.

Suomalainen nainen on kasvatettu todella kieroon. Harvoin löytyy kultaisen keskitien kulkijoita, eli nainen on viehättävä, mutta hänestä huokuu jotain sellaista arvokkuutta, ettei ihan kuka tahansa mies uskalla lähestyä. Yleensä tarjolla on vain ääripäitä. Joko jakorasioita tai ulkonäöllisesti epäkiinnostavia, joista sitten tulee ns. pihtareita, kun eivät oikeasti kenellekään edes kelpaa.

Myös viehätysvoimaa omaavilla naisilla on luonnekieroutumia, sillä heistäkin suurin osa ei osaa toimia juohevasti, vaan jos mies kiinnostuu ja naistakin kiinnostaisi tutustua paremmin, he yleensä sulkeutuvat ja kuvittelevat, että mies osaa lukea ajatuksia. Tuo johtaa yleensä siihen, että koko juttu kuihtuu kasaan.

Mies tarvitsee ihan yhtälailla huomiota, hyväksyntää, rakkautta, intohimoa ja kunnioitusta. Kun sitä ei kotoa saa, sitä etsitään aivan samalla tavalla ulkopuolisista suhteista, kuin helpot naisetkin, jotka janoavat läheisyyttä ja hyväksyntää, mutta tapa millä he sitä etsivät on täysin väärä. Ei ventovieraiden kanssa sänkyyn meneminen sitä korvaa. Myös seksin itsensä takia irtosuhteileminen on itsepetosta, koska nainen niin harvoin muutenkaan osaa nauttia täysillä seksistä.

Suomalaisen naisen kanssa suhde tuntuu olevan väljähtynyt jo ensimetreiltä alkaen. Ja kun meidän kulttuurissamme mies joutuu tekemään kaiken työn suhteen käynnistämiseksi, ei mikään ihme, että mies myös kyllästyy helposti, kun vastakaikua ei tahdo tulla ja kaikki työ meni tavallaan aivan hukkaan.

On siis ymmärrettävää, että miehen irtaannuttuaan hetkeksi kotioloistaan, hän luonnollisesti kokeilee kiinnostuuko joku toinen nainen hänestä ja hyvin usein niin käy, että se johtaa kiihkeään lemmenseikkailuun jopa niilläkin miehillä, jotka ovat aina vannoneet, etteivät petä kumppaniaan.

Itsekin joskus ajattelin, etten voisi loukata naistani pettämällä, mutta mieleni muuttui, kun huomasin, ettei sellainen nainen oikeastaan ansaitse uskollisuutta, joka ei panosta suhteeseen täysillä. Sittemmin erosin ja hylkäsin suomalaiset naiset kokonaan.

Nyt minulla on todella hyvä suhde naiseen, joka tulee aivan erilaisesta kulttuurista. Kunnioitus, rakkaus, ihailu, intohimo ja hyväksyntä on molemminpuoleista, joten olemme kuin yhteen kasvaneita eikä kummallakaan tulisi mieleenkään seikkailla ulkopuolisten kanssa.

Tekisi mieli sanoa, että ryhdistäytykää suomalaiset naiset, mutta turhaahan se olisi. Suomalainen nainen on niin itsepäinen, että ennemmin h*lvetti jäätyy, ennenkuin suomalainen nainen joustaisi mistään. 

Vierailija kirjoitti:

Miksikö suomalaista naista petetään niin helposti ja usein?

Minäpä kerron. Katselkaa ympärillenne, kuunnelkaa ja lukekaa mitä naiset puhuvat. Missään muualla maailmassa ei ole niin epänaisellisia ja epäkunnioittavia naisia kuin meillä täällä Suomessa.

On täysin ymmärrettävää, että kun kotona on "nainen", joka ei osaa pukeutua tilanteiden mukaan, ei pidä itsestään huolta, ei osaa vietellä miestään, ei kunnioita, eikä ihaile miestään, ei osaa näyttää muita tunteita kuin kiukkua, nalkutusta ja vihaa, keskusteleminen on lähinnä huutamista ja naisesta paistaa joka hetki jonkintasoinen vastenmielisyys, niin ihmekös tuo, että mies lankeaa heti pettämään, kun jokin noista omalle naiselle täysin mahdottomista ominaisuuksista täyttyy.

Suomalainen nainen on kasvatettu todella kieroon. Harvoin löytyy kultaisen keskitien kulkijoita, eli nainen on viehättävä, mutta hänestä huokuu jotain sellaista arvokkuutta, ettei ihan kuka tahansa mies uskalla lähestyä. Yleensä tarjolla on vain ääripäitä. Joko jakorasioita tai ulkonäöllisesti epäkiinnostavia, joista sitten tulee ns. pihtareita, kun eivät oikeasti kenellekään edes kelpaa.

Myös viehätysvoimaa omaavilla naisilla on luonnekieroutumia, sillä heistäkin suurin osa ei osaa toimia juohevasti, vaan jos mies kiinnostuu ja naistakin kiinnostaisi tutustua paremmin, he yleensä sulkeutuvat ja kuvittelevat, että mies osaa lukea ajatuksia. Tuo johtaa yleensä siihen, että koko juttu kuihtuu kasaan.

Mies tarvitsee ihan yhtälailla huomiota, hyväksyntää, rakkautta, intohimoa ja kunnioitusta. Kun sitä ei kotoa saa, sitä etsitään aivan samalla tavalla ulkopuolisista suhteista, kuin helpot naisetkin, jotka janoavat läheisyyttä ja hyväksyntää, mutta tapa millä he sitä etsivät on täysin väärä. Ei ventovieraiden kanssa sänkyyn meneminen sitä korvaa. Myös seksin itsensä takia irtosuhteileminen on itsepetosta, koska nainen niin harvoin muutenkaan osaa nauttia täysillä seksistä.

Suomalaisen naisen kanssa suhde tuntuu olevan väljähtynyt jo ensimetreiltä alkaen. Ja kun meidän kulttuurissamme mies joutuu tekemään kaiken työn suhteen käynnistämiseksi, ei mikään ihme, että mies myös kyllästyy helposti, kun vastakaikua ei tahdo tulla ja kaikki työ meni tavallaan aivan hukkaan.

On siis ymmärrettävää, että miehen irtaannuttuaan hetkeksi kotioloistaan, hän luonnollisesti kokeilee kiinnostuuko joku toinen nainen hänestä ja hyvin usein niin käy, että se johtaa kiihkeään lemmenseikkailuun jopa niilläkin miehillä, jotka ovat aina vannoneet, etteivät petä kumppaniaan.

Itsekin joskus ajattelin, etten voisi loukata naistani pettämällä, mutta mieleni muuttui, kun huomasin, ettei sellainen nainen oikeastaan ansaitse uskollisuutta, joka ei panosta suhteeseen täysillä. Sittemmin erosin ja hylkäsin suomalaiset naiset kokonaan.

Nyt minulla on todella hyvä suhde naiseen, joka tulee aivan erilaisesta kulttuurista. Kunnioitus, rakkaus, ihailu, intohimo ja hyväksyntä on molemminpuoleista, joten olemme kuin yhteen kasvaneita eikä kummallakaan tulisi mieleenkään seikkailla ulkopuolisten kanssa.

Tekisi mieli sanoa, että ryhdistäytykää suomalaiset naiset, mutta turhaahan se olisi. Suomalainen nainen on niin itsepäinen, että ennemmin h*lvetti jäätyy, ennenkuin suomalainen nainen joustaisi mistään. 

Koko tuon romaanin olisi voinut tiivistää kertomalla, että tarvitset alistuvan naisen ollaksesi onnellinen. Kieltämättä sellaisen löytyminen on ehkä todennäköisempää toisentyyppisestä kulttuurista, mutta sellaisia on Suomessakin. Kyse on temperamenttien yhteensopivuudesta, kuten aina parisuhteessa, ei kansallisuudesta.

Aloittajalla on aika toisenlainen määritelmä rakkaudelle kuin minulla. Jos saadakseen hetkellistä huvia ja nautintoa altistaa kumppanin syvälle henkiselle tuskalle, niin ei voi mitenkään sanoa "rakastavansa yli kaiken". Tai mitä hyvänsä voi tietty sanoa, mutta eihän se rakkaushöpinä silloin tarkoita mitään.

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä. Jos ap:n kaverit on löyhiä ei se kerro muusta kuin ap:stä ja hänen porukoistaan. Olen 50-vuotias mies ja kavereistani yksi on pettänyt ja se liitto loppui siihen. Parhaat ystäväni ovat kaikki pysyneet uskollisina ja tämän tiedän 100% varmuudella koska paljon kiusallisemmistakim asioista puhumme avoimesti.

Enpä ole ikinä muuten nähnyt likaista, haisevaa juoppoa rupattelemassa mukavia menestyneen ja siistin ystävänsä kanssa. Kyllä sellaisen kaveritikin ovat pelkästään niitä likaisia, haisevia juoppoja.

Vierailija kirjoitti:

Miksikö suomalaista naista petetään niin helposti ja usein?

Minäpä kerron. Katselkaa ympärillenne, kuunnelkaa ja lukekaa mitä naiset puhuvat. Missään muualla maailmassa ei ole niin epänaisellisia ja epäkunnioittavia naisia kuin meillä täällä Suomessa.

On täysin ymmärrettävää, että kun kotona on "nainen", joka ei osaa pukeutua tilanteiden mukaan, ei pidä itsestään huolta, ei osaa vietellä miestään, ei kunnioita, eikä ihaile miestään, ei osaa näyttää muita tunteita kuin kiukkua, nalkutusta ja vihaa, keskusteleminen on lähinnä huutamista ja naisesta paistaa joka hetki jonkintasoinen vastenmielisyys, niin ihmekös tuo, että mies lankeaa heti pettämään, kun jokin noista omalle naiselle täysin mahdottomista ominaisuuksista täyttyy.

Suomalainen nainen on kasvatettu todella kieroon. Harvoin löytyy kultaisen keskitien kulkijoita, eli nainen on viehättävä, mutta hänestä huokuu jotain sellaista arvokkuutta, ettei ihan kuka tahansa mies uskalla lähestyä. Yleensä tarjolla on vain ääripäitä. Joko jakorasioita tai ulkonäöllisesti epäkiinnostavia, joista sitten tulee ns. pihtareita, kun eivät oikeasti kenellekään edes kelpaa.

Myös viehätysvoimaa omaavilla naisilla on luonnekieroutumia, sillä heistäkin suurin osa ei osaa toimia juohevasti, vaan jos mies kiinnostuu ja naistakin kiinnostaisi tutustua paremmin, he yleensä sulkeutuvat ja kuvittelevat, että mies osaa lukea ajatuksia. Tuo johtaa yleensä siihen, että koko juttu kuihtuu kasaan.

Mies tarvitsee ihan yhtälailla huomiota, hyväksyntää, rakkautta, intohimoa ja kunnioitusta. Kun sitä ei kotoa saa, sitä etsitään aivan samalla tavalla ulkopuolisista suhteista, kuin helpot naisetkin, jotka janoavat läheisyyttä ja hyväksyntää, mutta tapa millä he sitä etsivät on täysin väärä. Ei ventovieraiden kanssa sänkyyn meneminen sitä korvaa. Myös seksin itsensä takia irtosuhteileminen on itsepetosta, koska nainen niin harvoin muutenkaan osaa nauttia täysillä seksistä.

Suomalaisen naisen kanssa suhde tuntuu olevan väljähtynyt jo ensimetreiltä alkaen. Ja kun meidän kulttuurissamme mies joutuu tekemään kaiken työn suhteen käynnistämiseksi, ei mikään ihme, että mies myös kyllästyy helposti, kun vastakaikua ei tahdo tulla ja kaikki työ meni tavallaan aivan hukkaan.

On siis ymmärrettävää, että miehen irtaannuttuaan hetkeksi kotioloistaan, hän luonnollisesti kokeilee kiinnostuuko joku toinen nainen hänestä ja hyvin usein niin käy, että se johtaa kiihkeään lemmenseikkailuun jopa niilläkin miehillä, jotka ovat aina vannoneet, etteivät petä kumppaniaan.

Itsekin joskus ajattelin, etten voisi loukata naistani pettämällä, mutta mieleni muuttui, kun huomasin, ettei sellainen nainen oikeastaan ansaitse uskollisuutta, joka ei panosta suhteeseen täysillä. Sittemmin erosin ja hylkäsin suomalaiset naiset kokonaan.

Nyt minulla on todella hyvä suhde naiseen, joka tulee aivan erilaisesta kulttuurista. Kunnioitus, rakkaus, ihailu, intohimo ja hyväksyntä on molemminpuoleista, joten olemme kuin yhteen kasvaneita eikä kummallakaan tulisi mieleenkään seikkailla ulkopuolisten kanssa.

Tekisi mieli sanoa, että ryhdistäytykää suomalaiset naiset, mutta turhaahan se olisi. Suomalainen nainen on niin itsepäinen, että ennemmin h*lvetti jäätyy, ennenkuin suomalainen nainen joustaisi mistään. 

Aikuinen ihminen osaa ihan itse ilmaista kumppanilleen tyytymättömyytensä suhteeseen ja erota jos suhde ei muutu itselle tyydyttäväksi. Tuo "mutku sä oot tollanen" puolustelu pettämiselle on lapsellisen ja selkärangattoman pelkurin puhetta. Ei sellaista kuulukaan kunnioittaa.