Mikä on lentävä kalakukko?
Mikä oikein oli se lentävä kalakukko, josta Esa Pakarinen lauloi?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Mikä oikein oli se lentävä kalakukko, josta Esa Pakarinen lauloi?
"junailijan pilli ilimoo jo viilsi - ilimoo jo viilsi, rautakylkikukko kiskoilla kiisi - lentävä kalakukko..." (tai jotain sinne päin)
Se kun kyrpiinnyt keittiössä ja ja heität broilerin ja hauen parvekkeelta alas, se on lentävä kalakukko
Kukko jonka persseen on juuttunut kala. Pervo elukka.
Ymmärrän suurimman osan laulun sanoituksista, mutta en lausetta "Savonmuahan oekeet immeiset veti Lentävä Kalakukko". Mitä tuo oikein tarkoittaa, kertokaapa, savolaiset.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän suurimman osan laulun sanoituksista, mutta en lausetta "Savonmuahan oekeet immeiset veti Lentävä Kalakukko". Mitä tuo oikein tarkoittaa, kertokaapa, savolaiset.
Että se lentävä kalakukko on vienyt "oikeat ihmiset" savoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parempi:
Itsekin oisin tuon linkannu jos oisin ehtiny :D Verjnuarmu on muuten lauantaina Kulttuuriareena 44:ssä keikalla, sinne vuan kaekki Kuopiossa olijat! :D M22
#6 ja #7 mopojonnet mykistävät yleissivistyksellään ja huumorintajullaan. Spot on, pojat!
Kalakukko jolla on siivet, tietenkin!
Lentävä kalakukko oli 1950-luvun alussa julkaistu kotimainen elokuva joka kertoi epäonnisista ryöstäjistä jotka pakenivat yöjunalla Helsingistä Kuopioon. Esa Pakarinen näytteli junan konduktööriä ja rillumarei-tyyliin elokuvassa laulettiin paljon. Lentävä kalakukko oli elokuvan tunnussävelmä joka julkaistiin myös levyllä. Konduktöörin ja muiden matkustajien avustuksella rosvot saatiin kiinni ja luovutettiin poliiseille Kuopiossa.
Elokuvan ja musiikkikappaleen myötä alettiin junamatkustajien keskuudessa kutsua Kuopion päiväpikajunaparia Lentäväksi kalakukoksi. Se oli siihen aikaan nopein junayhteys Helsingin ja Kuopion välillä ja tämä varmaankin selittää sille lainatun lempinimen. Nimitys jäi vähitellen pois käytöstä 1970-luvulla kun uusi sininen erikoispikajuna Savonia syrjäytti Kalakukon Savon suunnan nopeimpana ja palvelutasaltaan parhaana junayhteytenä.
Laulussa on säe "Kaekki sinne juoksi, kuin mottimehtään..." herättää kysymyksen miksi kaikki halusi mottimehtään? Oma arvaus on että kun sotien jälkeen järjestettiin valtakunnalliset halontekotalkoot, ns. mottitalkoot, lämmityshalot kun olivat vähissä ja tekijät rintamalla. Mottitalkoisiin osallistuneet, joita oli kymmeniä ellei satoja tuhansia saivat palkkioksi kirvesrintamerkin. Innostus talkoisiin ja merkin saamiseen oli niin kova että voisi hyvin kuvitella siitä kehkeytyneen sanonnan "kiire kuin mottimehtään".
Myöhemmin oli tunnettu pikajunaparina 75/76.
Vierailija kirjoitti:
Laulussa on säe "Kaekki sinne juoksi, kuin mottimehtään..." herättää kysymyksen miksi kaikki halusi mottimehtään? Oma arvaus on että kun sotien jälkeen järjestettiin valtakunnalliset halontekotalkoot, ns. mottitalkoot, lämmityshalot kun olivat vähissä ja tekijät rintamalla. Mottitalkoisiin osallistuneet, joita oli kymmeniä ellei satoja tuhansia saivat palkkioksi kirvesrintamerkin. Innostus talkoisiin ja merkin saamiseen oli niin kova että voisi hyvin kuvitella siitä kehkeytyneen sanonnan "kiire kuin mottimehtään".
Mottitalkoisiin on saatu varmaan aikanaan osallistujia, kun motinteko on ollut oikeasti miehen mitta. Se on ollut vähän kuin armeijan pillumagneetti, mutta tekee miehestä jos ei aidon, liki aidon tukkijätkän.
Vierailija kirjoitti:
Laulussa on säe "Kaekki sinne juoksi, kuin mottimehtään..." herättää kysymyksen miksi kaikki halusi mottimehtään? Oma arvaus on että kun sotien jälkeen järjestettiin valtakunnalliset halontekotalkoot, ns. mottitalkoot, lämmityshalot kun olivat vähissä ja tekijät rintamalla. Mottitalkoisiin osallistuneet, joita oli kymmeniä ellei satoja tuhansia saivat palkkioksi kirvesrintamerkin. Innostus talkoisiin ja merkin saamiseen oli niin kova että voisi hyvin kuvitella siitä kehkeytyneen sanonnan "kiire kuin mottimehtään".
Mottitalkoot ei olleet varsinaisesti vapaaehtoisia. Paremminkin se oli vapaaehtoinen pakko.
Juna.