Lue keskustelun säännöt.
Mummo roikkuu lapsenlapsessa
11.02.2016 |
Meillä on anopistani, tuosta ennen niin fiksusta ja mukavasta ihmisestä, kuoriutunut aivan järkyttävän omistushaluinen ja mustasukkainen mummo. Lapsemme on käytännön syistä (ja anopin omasta tarjouksestaan) hoidossa hänen luonaan päiväkodin sijaan, mutta nykyään lapsen saa tyyliin väkisin repiä mummon huomasta kotiin hoitopäivän jälkeen, kun mummo ei millään haluaisi lapsen lähtevän luotaan. He saattavat esimerkiksi ollakin jossain vierailulla sovittuna noutoaikana, puhelimeen ei vastata ja kun mennään sisälle, niin pöydällä saattaa olla lappu, jossa lukee, että ollaan retkellä, tuon Annan illalla teille. Anoppi on myös alkanut ostella meille lomareissuja, kahdelle tietenkin, jotta lapsi olisi matkojen ajan hänen luonaan.
Erityisen kateellinen anoppi on äidilleni, hänellä kun on mielestäni täysi oikeus viettää aikaa ainoan lapsenlapsensa kanssa silloin, kun on vierailulla Suomessa. Anoppi on tunkemassa aina meille lapsenhoitajaksi, kun viisi lasta kasvattanut äitini on niin vastuuton ihminen, että asuu ulkomailla, eikä välitä lapsenlapsestaan sen vertaa, että asuisi samassa kaupungissa meidän kanssamme. Jouluna anoppi haukkui äitini aivan täysin, kun tämä erehtyi anopin kuullen sanomaan lapselle, että tulepa mummon syliin. Mummo-nimitys kun on varattu The Mummolle, eikä millekään täysin vieraalle tunkeilijalle.
Nyt anoppi veti viimeisimmät pultit, kun olin epähuomiossa jättänyt lentolippujen ostotositteita työpöydälle lojumaan työpäivän ajaksi. Olemme lähdössä kesällä kuukaudeksi äitini luo Italiaan ja voitte arvata, mitä anoppi on siitä mieltä. Lapsesta on yhtäkkiä kuoriutunut lentopelkoinen tyyppi, joka itkee iltaisin, ettei halua lentokoneeseen. Jep. Olen jo pitkään harkinnut toisenlaisia hoitokuviota, mutta tällä hetkellä se taitaa tarkoittaa sitä, että jomman kumman on vaihdettava työpaikkaa, sillä muuten lapsi saattaa toisinaan olla jopa kokonaisen vuorokauden hoidossa. Tää olisi niin paras ratkaisu, jos tästä ei nyt olisi tullut tälläistä :(
Kommentit (126)
Mikä ap on se oikea ongelmasi? Et halua, että mummo hoitaa lastasi, mutta et halua myöskään laittaa häntä vieraalle hoitoon. Vuorohoitokotikaan ei kelpaa sinulle. Keksit kokoajan vaan tekosyitä. Kyllä muutkin vanhemmat tekevät pitkiä päiviä ja päivystävätkin sen lisäksi, eikä kaikilla ole edes isovanhempia auttamassa. Meilläkin lapsi on vuorohoidossa ja silloin tällöin häntä hoitaa isoäiti. Ja jos isoäiti on oikeasti noin hankala, niin kannattaa viheltää se peli poikki ajoissa. Provo taidat olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on provo. Kirurgipareja vain kourallinen, kukaan ei tuossa elämäntilanteessa. Hohhoijaa teidän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap on se oikea ongelmasi? Et halua, että mummo hoitaa lastasi, mutta et halua myöskään laittaa häntä vieraalle hoitoon. Vuorohoitokotikaan ei kelpaa sinulle. Keksit kokoajan vaan tekosyitä. Kyllä muutkin vanhemmat tekevät pitkiä päiviä ja päivystävätkin sen lisäksi, eikä kaikilla ole edes isovanhempia auttamassa. Meilläkin lapsi on vuorohoidossa ja silloin tällöin häntä hoitaa isoäiti. Ja jos isoäiti on oikeasti noin hankala, niin kannattaa viheltää se peli poikki ajoissa. Provo taidat olla.
Minua ei missään nimessä haittaa, että mummo hoitaa lastamme, olen siitä päinvastoin hyvin kiitollinen. Mutta miten me saamme tehtyä mummoa loukkaamatta selväksi, että hänen ei ole tarpeellista viettää jokaista hetkeään lapsen seurassa? Silloin kun me vanhemmat olemme kotona, olemme ihan kykeneväisiä hoitamaan lastamme, ei häntä tarvitse meiltä piilotella ja keksiä tekosyitä, miksi ei lapsi ehdi vielä kotiin? Se on tässä se ongelma. Mummo haluaa hoitaa lasta liikaa? ap
Vierailija kirjoitti:
Ap on provo. Kirurgipareja vain kourallinen, kukaan ei tuossa elämäntilanteessa. Hohhoijaa teidän kanssa.
Herttaista, että tunnet kaikki maailman kirurgit <3
Miten tämä provo on voinut elää näin pitkään ja mammat vielä yläpeukuttavat sitä. Kyse ei ole ammatista, koska olen itsekin korkeakoulutettu ja tottakai meitäkin kirjoittelee tänne. Ap vaan puhuu kokoajan itsensä pussiin. Kirjoitustapa on myös sama kuin themummo aloituksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap on se oikea ongelmasi? Et halua, että mummo hoitaa lastasi, mutta et halua myöskään laittaa häntä vieraalle hoitoon. Vuorohoitokotikaan ei kelpaa sinulle. Keksit kokoajan vaan tekosyitä. Kyllä muutkin vanhemmat tekevät pitkiä päiviä ja päivystävätkin sen lisäksi, eikä kaikilla ole edes isovanhempia auttamassa. Meilläkin lapsi on vuorohoidossa ja silloin tällöin häntä hoitaa isoäiti. Ja jos isoäiti on oikeasti noin hankala, niin kannattaa viheltää se peli poikki ajoissa. Provo taidat olla.
Minua ei missään nimessä haittaa, että mummo hoitaa lastamme, olen siitä päinvastoin hyvin kiitollinen. Mutta miten me saamme tehtyä mummoa loukkaamatta selväksi, että hänen ei ole tarpeellista viettää jokaista hetkeään lapsen seurassa? Silloin kun me vanhemmat olemme kotona, olemme ihan kykeneväisiä hoitamaan lastamme, ei häntä tarvitse meiltä piilotella ja keksiä tekosyitä, miksi ei lapsi ehdi vielä kotiin? Se on tässä se ongelma. Mummo haluaa hoitaa lasta liikaa? ap
Moni on antanut täällä hyviä neuvoja, ota näistä neuvoista vaari. Isoäiti saattaa aluksi loukkaantua, mutta hän on kuitenkin jo aikuinen ihminen ja hänen kuuluisi ymmärtää tilanteenne. Lapsi vuorohoitoon ja välillä mummolle.
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä provo on voinut elää näin pitkään ja mammat vielä yläpeukuttavat sitä. Kyse ei ole ammatista, koska olen itsekin korkeakoulutettu ja tottakai meitäkin kirjoittelee tänne. Ap vaan puhuu kokoajan itsensä pussiin. Kirjoitustapa on myös sama kuin themummo aloituksissa.
Olisi kiva kuulla, miten puhun itseäni pussiin?
- mummo on hyvä mummo, lapsi tykkää olla mummolassa ja meidän mielestä se on paras paikka lapselle olla hoidossa
MUTTA
- meitä ottaa päähän, että mummo on liiankin innoissaan roolistaan, eli ei ymmärrä, että hänen lapsenlapsellaan on myös vanhemmat, jotka haluaisivat viettää aikaa lapsensa kanssa
- päähän ottaa myös se, että mummo tuppautuu meille varoittamatta kylään vapaapäivinä ja saattaa olla meillä koko päivän
- erityisesti ärsyttää minun äitini lynkkaus ja mustasukkaisuus siitä, että tämä näkee myös välillä lasta
MUTTA
- mummo on hyvä mummo, lapsi tykkää olla mummolassa ja meidän mielestä se on paras paikka lapselle olla hoidossa
JOTEN
- miten saamme tämän järjestelyn palautettua normaaliksi, ilman että meidän täytyisi viedä lapseltamme turvallinen ja kiva hoitopaikka ja mummolta ilo viettää aikaa rakkaan lapsenlapsensa kanssa
ELI
Kuinka esitämme asian mummolle, miten perustelemme ja ennen kaikkea, miten emme loukkaa mummoudesta höpsähtänyttä, mutta harmitonta ja mukavaa, anoppiani?
Selkiskö?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö voi järjestää niin, että päivystänyt eri päivinä? Terv. Leikkaussalihoitaja ja vuorotyöläismies, jotka välillä turvautuvat mummoihin, mutta pääsääntöisesti lapset hoidetaan itse tai ovat hoidossa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule kirurgi- on olemassa vuoropäiväkoti, joten älä ulise työpaikasta. Olet ihan samalla viivalla lastenhoidon kanssa kuin muutkin duunarit, jotka tekevät kolmivuorotyötä.
Kuule niin on ja niin olen, mutta mielestäni ei ole mitenkään ideaali vaihtoehto pitää kolmevuotiasta lasta esim. paria vuorokautta missään vuoropäiväkodissa. ap
Elämä on kompromisseja. Jos haluatte vain keskittyä työhön ja uraan olisi kannattanut jättää lapsi tekemättä. Jos taas lapsen etu kiinnostaa täytyy toisen höllätä työpuolella tai harkita uranvaihtoa. Nämä on ikäviä tosiasioita joita ei aina kerrota siinä vaiheessa kun lapsen hankintaa vasta harkitsee. Harva saa kaiken ja usein niillä, joilla on ura ja perhe on se vaimo tai mies sitten alalla joka joustaa tai kotona lapsen kanssa.
Ei me haluta keskittyä vaan työhön ja uraan - ei tosiaan olisi vaikea valinta, jos minun pitäisi päättää pidänkö elämässäni lapseni vai työni. Idioottimainen ajatuskin. Tähän asti olemme hienosti saaneet tasapainoteltua näiden kahden välillä ja lapsen kasvaessa tilanne vaan helpottuu. Ei ongelma ole meidän työmme vaan se, että mummo haluaisi vähentää sitä aikaa, mitä me vanhemmat saamme viettää lapsemme kanssa. Hänelle kun tulee niin ikävä, jos ei näe lasta. ap
Miten tuollainen tilanne muka muuttuu oleellisesti lapsen kasvaessa? Meinaatko, että kouluikäinen on sitten yksin kotona iltapäivät ja jo teininä yksin ne pari päivää putkeen? Kuulostaa aika karulta tuo elämänne lapsen kannalta, sen perusteella mitä olet kertonut työajoistanne.
On vähän eri asia esimerkiksi olla takapäivystäjänä silloin, kun perheessä on 10-vuotias versus perheessä on 3-vuotias. Kolmevuotiaalle on pakko olla varalta koko yöksi hoitopaikka, sillä ole kovin käytännöllistä lähteä raahaamaan unista kolmevuotiasta kello 2:16 ensin mummolaan (mummo on toki pitänyt herättää jo ensin) ja sitten yrittää itse ehtiä puolesta tunnista jäljelle jääneessä 10 minuutissa sairaalalle vartin ajomatkan takaa. 10-vuotiaan voi jättää puoleksi tunniksi keskellä yötä kotiinsa yksin nukkumaan, kun tietää, että mummo on jo matkalla. Ja todennäköisyys sille, että on tarve lähteä päivystyksen aikana sairaalalle, on suht pieni mutta olemassa. Mutta siihen asti voi elää ihan normaalia perhe-elämää. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö voi järjestää niin, että päivystänyt eri päivinä? Terv. Leikkaussalihoitaja ja vuorotyöläismies, jotka välillä turvautuvat mummoihin, mutta pääsääntöisesti lapset hoidetaan itse tai ovat hoidossa :)
Yleensä toki päivystämme eri aikaan ja silloinhan ei ole mitään ongelmaa. Monesti päivystyksen aikana ei edes tarvitse poistua kotoaan, mutta siihen on varauduttava. Tää satunnainen päällekäinen päivystys vaan oli worst-case-scenario-esimerkki siitä, miksi ei välttämättä haluttaisi lasta vuoropäiväkotiin, kun kerran parempikin vaihtoehto olisi olemassa. Ja myös koska ne työvuorot ei ole ihan kiveen hakatut, vaan voi vähän muuttua tilanteen mukaan ja epäilen, ettei vuoropäiväkodissakaan ihan hirveän hyvällä katsota, jos joku ei hae lastaan ajallaan :) ap
Kai te nyt pystytte aikuisina ihmisinä puhumaan asiat auki mummon kanssa? Ei mummo ole ajatusten lukija, toimii juuri niin kuin annatte toimia. Ja miehen asia on äitinsä hoitaa. Mutta ei kuulosta siltä että olette kuitenkaan valmiita kovin tiukkoja rajoja vetämään (vapaapäivänäkin mummo ulkoilemassa mukana). Mummolla tulee olla muutakin elämää! Syyllistäminen ja läheisriippuvuus kolkuttelevat jo ovella. Kannattaisi harkita ainakin osa-aikaista hoitajaa tai päiväkotia. Tai miten olitte ennen raskautta suunnitelleet että seuraavat 15v lapsen kanssa yhdessä oleminen käytännössä järjestetään? Joskus vuorotyöläiset todella joutuvat työtä vaihtamaan siihen asti että lapset isoja, jos muuta lastenhoitoratkaisua löydy. Ja jos joku kukonlaulun aikaan mun vapaapäivänä olisi oven takana, en kyllä päästäisi sisään.. Mutta jos kutsuu sisään, pitää ymmärtää että sama tulee toistumaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tok tok, ja muutama emeritusproffa ja suomenruotsalaiset raharikkaat jne jne... NOT
Taitaa AP olla duunissa Brunbergin tehtaalla ja mies Kilpilahdessa...
Anoppi ostelee matkoja kirurgeille... BUHAHAHAA... vai pitäisikö käyttää AP:n viljelemää termiä "voi hyvänen aika sentään"...
Tulee hieman olo, että et oikeastaan halua edes muutosta tilanteeseen. Miksette ole puhuneet mummon kanssa? Tai mikset ole ottanut alueenne päiväkodeista vastaavaan tahoon yhteyttä ja selittäneet tilannettanne? Jos teillä kerta on harvinaista, että yöpäivästys sattuu yhtä aikaa, silloinhan lapsi voi olla hoidossa. Monet yksinhuoltajat pitävät lapsia esimerkiksi yövuoron alusta aina siihen saakka, kunnes on nukkunut unet eli sinne kolmeen asti. Ja onhan teillä se mummo. Miksei hän voi hakea tarvittaessa lasta hoidosta jos näyttää siltä, että vuoronne venähtää. Vaihtoehtoja täytyy olla. Miten hoitaisitte tilanteen jos teillä ei olisi noin osallistuvaa isovanhempaa tukena?
Oikeasti minun on vaikea uskoa, että suostutte tuollaiseen järjestelmään, että mummo on alati läsnä. Itse en suostuisi tuollaiseen pelkästä itsekkyydestä. Onhan se selvää, että lapselle on läheisin se ihminen, jonka kanssa hän viettää eniten aikaa. Olisi ihan hirveää äitinä, että jos lapseen sattuu, hän juoksee mieluummin jonkun muun syliin kuin omaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ap on se oikea ongelmasi? Et halua, että mummo hoitaa lastasi, mutta et halua myöskään laittaa häntä vieraalle hoitoon. Vuorohoitokotikaan ei kelpaa sinulle. Keksit kokoajan vaan tekosyitä. Kyllä muutkin vanhemmat tekevät pitkiä päiviä ja päivystävätkin sen lisäksi, eikä kaikilla ole edes isovanhempia auttamassa. Meilläkin lapsi on vuorohoidossa ja silloin tällöin häntä hoitaa isoäiti. Ja jos isoäiti on oikeasti noin hankala, niin kannattaa viheltää se peli poikki ajoissa. Provo taidat olla.
Minua ei missään nimessä haittaa, että mummo hoitaa lastamme, olen siitä päinvastoin hyvin kiitollinen. Mutta miten me saamme tehtyä mummoa loukkaamatta selväksi, että hänen ei ole tarpeellista viettää jokaista hetkeään lapsen seurassa? Silloin kun me vanhemmat olemme kotona, olemme ihan kykeneväisiä hoitamaan lastamme, ei häntä tarvitse meiltä piilotella ja keksiä tekosyitä, miksi ei lapsi ehdi vielä kotiin? Se on tässä se ongelma. Mummo haluaa hoitaa lasta liikaa? ap
Mitä haittaa on mummon loukkaantumisesta? Ei tätä elämää voi elää loukkaamatta ketään koskaan. Jos itse toimitte asiallisesti niin loppupeleissä jokainen vastaa itse omista tunteistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on provo. Kirurgipareja vain kourallinen, kukaan ei tuossa elämäntilanteessa. Hohhoijaa teidän kanssa.
Herttaista, että tunnet kaikki maailman kirurgit <3
No ei tarvitse tuntea kuin Suomen. Ja itseasiassa tunnen. Ap on provo ja olette noloja kun ruokitte tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä provo on voinut elää näin pitkään ja mammat vielä yläpeukuttavat sitä. Kyse ei ole ammatista, koska olen itsekin korkeakoulutettu ja tottakai meitäkin kirjoittelee tänne. Ap vaan puhuu kokoajan itsensä pussiin. Kirjoitustapa on myös sama kuin themummo aloituksissa.
Olisi kiva kuulla, miten puhun itseäni pussiin?
- mummo on hyvä mummo, lapsi tykkää olla mummolassa ja meidän mielestä se on paras paikka lapselle olla hoidossa
MUTTA
- meitä ottaa päähän, että mummo on liiankin innoissaan roolistaan, eli ei ymmärrä, että hänen lapsenlapsellaan on myös vanhemmat, jotka haluaisivat viettää aikaa lapsensa kanssa
- päähän ottaa myös se, että mummo tuppautuu meille varoittamatta kylään vapaapäivinä ja saattaa olla meillä koko päivän
- erityisesti ärsyttää minun äitini lynkkaus ja mustasukkaisuus siitä, että tämä näkee myös välillä lasta
MUTTA
- mummo on hyvä mummo, lapsi tykkää olla mummolassa ja meidän mielestä se on paras paikka lapselle olla hoidossa
JOTEN
- miten saamme tämän järjestelyn palautettua normaaliksi, ilman että meidän täytyisi viedä lapseltamme turvallinen ja kiva hoitopaikka ja mummolta ilo viettää aikaa rakkaan lapsenlapsensa kanssa
ELI
Kuinka esitämme asian mummolle, miten perustelemme ja ennen kaikkea, miten emme loukkaa mummoudesta höpsähtänyttä, mutta harmitonta ja mukavaa, anoppiani?
Selkiskö?
ap
Miksi jankkaat tätä samaa. Olet ihan oikeasti saanut todella hyviä vinkkejä täällä ja suurin osa kirjoittajista on ollut ystävällisiä. Jos näistä neuvoista mikään ei kelpaa, niin sitten sinun täytyy keksiä ratkaisu itse. Joskus se paras ratkaisu tulee sieltä omasta sisimmästä. Sinä se kuitenkin parhaiten anoppisi tunnet, ei nämä palstalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on provo. Kirurgipareja vain kourallinen, kukaan ei tuossa elämäntilanteessa. Hohhoijaa teidän kanssa.
Herttaista, että tunnet kaikki maailman kirurgit <3
No ei tarvitse tuntea kuin Suomen. Ja itseasiassa tunnen. Ap on provo ja olette noloja kun ruokitte tätä.
En tiedä, tunnenko sinut vai oletko sinäkin provo, mutta totuus on se, että suomen kirurgit tuntevat melkein kaikki toisensa (suukirurgeja lukuunottamatta). Mammat eivät vaan halua uskoa tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on provo. Kirurgipareja vain kourallinen, kukaan ei tuossa elämäntilanteessa. Hohhoijaa teidän kanssa.
Herttaista, että tunnet kaikki maailman kirurgit <3
No ei tarvitse tuntea kuin Suomen. Ja itseasiassa tunnen. Ap on provo ja olette noloja kun ruokitte tätä.
En tiedä, tunnenko sinut vai oletko sinäkin provo, mutta totuus on se, että suomen kirurgit tuntevat melkein kaikki toisensa (suukirurgeja lukuunottamatta). Mammat eivät vaan halua uskoa tätä.
No kyllä on hyvin todennäköistä, että tunnetaan. Totta. On vaikea ymmärtää ulkopuolisena miten pienet piirit on. Itse en tunne ainuttakaan kirurgipariskuntaa, jolla olisi kolmevuotias lapsi. Kyllä tämä on provo.
Monet valittaa kun ehdotukset ei ap:lle kelpaa. No ei ne päiväkotiehdotukset nyt selkeästi ole sitä mitä ap haluaa. Joka viestissä sanonut, että haluaisi pitää lasta anopilla hoidossa mutta halusi neuvoja siihen miten saisi homman paremmin toimimaan anopin kanssa.
Mun neuvo on puhua miehen kanssa yhdessä anopille, että nyt tuntuu siltä että tarvitsette ennemmän yhteistä aikaa perheen kesken. Laitatte vaikka yhdessä anopin kanssa paperille ylös muutoksia mitä voisitte tehdä.
Esim. Lapsi haetaa sovittuun aikaan, vapaapäivinä te vietätte perhepäivää ja aina joskus käytte anopilla kylässä ja voisitte sopia vaikka yhteisestä kylpyläreissusta että anoppikin pääsee "rentoutumaan" vaikka touhuaisikin lapsen kanssa sielläkin.
Eli vähän kritiikkiä, vähän kiitosta ja "palkitsemista".
Varmaan sitä helpottumista mitä kaikki vanhemmat kohtaa. Ekaluokkalainen menee itse kouluun ja pärjäilee hetken itsekseen. Kolmasluokkalaisen kanssa saa jo tapella siitä, että se viettäisi aikaa perheenkin kanssa. 15 v jää varmaan mielummin kotiin, kuin lähtee yöksi mummolaan.