Kolmen kympin kriisi, sitäkö tämä nyt sitte on! :D

Oon monesti miettinyt ja kavereiden kanssa juteltu aiheesta, ja todennut että mulla ei oo merkkejä ikäkriisistä tms.
No nyt ilmeisesti on!! Vaihdoin työpaikkaa, en kylläkään parempaan, palkka toki hieman putos mutta saanpahan enemmän aikaa perheen kanssa kun on enemmän vapaa-aikaa. Työkkärin sivuilla vierailen edelleen ahkerasti, haaveena kun olisi päivätyö. Silti tuntuu, etten tiedä mikä musta tulee isona! :D Mieli tekisi opiskella työnohessa/oppisopimuksella lähihoitajaksi/laitoshuoltajaksi/merkonomiksi.... :D No niin, sekin vielä kun ei tiedä mikä noista olisi sitten se mieluisin! Aika harvat firmat varmaan ottaa oppisopimuksella lähihoitajaksi?! Ja useinmiten vuorotyötä, se päivätyö kun olisi haave... Merkonomeilla aika huono työtilanne, ainakin täälläpäin ja etenkin jos mielit päivätyötä, esim. sihteeri/palkanlaskija tms... No jäljelle jää laitoshuoltaja, no pehkana, vuorotyötä sekin paljolti!
Hemmetti soikoon, ikää ihan kohta 30 ja ei harmainta aavistustakaan mitä tekee tulevaisuudessa!
Täyspäiväsesti koulunpenkille en mene, kukkaro ei anna periksi. Lähihoitaja opintoja on vaikea opiskella työnohessa, kun pitäisi jotenkin suorittaa harjoittelutkin, mutta mites se onnistuu kun nykyinen työpaikka on ihan eri alaa, merkonomi ja laitoshuoltaja opinnot saattaisi onnistuakin.

Huoh...
Millon tämä helpottaa! :D