Lue keskustelun säännöt.
Tekee pahaa katsoa vierestä, miten vanhemmat pitävät edelleen otteessaan aikuista poikaansa
07.02.2016 |
Henkisesti siis.
Kaikki toiminta perustuu lähinnä vanhempien miellyttämiseen. Mitähän äiti tästä miettii, miten sanon tämän niin ettei hänen mielensä pahoitu. Vaimosta viis, kunhan äidin kanssa ei tule riitaa. Äiti on tärkein eikä hänelle saa sanoa pahasti mistään (asiallinen kritiikki on paha, ettei äiti vain ota siitä itseensä - parempi olla hiljaa). Äiti on opettanut ettei kenellekkään saa olla ilkeä - (harmi vain, että silloinkun mies kuvittelee olevansa kaikille mieliksi ja on avaamatta suutaan ikävissä tilanteissa, hän hiljaisuudellaan loukkaa minua. Monta kertaa olen toivonut, että hän puolustaa minua sukulaistensa edessä, mutta ei sano mitään. Näin hän ei loukkaa ketään, mutta oikeasti loukkaa minua).
Kuulostaaki kenellekkään tutulta?
Kommentit (70)
Kiva lainailla täällä näitä pitkiä viestejä :D
Nro. 40, olen miettinyt myös terapiaa. Mies on joskus käynyt itsekseen puimassa omaa lapsuuttaan, eli hänelle asia ei olisi uusi. Eikä minullekkaan, teininä kävin psykologilla juttelemassa koulun kautta. Terapia voisi siis sopia meillekin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
35 ja 40, olen saman kokenut. Selvisimme, kun nostimme kissan pöydälle ja sitä käsiteltiin kauan. Kannatti, olemme mieheni kanssa onnellisia, umpirakastuneita.:) Anoppi on vaihtanut kohdetta.
Vierailija kirjoitti:
35 ja 40, olen saman kokenut. Selvisimme, kun nostimme kissan pöydälle ja sitä käsiteltiin kauan. Kannatti, olemme mieheni kanssa onnellisia, umpirakastuneita.:) Anoppi on vaihtanut kohdetta.
Ihana kuulla! t. 40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
35 ja 40, olen saman kokenut. Selvisimme, kun nostimme kissan pöydälle ja sitä käsiteltiin kauan. Kannatti, olemme mieheni kanssa onnellisia, umpirakastuneita.:) Anoppi on vaihtanut kohdetta.
Ihana kuulla! t. 40
Tosin emme käyneet terapiassa, ihan kotioloissa ja netistä löytyvän faktan perusteella asiaan paneuduttiin. Molemmilla oli halua selviytyä, yhdessä.
Mun perhe pitää miehestä paljon ja arvostaa valintaani. Mutta vaikka he eivät hänestä pitäisikään, vaatisin heiltä arvostusta miestäni kohtaan. Jos he haluavat säilyttää välinsä minuun ja olla tekemisissä, myös puolisoni pitää ottaa pakettiin mukaan. Sen verran arvostan häntä. Jos joku käyttäytyisi epäkunnioittavasti miestä kohtaan, en epäilisi sanoa siitä.
Syksyllä halusin nähdä anopin kanssa ja jutella asioista. Että miten kaikki minun mielestäni on vaikuttanut meidän suhteeseen ja miten toivoisin minua ja suhdettamme kohtaan käyttäydyttävän. Tapaamista ei koskaan tullut, vaikka anoppi monta kertaa lupasi ottaa yhteyttä ja järjestää itselleen aikaa sit varten.
Mies ei tähänkään sanonut silloin mitään. Jos oma äitini olisi luvannut miehelleni kasvotusten jotain, pitäisin huolen siitä, että hän myös toteuttaa lupauksensa. Minusta on teko oli inhottava. Harmittaa, koska tapaamiseni anopin kanssa olisi voinut myös auttaa paljon tässä asiassa eteenpäin. Ajattelin, että olen sen verran parempi puhumaan, että voisin tuoda näitä ajatuksiamme hänelle hyvin. Se jäi kuitenkin tekemättä..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut vanhemmat on sellaisia ettei heille saa rajoja muuten kuin katkaisemalla välit kokonaan. Valitettavasti.
Äitini on tämmöinen.
Kun yritin keskustella asiallisesti, selitti hän vaan auttavansa minua ja kertoi että muutkin vanhemmat on samanlaisia ja lopulta haukkui minua hulluksi ja ties miksi. En suostu syyllistymään välien katkaisusta. Yritin kuitenkin normaalia irtaantumista yli 20 vuotta, onnistumatta.
Mielenterveyteni ei enää olisi kestänyt sitä joka helvetin asiaan sekaantumista ja jatkuvasti satelevia nevoja ja ohjeita.
"Pöydän alle kertyy pölyä, ne pitää siivota pois. Minäpä näytän miten." "Ei hameen kanssa saa tuommoisia kenkiä käyttää" "Kävelet liian pitkillä askelilla, se näyttää rumalta". "Älä istu noin." "Miksi sulla on tuommoinen ilme?". Tämmöiset ovat äitini mielestä aivan korrekteja kommentteja nelikymppiselle tyttärelleen.
Vaan ei enää. En suostu enää kuuntelemaan sitä paskaa enkä ahdistumaan äitini takia.
Monet naiset haluavat katkaista kaikki miehen suhteet muihin naisiin. Riippumatta suhteen tyypistä.
Naiset tulevat paremmin toimeen jopa miehen entisestä liitosta olevan poikalapsen kuin tyttölapsen kanssa jos sellainen tilanne on.
Ihan sekasinhan nämä ovat. Perhettäni en kuitenkaan yhteenkään naiseen vaihtaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuvaa video tilanteista. nyt vaan vaikuttaa, että vaimo koittaa erottaa miehen vanhemmistaan
Miksi niin ajattelet? Perustele vähän.
Ap
no joskus vaimon vaatimukset on mielipuolisia ja joskus vanhempien. Joskus on kysymys vain kulttuurieroista. Et antanut yhtään esimerkkiä jolloin tilanne voi olla mikä vaan.
Minua on esimerkiksi haukuttu ja vähätelty hänen sukunsa edessä muutamissakin juhlissa. Olen mm. liian alhaisesti koulutettu enkä tarpeeksi fiksu heidän sukuunsa. Mies ei tilanteissa sanonut MITÄÄN. Hänet on kasvatettu siihen, että omalle perheelle tai suvulle ei saa sanoa vastaan tai heidän tunteitaan loukata. Tämä on lopputulos, avovaimo nielee itkua vieressä ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa.
Ap
Onko sinulla huono itsetunto vai onko sinut opetettu alistuvaksi? Kuka tahansa normaalilla itsekunnioituksella varustettu nainen ei koskaan eläessään sietäisi, että hänet nolattaisiin julkisesti miehen suvun toimesta ja mies vielä sallii sen.
Ihan käsittämätöntä. Tuli paha mieli sunkin puolesta, vähän samaa kokeneena...
Huono itsetunto, kyllä. Mutta yleensä pystyn pitämään puoleni. Nuo tapahtuivatkin suhteemme alkuaikoina, kun en tuntenut ketään hänen suvustaan. En ehkä uskaltanut avata suutani, oletin kai että mies pystyy lyömään nyrkin pöytään ja tekemään selväksi, että minua on arvostettava jos se haluavat olla väleissä hänen kanssa. Tai niin itse tekisin, jos minun puoleltani loukattaisiin miestä..
Ap
Ei ole mielestäni itseasiassa sinun tehtäväsi lainkaan puolustaa itseäsi, näkisin että tuossa tilanteessa miehesi olisi juuri pitänyt käyttäytyä kuin hyvin kasvatettu aikuinen. Mutta, johtuen juuri identiteetin kehittymättömyydestä ei sitä voinut tehdä, vaikka varmasti mielessään voi olla eri mieltä. Sivustakuulijalle tuossa nolaavat itsensä suku ja mies, ei se kohde jota yritettiin nolata...
Voisitko määritellä, mikä on identiteetti ja miten se kehittyy. Käytät sitä aika oudossa yhteydessä. Ja kiitos ei mitään netistä kopioitua vaan oma käsityksesi.
Vierailija kirjoitti:
Monet naiset haluavat katkaista kaikki miehen suhteet muihin naisiin. Riippumatta suhteen tyypistä.
Naiset tulevat paremmin toimeen jopa miehen entisestä liitosta olevan poikalapsen kuin tyttölapsen kanssa jos sellainen tilanne on.
Ihan sekasinhan nämä ovat. Perhettäni en kuitenkaan yhteenkään naiseen vaihtaisi.
Luitko ap:n viestin ja ketjun keskustelun? Aiheena ei tainnutkaan olla mikaan ns. normaali suhde vanhempiin vaan anoppi/vanhemmat, jotka edelleen kaskyttavat lastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun perhe pitää miehestä paljon ja arvostaa valintaani. Mutta vaikka he eivät hänestä pitäisikään, vaatisin heiltä arvostusta miestäni kohtaan. Jos he haluavat säilyttää välinsä minuun ja olla tekemisissä, myös puolisoni pitää ottaa pakettiin mukaan. Sen verran arvostan häntä. Jos joku käyttäytyisi epäkunnioittavasti miestä kohtaan, en epäilisi sanoa siitä.
Syksyllä halusin nähdä anopin kanssa ja jutella asioista. Että miten kaikki minun mielestäni on vaikuttanut meidän suhteeseen ja miten toivoisin minua ja suhdettamme kohtaan käyttäydyttävän. Tapaamista ei koskaan tullut, vaikka anoppi monta kertaa lupasi ottaa yhteyttä ja järjestää itselleen aikaa sit varten.
Mies ei tähänkään sanonut silloin mitään. Jos oma äitini olisi luvannut miehelleni kasvotusten jotain, pitäisin huolen siitä, että hän myös toteuttaa lupauksensa. Minusta on teko oli inhottava. Harmittaa, koska tapaamiseni anopin kanssa olisi voinut myös auttaa paljon tässä asiassa eteenpäin. Ajattelin, että olen sen verran parempi puhumaan, että voisin tuoda näitä ajatuksiamme hänelle hyvin. Se jäi kuitenkin tekemättä..
Ap
Miksi haluat anopin mukaan suhteeseen?
Ap, voisit etsiä netistä tietoa asiaan liittyen, tutki ensin itse ja perehdy. Katso tilannettanne kuin ulkopuolisena. Kerää se tieto, joka koskettaa teidän tilannetta ja tuo se esiin miehesi eteen, suoraan netistä. Anna siis kuin ulkopuolista fatkaa todellisuudelle, koska se ei ole sinun mielipiteesi. Jos esittäisit vain milelipiteitä miehellesi, esittää hän ne äidilleen sinun sanomisina ja anoppi tyrmää ne samantein, ehkä haukkuen sinua hulluksi.:) Ja mies uskoo tällöin äitiään, kuten on tottunut. Anna miehellesi tilaa ajatella asioita, anna rauhaa hoksata itse. Anna välillä käydä sylkykuppina, jotta hän realistisesti hahmottaa tunteensa ennen ja jälkeen, yhdistäen ne antamaasi apuun. Miehesi pitää ymmärtää ensin, mistä on kyse, vasta sitten hän voi pyrkiä toimimaan sillä tavalla, miten hän itse haluaa, ei niinkuin äiti haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi äitini parhaita temppuja on ollut sisustusneuvojen antaminen. Milloin on ollut sohva väärässä paikassa, milloin verhot väärän väriset. Niistä on huutanut siinä vaiheessa kun ei puhumalla ole saanut muutettua sisustustani. Lopulta on surkeana valittanut kuinka minä olen itsekäs enkä osaa neuvotella enkä joustaa 😒 En todellakaan neuvottele enkä jousta oman kotini sisustuksesta äitini kanssa. Hänellä vaan ei ole mitään rajoja eikä niitä hänelle kukaan pysty asettamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun perhe pitää miehestä paljon ja arvostaa valintaani. Mutta vaikka he eivät hänestä pitäisikään, vaatisin heiltä arvostusta miestäni kohtaan. Jos he haluavat säilyttää välinsä minuun ja olla tekemisissä, myös puolisoni pitää ottaa pakettiin mukaan. Sen verran arvostan häntä. Jos joku käyttäytyisi epäkunnioittavasti miestä kohtaan, en epäilisi sanoa siitä.
Syksyllä halusin nähdä anopin kanssa ja jutella asioista. Että miten kaikki minun mielestäni on vaikuttanut meidän suhteeseen ja miten toivoisin minua ja suhdettamme kohtaan käyttäydyttävän. Tapaamista ei koskaan tullut, vaikka anoppi monta kertaa lupasi ottaa yhteyttä ja järjestää itselleen aikaa sit varten.
Mies ei tähänkään sanonut silloin mitään. Jos oma äitini olisi luvannut miehelleni kasvotusten jotain, pitäisin huolen siitä, että hän myös toteuttaa lupauksensa. Minusta on teko oli inhottava. Harmittaa, koska tapaamiseni anopin kanssa olisi voinut myös auttaa paljon tässä asiassa eteenpäin. Ajattelin, että olen sen verran parempi puhumaan, että voisin tuoda näitä ajatuksiamme hänelle hyvin. Se jäi kuitenkin tekemättä..
Ap
Miksi haluat anopin mukaan suhteeseen?
Hän on tärkeä miehelleni. En missään nimessä halua hänen katkaisevan välejä perheeseensä. En itse haluaisi valita perheen ja puolison väliltä, koska hienoin tilanne on mielestäni se, että elämässä on molemmat. Yritin saada paletin toimimaan.
Nyt olen kuitenkin huomannut, että paletti ei tosiaan toimi. Eikä mulla ole avaimia mihinkään muutokseen. Miehen on itse vedettävä rajat hänen äiti-suhteeseensa. Jos anoppi ei muuten tajua, toivon että mies ottaisi etäisyyttä.
Anoppia en suhteeseen halua, vaan haluaisin hänellä olevan terve suhde poikaansa ja sitä myötä terve ajattelu poikansa parisuhteesta.. Huh :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Identiteetistä enemmänkin linkissä, tässä vain ote:
Minäkuvan kehitys
Identiteetin kehittyminen edellyttää, että ihminen pääsee kokeilemaan erilaisia asioita, näkemään mahdollisuuksia, pohtimaan monenlaisia ajatusmaailmoja ja valitsemaan niiden väliltä. Vanhempien rooli kehityksen alkuvaiheessa on tärkeä. Nuoret tarvitsevat tukea siinä vaiheessa, kun he murrosiässä alkavat verrata perheen arvoja muun maailman tarjontaan. Vanhempien tulisi tällöin ymmärtää ja sietää se, että nuoret voivat kyseenalaistaa vanhempiensa arvot ja tehdä toisenlaisia valintoja kuin nämä.[1]
Oma identiteetti vai omaksuttu identiteetti
Vanhemmat saattavat avata tai sulkea nuoren mahdollisuuksia maailmankuvan rakentamisessa uskonnollisen, ideologisen tai ammatillisen taustansa vuoksi. Tämä voi johtaa siihen, ettei identiteetti välttämättä olekaan oma vaan omaksuttu niin että ihmisen elämästä tulee muiden asettamien odotusten suorittamista. Omaksuttu identiteetti on tällöin ihmiselle taakka. Omaksutun identiteetin varassa elävät ovat hyvin auktoriteettiuskoisia eli tekevät kyseenalaistamatta, mitä käsketään.[2]
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vanhemmat on sellaisia ettei heille saa rajoja muuten kuin katkaisemalla välit kokonaan. Valitettavasti.
Äitini on tämmöinen.
Kun yritin keskustella asiallisesti, selitti hän vaan auttavansa minua ja kertoi että muutkin vanhemmat on samanlaisia ja lopulta haukkui minua hulluksi ja ties miksi. En suostu syyllistymään välien katkaisusta. Yritin kuitenkin normaalia irtaantumista yli 20 vuotta, onnistumatta.
Mielenterveyteni ei enää olisi kestänyt sitä joka helvetin asiaan sekaantumista ja jatkuvasti satelevia nevoja ja ohjeita.
"Pöydän alle kertyy pölyä, ne pitää siivota pois. Minäpä näytän miten." "Ei hameen kanssa saa tuommoisia kenkiä käyttää" "Kävelet liian pitkillä askelilla, se näyttää rumalta". "Älä istu noin." "Miksi sulla on tuommoinen ilme?". Tämmöiset ovat äitini mielestä aivan korrekteja kommentteja nelikymppiselle tyttärelleen.
Vaan ei enää. En suostu enää kuuntelemaan sitä paskaa enkä ahdistumaan äitini takia.
Ja niinpä en siivoa enää lainkaan. Enkä hoida kotona mitään
T. Äitihullu
Kiitos nro. 55! Tämän aion näyttää miehelle sopivan paikan tullen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuvaa video tilanteista. nyt vaan vaikuttaa, että vaimo koittaa erottaa miehen vanhemmistaan
Miksi niin ajattelet? Perustele vähän.
Ap
no joskus vaimon vaatimukset on mielipuolisia ja joskus vanhempien. Joskus on kysymys vain kulttuurieroista. Et antanut yhtään esimerkkiä jolloin tilanne voi olla mikä vaan.
Minua on esimerkiksi haukuttu ja vähätelty hänen sukunsa edessä muutamissakin juhlissa. Olen mm. liian alhaisesti koulutettu enkä tarpeeksi fiksu heidän sukuunsa. Mies ei tilanteissa sanonut MITÄÄN. Hänet on kasvatettu siihen, että omalle perheelle tai suvulle ei saa sanoa vastaan tai heidän tunteitaan loukata. Tämä on lopputulos, avovaimo nielee itkua vieressä ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa.
Ap
No nyt ymmärrän sinua paremmin. Olet jonkun yläluokan ääliöperheen pojan kanssa :D Unohda kaikki mitä sanoin.
Ilmeisesti miehen varallisuuden perässä pariutunut tämän miehen kanssa. Ei kelvannut se koulun hymyilevä urheilija poika joka on tällä hetkellä työtön. Pitää ollaa rahaa, urheiluauto, valkotiilitalo ja kelomökki levillä ennekuin naisen voi vietellä.
Vierailija kirjoitti:
Monet naiset haluavat katkaista kaikki miehen suhteet muihin naisiin. Riippumatta suhteen tyypistä.
Naiset tulevat paremmin toimeen jopa miehen entisestä liitosta olevan poikalapsen kuin tyttölapsen kanssa jos sellainen tilanne on.
Ihan sekasinhan nämä ovat. Perhettäni en kuitenkaan yhteenkään naiseen vaihtaisi.
Tarkoitushan on tehdä itsellesi perhe, sitten on lapsuudenperhe erikseen. Antaisitko äitisi jatkuvasti kritisoida vaimoasi? Kiusata häntä?
Sekaisin ap:n tilanteessa ollaankin: anoppi ja mies.
Vanhempien tehtävä on valmistaa lapsi maailmalle mahdollisimman hyvin eväin. Sen jälkeen tukea, jos lapsi tukea tarvitsee. Ei määräillä kuinka lapsen tulisi elää elämäänsä, eikä ainakaan puuttua toisen puolisovalintaan.
Taitaa olla, ettet ole pääsyt vielä oidipaalisesta vaiheestasi ylitse. Kyllä suurin osa terveistä miehistä ennemmin valitsisi rakastamansa naisen kuin äitinsä.
Johan tarina lintuäidistäkin kertoo että metsäpaljon syttyessä lintuemo palasi nopeasti pesälle pelastamaan poikasiaan. Se tiesi, ettei ehdi pelastaa kaikkia. Mutta kuinka valita omista lapsistaan se pelastettava? Se nappasi ensimmäisen mukaansa ja lentäessään palavan metsän yli, se kysyi että lupaatko huolehtia minusta sitten kun olen vanha? Poikanen vastasi, että totta kai äiti-kulta, huolehdin kaikista tarpeistasi ja olen sinua varten! Emo pudotti poikasen liekkeihin ja lähti hakemaan toista. Toinen vastasi samalla tavalla. Kolmas vastasi että rakastan sinua kyllä, mutta aion perustaa ihan oman perheen ja perheeni tarvitsee minua. Tämän poikasen emo kantoi turvaan saakka.
AP:lle, paras ystäväni joutui tällaisen äidinpojan vaimoksi. Mies oli aivan ihana ja mahtava, mutta äitinsä määräsi kaiken ja kritisoi ja haukkui ystävääni. Useiden riitojen jälkeen mies tajusi, että loppupeleissä se on vaimo tai äiti. Kumman kanssa hän aikoi elää lopun ikäänsä? Mies katkaisi äitiinsä välit, eikä pariskunta ole koskaan ollut onnellisempi. Tänä vuonna heillä muuten on 10. hääpäivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kuvaa video tilanteista. nyt vaan vaikuttaa, että vaimo koittaa erottaa miehen vanhemmistaan
Miksi niin ajattelet? Perustele vähän.
Ap
no joskus vaimon vaatimukset on mielipuolisia ja joskus vanhempien. Joskus on kysymys vain kulttuurieroista. Et antanut yhtään esimerkkiä jolloin tilanne voi olla mikä vaan.
Minua on esimerkiksi haukuttu ja vähätelty hänen sukunsa edessä muutamissakin juhlissa. Olen mm. liian alhaisesti koulutettu enkä tarpeeksi fiksu heidän sukuunsa. Mies ei tilanteissa sanonut MITÄÄN. Hänet on kasvatettu siihen, että omalle perheelle tai suvulle ei saa sanoa vastaan tai heidän tunteitaan loukata. Tämä on lopputulos, avovaimo nielee itkua vieressä ja sydän hakkaa tuhatta ja sataa.
Ap
No nyt ymmärrän sinua paremmin. Olet jonkun yläluokan ääliöperheen pojan kanssa :D Unohda kaikki mitä sanoin.
Ilmeisesti miehen varallisuuden perässä pariutunut tämän miehen kanssa. Ei kelvannut se koulun hymyilevä urheilija poika joka on tällä hetkellä työtön. Pitää ollaa rahaa, urheiluauto, valkotiilitalo ja kelomökki levillä ennekuin naisen voi vietellä.
Just.. mieheni ei ole varakas, suvulla vaan on aika erikoiset arvot..
Ap
Kiitos viestistäsi. Olen yrittänyt puhua tästä ja jotain olemme saaneet jo aikaankin. Yhdessä vaiheessa hän suuttui ja meni puolustuskannalle aina, kun asian otin esille. Nykyään hän jo ymmärtää pointtejani ja tuntuu itsekin ajattelevan asiaa.. Ehkä tämä tästä.
Kyllä mä olen halukas saamaan meidän suhteen toimimaan entistä paremmin, mutta toisaalta kun joku sanoi että olenko valmis varaäidiksi ja tekemään sen työn, mikä kotona on heillä jäänyt tekemättä, en todellakaan tiedä.
Ap