Yli 50 vuotiaat työllistyvät haasteellisesti
Onko sun tulevaisuus työttömyyttä vai onko duuni turvattu?
Kommentit (16)
Olen vähän yli 40-vuotias, täysin mahdotonta sanoa mikä on tilanne kymmenen vuoden päästä.
Jos katselen kymmenen vuotta taaksepäin, ei tällaista tilannetta kukaan osannut odottaa eikä ennustaa, vaikka 90-luvullakin oli koettu iso lama (opiskelin silloin).
Mitä YT:ssä huonosti käyneille kavereille on tapahtunut, tuntuu, että korkeakoulutetut ja kokeneet 40 + vuotiaatkaan eivät enää työllisty, varsinkaan jos on ollut töissä ulkomailla. Jostain syystä se on Suomessa miinus kun muualla se on plussaa.
Työtä on mutta vain nuoremmille t. työtön.
Olen nyt pari kertaa saanut vastauksen työkkärin lisäkoulutushakemukseen ja minulle on sanottu siinä lapussa että ei valittu koska opintojen loppumisesta ja valmistumisesta on niin kauan (3v).
Näköjään lisäkoulutuksetkin on tarkoitettu vain just irtisanotuille jotka muutenkin pääsevät helpommin uudelleen töihin.
Kaikki työt ovat pätkiä ja nuorempia naisiakaan ei voi raskausvaaran vuoksi palkata. Kuka kelpaa töihin?
Valtion pitäisi tukea yli 50v työllistymistä vaikka verohelpotuksin työnantajille. Ei niin vanha pysty muuten kilpailemaan nuorempien kanssa; tietotaito on jo vanhentunut, yleiskunto ja motoriikka on jo rapistumassa, uusien tietotekniikkataitojen omaksuminen on tuskien taival, persoonat haastavampia (känkkäränkkää) nje. Jotain pitäisi yhteiskunnassa asian eteen tehdä, olen huolissani.
Tiedän, että jos tästä hommasta tulee lähtö niin mitään uutta vastaavaa en löydä tilalle. Vuosi kerrallaan mennään - on menty jo viimeiset 7 vuotta - asiakkaat tekee sopimuksen aina vuodeksi kerrallaan. Tällä alalla on hirveesti ylitarjontaa työntekijöistä, varmaan tilalleni tulisi heti joku nuori innokas puolet pienemmällä palkalla. Täytyy vaan yrittää tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja pitää kynsin hampain tästä kiinni. Ikää minulla on 54 vuotta, eli yli 10 vuotta pitää vielä sätkiä työelämässä, mikä tuntuu ihan hirveeltä. Töissä olen käynyt jo 16-vuotiaasta.
Vierailija kirjoitti:
Valtion pitäisi tukea yli 50v työllistymistä vaikka verohelpotuksin työnantajille. Ei niin vanha pysty muuten kilpailemaan nuorempien kanssa; tietotaito on jo vanhentunut, yleiskunto ja motoriikka on jo rapistumassa, uusien tietotekniikkataitojen omaksuminen on tuskien taival, persoonat haastavampia (känkkäränkkää) nje. Jotain pitäisi yhteiskunnassa asian eteen tehdä, olen huolissani.
Tässä näkyy se asenne, joka estää osaltaan ns vanhempien työllistämisen. Täyttä puppua ja luuloja koko kirjoitus.
Vierailija kirjoitti:
Valtion pitäisi tukea yli 50v työllistymistä vaikka verohelpotuksin työnantajille. Ei niin vanha pysty muuten kilpailemaan nuorempien kanssa; tietotaito on jo vanhentunut, yleiskunto ja motoriikka on jo rapistumassa, uusien tietotekniikkataitojen omaksuminen on tuskien taival, persoonat haastavampia (känkkäränkkää) nje. Jotain pitäisi yhteiskunnassa asian eteen tehdä, olen huolissani.
mites vanha tämän kommentin kirjoittaja on ja toisaalta minkä ikäisenä nykyisen iän ja 50v välillä kirjoittaja arvelee tulevansa liian seniiliksi ja raihnaiseksi tekemään normaalisti työtä?
"Haasteellisuus"-käsitettä ei pidä käyttää juuri noin kuin otsikossa on käytetty. Parempi olisi, ettei sitä käytettäisi lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että jos tästä hommasta tulee lähtö niin mitään uutta vastaavaa en löydä tilalle. Vuosi kerrallaan mennään - on menty jo viimeiset 7 vuotta - asiakkaat tekee sopimuksen aina vuodeksi kerrallaan. Tällä alalla on hirveesti ylitarjontaa työntekijöistä, varmaan tilalleni tulisi heti joku nuori innokas puolet pienemmällä palkalla. Täytyy vaan yrittää tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja pitää kynsin hampain tästä kiinni. Ikää minulla on 54 vuotta, eli yli 10 vuotta pitää vielä sätkiä työelämässä, mikä tuntuu ihan hirveeltä. Töissä olen käynyt jo 16-vuotiaasta.
Aika samanlainen tilanne. Täytin viime vuonna 50 v. Asennoidun jäämään "eläkkeelle", jo aikaisemmin, eli valmistaudun tietoisesti siihen, että työt voivat loppua mikä vuosi tahansa enkä sitten enää työllisty, VAIKKA opiskelisin lisää ja uutta. Minkäs teet, maailma on muuttunut, ja itsestään ensi sijaisesti on pidettävä huolta.
Naurettavaahan se on, kun ihmiset (eli työnantajat, vallitseva kulttuuri), tässä ikäsyrjinnässä vain sahaavat omaa oksaansa. Kaikki vanhenevat ja lähes kaikilla edessä samanlainen, ellei hankalampikin tulevaisuus. Kilpailu on niin kovaa, että aseiksi on otettu työn kannalta täysin epäolennaiset asiat, ja lapsi menee pesuveden mukana.
Vierailija kirjoitti:
"Haasteellisuus"-käsitettä ei pidä käyttää juuri noin kuin otsikossa on käytetty. Parempi olisi, ettei sitä käytettäisi lainkaan.
Totta, ajattelin samaa. Korjausehdotus: Yli 50-vuotiaiden työllistyminen on vaikeaa.
Nelikymppisenä ei kannata jättää vakityötuloihin ja opiskella tai haihatella alanvaihtounelmilla
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän yli 40-vuotias, täysin mahdotonta sanoa mikä on tilanne kymmenen vuoden päästä.
Jos katselen kymmenen vuotta taaksepäin, ei tällaista tilannetta kukaan osannut odottaa eikä ennustaa, vaikka 90-luvullakin oli koettu iso lama (opiskelin silloin).
Mitä YT:ssä huonosti käyneille kavereille on tapahtunut, tuntuu, että korkeakoulutetut ja kokeneet 40 + vuotiaatkaan eivät enää työllisty, varsinkaan jos on ollut töissä ulkomailla. Jostain syystä se on Suomessa miinus kun muualla se on plussaa.
Ja muualla päin maailmaa myös vanhempien työntekijöiden kokemusta arvostetaan, meillä kuvitellaan ihmisten viimeistään viisikymppisinä menettävän käsitys- ja oppimiskykynsä.
Tämä suomalaisten yritysten nuorten ihmisten suosiminen myös esimiesasemassa on jotenkin käsittämätöntä. Samoin meillä yritykset vaikuttavat arvostavan narsistisia piirteitä, työpaikkailmoitusten teksteistä päätellen.
Väitän, että tässä on yksi syy suomalaisten yritysten heikkoon menestykseen. Johan olemme saaneet nähdä, kuinka nuoret poliittiset päättäjät tekevät huonoja ratkaisuja kuvitellessaan olevansa vanhempia fiksumpia. Sama pätee työpaikoilla.
Tuskin tulen työllistymään ikinä. Harmi, sillä nyt olisi motivaatiota. Koulutukseni on vanhentunut, lisäkoulutus olisi paikallaan. Uudelleenkouluttautuminen on vähän niin ja näin, koska ilmeisesti sosiaali- ja teveys- plus siivousala olisivat ainoat mahdollisuuteni ja tosiaan kremppojen vuoksi tuskin pystyisin kovin pitkään noilla aloilla työskentelemään.
En edes tiedä, saanko työmarkkinatukea, ei ole vielä käsitelty Kelassa. Olen siis vasta ilmoittautunut työnhakijaksi, säästöt ovat nyt loppuunkäytetyt. Leipäjono odottaa, hyvänä puolena näkisin, jono sijaitsee ihan tässä lähettyvillä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että jos tästä hommasta tulee lähtö niin mitään uutta vastaavaa en löydä tilalle. Vuosi kerrallaan mennään - on menty jo viimeiset 7 vuotta - asiakkaat tekee sopimuksen aina vuodeksi kerrallaan. Tällä alalla on hirveesti ylitarjontaa työntekijöistä, varmaan tilalleni tulisi heti joku nuori innokas puolet pienemmällä palkalla. Täytyy vaan yrittää tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja pitää kynsin hampain tästä kiinni. Ikää minulla on 54 vuotta, eli yli 10 vuotta pitää vielä sätkiä työelämässä, mikä tuntuu ihan hirveeltä. Töissä olen käynyt jo 16-vuotiaasta.
Aika samanlainen tilanne. Täytin viime vuonna 50 v. Asennoidun jäämään "eläkkeelle", jo aikaisemmin, eli valmistaudun tietoisesti siihen, että työt voivat loppua mikä vuosi tahansa enkä sitten enää työllisty, VAIKKA opiskelisin lisää ja uutta. Minkäs teet, maailma on muuttunut, ja itsestään ensi sijaisesti on pidettävä huolta.
Naurettavaahan se on, kun ihmiset (eli työnantajat, vallitseva kulttuuri), tässä ikäsyrjinnässä vain sahaavat omaa oksaansa. Kaikki vanhenevat ja lähes kaikilla edessä samanlainen, ellei hankalampikin tulevaisuus. Kilpailu on niin kovaa, että aseiksi on otettu työn kannalta täysin epäolennaiset asiat, ja lapsi menee pesuveden mukana.
Jaxuhalit sulle myös :)
En ole pystynyt edes säästämään mitään vararahastoa, koska avioeron jälkeen jouduin ottamaan asuntolainaa. Parin vuoden kuluttua se loppuu, mutta siihen saakka mennään kädestä suuhun -periaatteella. Joten toivon vaan, että työt jatkuisi edes siihen saakka.
Saman ikäinen ystäväni kouluttautui lähihoitajaksi jäätyään työttömäksi, mutta ei hänen tilanteensa parantunut olennaisesti. Joutuu tekemään pelkkää pätkää, ja sinnittelee toimeentulon rajoilla. Eli pelkkä kupla tämä "lähärinä työllistyt"-mantra.
.[/quote]
Jaxuhalit sulle myös :)
En ole pystynyt edes säästämään mitään vararahastoa, koska avioeron jälkeen jouduin ottamaan asuntolainaa. Parin vuoden kuluttua se loppuu, mutta siihen saakka mennään kädestä suuhun -periaatteella. Joten toivon vaan, että työt jatkuisi edes siihen saakka.
Saman ikäinen ystäväni kouluttautui lähihoitajaksi jäätyään työttömäksi, mutta ei hänen tilanteensa parantunut olennaisesti. Joutuu tekemään pelkkää pätkää, ja sinnittelee toimeentulon rajoilla. Eli pelkkä kupla tämä "lähärinä työllistyt"-mantra.[/quote]
Kiitos :-)
Ja olen muuten huomioinut ihan samaa hoitoalalta (jolla en siis itse ole).
Mun alalla on töitä tarjolla, joten en ole huolissani.
T.51v. alanvaihtaja