Uskotko että homoseksuaalisuus on valinta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä.

Ei, en ole trolli. Olen itse homoseksuaali. Pistin ketjun pystyyn kun tuli mieleen ne ajat, kun keskustellessa uskovaisten ihmisten kanssa, he väittivät että olin tehnyt melkoisen valinnan elämälläni. Halusin kuulla muitten mielipiteitä!

Mitä tarkoitin perverssiolla, on se että homoseksuaalisuushan ei ole se optimaalinen seksuaalisuus. En halunnut provokoida tai loukata.

ap

No jos homo nauttii seksistä ja elää niinkuin itse toivoo niin silloin on kyse optimaalisesta seksuaalisuudesta.

Humanistisessa mielessä kyllä, luonnontieteellisessä ei.

ap

Miten niin? Kun viimeksi tarkistin, maapallon ongelmana oli ylikansoitus eikä jälkeläisten hankinnan vaikeus.

Ne uskovaiset jotka väittävät että se on valinta ovat kaiketi itse biseksuaalisia, kun hahmottavat asian niin, että ihminen valitsee homosekusaalisuuden.

Esim. minulle ei ole milloinkaan juolahtanut mieleen että harrastaisin seksiä tai ryhtyisin suhteeseen samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa, koska ei ole koskaan tehnyt mieli. Sellaista valintaa ei siis tarvitse tehdä suuntaan tai toiseen, että olenko miehen vai naisen kanssa. En siis voi ymmärtää miten kukaan voi pokkana tuumia että sehän on valinta, paitsi jos itse kokee vetovoimaa sekä omaan että vastakkaiseen sukupuoleen. 

Niin ja kai nyt optimalinen tilanne on populaation sopeutus resursseihin ja siitä näkökulmasta homot ei ole haitaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ne uskovaiset jotka väittävät että se on valinta ovat kaiketi itse biseksuaalisia, kun hahmottavat asian niin, että ihminen valitsee homosekusaalisuuden.

Esim. minulle ei ole milloinkaan juolahtanut mieleen että harrastaisin seksiä tai ryhtyisin suhteeseen samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa, koska ei ole koskaan tehnyt mieli. Sellaista valintaa ei siis tarvitse tehdä suuntaan tai toiseen, että olenko miehen vai naisen kanssa. En siis voi ymmärtää miten kukaan voi pokkana tuumia että sehän on valinta, paitsi jos itse kokee vetovoimaa sekä omaan että vastakkaiseen sukupuoleen. 

Juuri näin. Minä myös änkyrähetero eikä tässä ole mitään valinnan mahdollisuutta. Varmasti homoissakin on oma änkyräosasto ja sitten bisseen päin kallellaan olevat.

Hmm.. Toisaalta on, toisaalta ei. Kannattaa kuitenkin VALITA se kumman sukupuolen kanssa tuntuu paremmalta-kaikki mitä yhdessä teettekin

No jossain tapauksissa etenkin nuoret ihmiset voi intoutua kokeilemaan homo-, lesbo- tai heterosuhteita kokeilunhalun tai jonkun painostuksen/odotusten takia. Mutta eiköhän se seksuaalinen suuntautuminen ihan lupia kyselemättä kehity perimän, yksilönkehityksen (ja ehkä ympäristön muovauksen) perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinta, vika vai ominaisuus? Seksin harrastaminen on valinta. Perverssiot on vika ja luonteenpiirre ominaisuus. Mitä se homoseksuaalisuus näistä on?

Tieteellisesti puhuenhan, se luokitellaan perverssioksi, tai luonteenpiirteeksi "kohteliaammin" sanottuna.

ap

Perversioksi tuskin on luokiteltu enää kolmeen vuosikymmeneen muissa kuin joidenkin konservatiivien päissä.

Yritettyäni helvetin kovasti melkein nelikymppiseksi saakka olla hetero minun oli pakko myöntää, ettei homoutta/heteroseksuaalisuutta yksinkertaisesti voi valita. Voi sen tietenkin tukahduttaa, mutta itse ainakin jouduin siitä melkoiseen masennuskierteeseen.

Ei se ole valinta. Isoveljeni on homo ja vaikka vasta pari vuotta sitten se meille kertoi, olen tavallaan tiennyt sen aina. Ei ole ikinä ollut "peruspoika", joka pelaa jalkapalloa ja leikkii autoilla ja pyssyillä. Ei koskaan ollut tyttöystävää, vaikka monet tytöt vuosien varrella olivat häneen ihastuneita, torjui kaikki, piti vain ystävänä. Ei hän mitään ole valinnut, tällaisena syntyi.

Samalla tavalla valinta kuin miten nainen päättää, mikä siittiö hedelmöittää munasolun eli syntyykö tyttö vai poika. 

No jos homoseksuaalisuus olisi valintakysymys, uskoisin monien valitsevan panseksuaalisuuden. Potentiaalisten seksikumppanien määrä yli tuplaantuisi, eikä halujen tyydyttämisen tarvitse johtaa raskauteen ellei sitä nimenomaan toivo (jos nyt unohdetaan moderni lääketiede ja ehkäisymenetelmät). Silti enemmistö "valitsee" heteroseksuaalisen suuntautumisen, vaikka se (edelleen ilman ehkäisyä) tarkoittaa luopumista perhesuunnittelusta.

 Olisi myös mielenkiintoista kuulla mahdollisia syitä sille, miksi homoseksuaalisen suuntautumisen valitsijoita löytyy sellaisissakin maissa, joissa asiasta voi seurata vankeusrangaistus tai jopa kuolemantuomio.

 On myös hyvä muistaa, ettei seksi ole pelkkää himojen tyydytystä, vaan se synnyttää ja ylläpitää kiintymystä osapuolten välillä. Tämä kiintymys on lähtökohtaisesti, psykologisesti sekä hormonaalisesti, läsnä myös monissa muissa ihmissuhteissa. Toisin sanoen, jos ihminen (tai mikä tahansa sosiaalinen olento) ei kykenisi tuntemaan rakkautta ja kiintymystä (sen muodosta riippumatta) myös omaan sukupuoleen, puuttuisi meiltä kyky solmia mm.ystävyyssuhteita tai vaikkapa hoivasuhdetta lapsen ja vanhemman välille. Romanttisen ja seksuaalisen kiintymyksen kohdistuminen omaan sukupuoleen muutamalla prosenttiyksiköllä väestöstä on tältä osin paitsi normaalia, edes hieman tarkemmin ajateltuna odotettavissa.

 Ihminen voi valita ainoastaan tapansa ilmaista seksuaalisuuttaan, ja näitä tekoja voidaan toki arvottaa moraaliselta kannalta. Mutta: Seksuaalikäyttäytymisen arvottaminen seksuaalisen suuntautumisen kautta on kehäpäätelmä, joka yksittäisenä arvona ei johda moraaliseen perustavoitteeseen - haittojen minimoimiseen ja hyvän maksimoimiseen.

Ei ole, sen kummemmin uskonkysymys, kuin valintakaan. Umpihetero on sitä koko elämänsä, kuten umpihomokin.. kehdosta hautaan.

Sit on meitä, joiden seksuaalisuus on vähän epämääräisempää :) En ole vielä tarpeeksi vanha sanomaan tätä varmana tietona, mutta mun seksuaalisuus näyttää elävän kymmenen vuoden sykleissä.. ensin varhaisteininä/teininä biseksuaali, sitten kymmenen vuoden ajan suhde naisen kanssa, jolloin ajattelin olevani "sittenkin lesbo", kunnes eron jälkeen tunsinkin vetoa vain miehiin. Nyt tuota ajanjaksoa on kulunut kymmenen vuotta ja taas nainen. Ja vähän mieskin. Olen siis bi-seksuaali, jolla painotus vaihtelee :( Paras suhde ois polyamorinen kolmen kimppa, minä+mies+nainen, mutta ei taida olla ihan vielä yleinen ilmapiiri niin suopea sellaiselle, että siihen alkaisin (tai moni muukaan), eikä se sopisi elämäntilanteeseenkaan.

En, mutta kyseessä ei ole uskon asia vaan seksuaalinen suuntautuminen on synnynnäinen ominaisuus.