Epäitsenäinen murrosikäinen kotona

Minä olisin huolissani.

Oletko jutellut tyttäresi kanssa asiasta? Jos, niin mikä on hänen näkemyksensä. Miten hän selittää sinulle sitä, että ei tapaa kavereitaan?

Lapsen selän takana toimiminen voi aiheuttaa lisää ongelmia. Parasta olisi, jos saisitte yhdessä sovittua työn käymisestä koulupsykologin luona.

0/5, ensi kerralla parempi provo.

Tiituliina kirjoitti:

Kotona hän haluaa istua sylissäni, roikkuu kaulassani ja haluaa että nukutan häntä.

Kun teette provoja, välttäkää tuollaisia ^ ylilyöntejä.

Olin aikanaan töissä koulukodissa. Siellä teini-ikäiset olivat todella hellyydenkipeitä jokseenkin aina kun eivät olleet pahanteossa. En pidä aloitusta provona. Enkä toisaalta ehdota, että ongelmanuorten hellyydenkaipuusta pitäisi tehdä mitään muuta johtopäätöstä ap:n tyttäern suhteen kuin sen, että pidän aloitusta ihan mahdollisena. Käytännönohjeitahan tässä onkin jo annettu, eli kouluterveydenhoidon kautta alkuun. Nyt on korkea aika puuttua asiaan.

Ei ole provo. Ikävä että ajattelet niin. Tilanne on ilmeisesti niin outo että vaikuttaa provolta. Tyttö tuli eilen illalla taas istumaan syliini ja halaili koko ajan. Pyysi, että tulen viereen nukuttamaan. Yritin kieltäytyä, mutta tyttö kysyi, miten voin olla nukuttamatta, kun häntä pelottaa. En jaksanut tuohon pelkoon puuttua ja se harmittaa. Olen todella ahdistunut ja väsynyt tilanteeseen. Mutta kiitos vastauksista. Maanantaina soitan kouluterveydenhoitajalle ja puhun tytön kanssa asiasta ennen sitä. Tytölläni ei ole ongelmakäytöstä ja hän pärjää koulussa hyvin ja nauttii koulusta. Nyt tyttö on isällään. Hänen kanssaan sain vaihdettua asiasta muutaman sanan. Hänellä sama kokemus tytöstä kuin minulla. Onneksi välit entiseen mieheeni ovat kunnossa.

Eiks parempi näin, kuin että hakisi sitä hellyyttä miessuhteista?

Ongelmahan on siinä, että tilanne ahdistaa sinua. Tarvitsisit itse tukea myös. Ehkä et tarkoita sitä, mutta kuulostaa siltä kuin haluaisit ravistaa tytön irti itsestäsi. Ihmeen hyvät välit teillä murrosikäisen kanssa. Omani ei ikinä suostuisi moiseen. Kuitenkin lempeästi eteenpäin ja hellyyttä pitää ylläpitää. Ehkä et osaa asettaa rajoja ja se johtaa omaan väsymiseen. Sisimpäsi on kauhuissaan, koska se ei hallitse tilannetta. Sinun pitää asetttaa raja halimiseen, jos et halua sitä. Annat kuitenkin halia, mutta vain tietyn ajan ja siirrytte sitten toiseen puuhaan yhdessä. Onko näin, että halatessa hän saa sinut ja huomiosi täysin? Onko tai olisiko jotain muuta, jonka parissa olisitte yhdessä, esim. pelaisitte lautapeliä? Antaisit täysillä aikaa esim. 1 tunnin, sen jälkeen teet hänelle selväksi, että nyt teet omia asioita ja jos hän ei osaa, keksit hänelle mitä hän voisi tehdä, jos ei kelpaa, sitten hänen on keksittävä itse. Oletko koskaan äkänen hänelle? Sillä tavoin emot karistaa pentujaan, mutta ei pelkästään sitä, tarvittaessa vain. Äkäisyys asettaa rajoja.

Kokeile hooponoponoa mielessäsi: olen pahoillani, anna minulle anteeksi, rakastan sinua, kiitos. mitä maailmassa kohtaamme, on heijastusta meistä itsestämme.

Ainakin tulet oppimaan jotakin itsestäsi tyttäresi kautta. Hyvää jatkoa ja toivottavasti onnellisia päiviä

Nyt otettu yhteys kouluterveydenhoitajasn jonka kautta asia etenee. Jo tämä tieto helpotti ja se että kirjoitin tänne ja sain täältä tukea. Sain purettua omaa väsymystäni. Uskon parempaan ja valoisampaan huomiseen.

hei

kuinka sinun tyttösi nyt voi ja mitä hänellä kouluterveydenhoitajan jälkeen tapahtunut?