Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vanhemmat ja kotiolot useimmiten taustalla kouluhäiriköinnissä

Vierailija
16.02.2006 |

Eilen uutisissa tuli hälyttävää tietoa kouluissa häiriköinnistä ja siitä, miten vanhemmat usein asettuvat subjektiivisesti lapsensa puolelle, kun palautetta annetaan.



Sehän on tietysti selvä, että nykyisin kasvatusmalli on sellainen, että lapset saavat paljon valtaa jo pienenä. Heiltä kysytään joka asiaan että " haluatko sitä tai tätä" ja toinen ryhmä on se, joilta ei kysytä yhtään mitään eli heitä ei edes noteerata olemassaoleviksi.



Sitten kun alkaa paljastua, mihin suuntaan oma lapsi on kieroon kasvanut, tunnetaan syyllisyyttä ja sysätään koko ongelma päiväkodin tai koulun niskaan.



Hävetkää nyt te, jotka itsenne tästä tunnistatte. Jos lapsi saa palautetta koulusta tai päiväkodista, tarttukaa siihen rakentavasti ja katsokaa peiliin: jotain on mennyt pieleen ja on aika yrittää korjata mitä korjattavissa on.



Rajat ovat rakkautta, tätä ei valtaosa vanhemmista taida tajuta kun ongelmat kouluissa lisääntyvät koko ajan ja jopa opettajien kimppuun käydään.



T: 2 vuotiaan äiti, joka kauhistelee nykymenoa!

Kommentit (28)

Vierailija
1/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

opettajissakin. Nykyään opettajat sysäävät kodin vastuulle sen, etteivät itse osaa ottaa vastuuta lapsista koulussa eivätkä pärjää heidän kanssaan.



Vierailija
2/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etsikääpä eilinen ketju Eurooppalaisista lapsista ja kasvatuksesta. Monesta asiasta olisi suomalaisilla syytä ottaa oppia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juuri tuollaisesta asenteesta ap kirjoitti! Minusta koulun ja opettajan vastuu on opettaa opetussuunnitelmassa määrätyt asiat. Ja käytöstavat opitaan kotona - tai siellä ne kuuluisi oppia!

Vierailija
4/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

meidän lapsi on lomilta palattaessa todella rauhallinen ja hyväkäytöksinen, mutta kun on ollut koulussa vähän aikaa, niin alkaa oirehtia. Opettajakin on tämän asian huomannut itse.



Väitän siis, että lapsi alkaa oirehtia sairaassa kouluympäristössä hyvinkin äkkiä.

Vierailija
5/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä, teillä ei sitten ole ongelmaa kotona. Mutta etkö ole kanssani samaa mieltä että tuo huono kouluympäristö johtuu nimenomaan siitä että lapsia ei ole kotona kasvatettu käyttäytymään ja opetettu pelisääntöjä. Minusta huono ympäristö ei ole opettajan vikaa vaan niiden lapsien ja heidän kasvattajien. Miten se opettaja pystyy siinä opetuksen ohessa kasvattamaan 25 kuritonta kakaraa.

Vierailija
6/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapset, joiden vanhemmat ei ota vastuuta kasvatuksesta. Totta kai yksi, kaksi sellaista lasta luokalla vaikuttaa kaikkiin. Minua on ihmetyttänyt jo pitemmän aikaa tämä suuntaus, siis että huudetaan koulun vastuuta lapsen kasvatuksessa. Vanhemmat ovat ykköskasvattajia, koulu auttaa siinä ja tukee omalla toiminnalllaan vanhempia, ei toisin päin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

on yhä enemmän tullut sitä käytöstapojen opettamista oppilaille. Kun eivät edes peruskäytöstapoja opi kotona enää nämä ihanaiset lapset!!!! Yrittää siinä sitten opettajana keskittyä olennaiseen, eli aineiden opettamiseen kun kersat eivät osaa edes käyttäytyä! Ja vanhemmat vain syyttävät kaikesta opettajia. Uskomatonta.

Vierailija
8/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska ovat laskeutuneet oppilaittensa tasolle. Vittua ja paskaa kuulee jo opettajienkin suusta (ja tämä on totta).



Päävastuu kasvattamisesta on kotona, mutta vanhemmat eivät voi mennä kouluun mukaan. Ja jos opettaja ei pysty auktoriteetillaan osoittamaan, että hän määrää täällä, niin eivät vanhemmat pysty siihen paljon vaikuttamaan.



Kotona hyväkäytöksinenkin lapsi muuttuu äkkiä ympäristönsä kaltaiseksi. Ihminen on laumasielu.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuskin on kokemusta kouluikäisistä lapsista.

Vierailija
10/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja mielestäni koulukin on erittäin suuressa vastuussa lasten kasvatuksesta koska lapset viettävät siellä pitkiä aikoja joka arkipäivä.



Mielestäni nykyään lapset eivät enää kunnioita opettajia ja kunnioitus on asia joka pitää ansaita. Käyttäytymällä johdonmukaisesti ja toteuttamalla selkeitä sääntöjä jotka on samat kaikille oppilaille.



Toki on olemassa lapsia jotka elävät kuin pellossa koska vanhemmilla ei ole aikaa tai halua kasvattaa lapsia. On olemassa myös lapsia joiden itsetunto on niin heikko että menevät ryhmän mukana.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiväthän opettajat enää tavallaan saa pitää kuria. Heti on joku vanhempi haukkumassa! Lisäksi monet oppilaat tietävät tämän eli tietävät oikeutensa melkein liiankin hyvin.

Vierailija
12/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opettajille pitäisi antaa koulutusta psykiatrisista häiriöistä sekä oikeudet poistaa häirikkö luokasta. Kotona lapsi voi käyttäytyä aivan eri tavalla kuin ryhmässä.



Mutta myös saman perheen lapset voivat olla kuin yö ja päivä; mun sisarusparvesta löytyy luokan priimus, josta myöhemmin tuli maisteri ja sitten löytyy luokalle jäänyt, joka joutui lastenkotiin päihdeongelman ja lintsaamisen takia...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä opettaja saa lapset haltuunsa jo pelkällä katseella. Koska lapset hyvin herkästi vaistoavat opettajan tunteet. Epävarma opettaja ei pärjää koulussa eikä myöskään sellainen opettaja, joka ei aidosti ole kiinnostunut lapsista.



Vierailija
14/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

opeteta ensin sitä auktoriteettiuskoa. Lapsi käyttäytyy koulussa juuri niin kuin vanhemmat antavat.



Koittakaapa kotona opettaa lapsille, että koulussa tehdään kuin ope käskee, oli hölmöä tai ei. Lasten ei tule kyseenalaistaa opettajan suunnitelmia tai päätöksiä, ja vanhempien tukea kyseenalaistusta. Älkääkä myöskään päivitelkö lasten juttuja koulusta ja ole samaa mieltä heidän kanssaan " open tyhmyydestä" . Ja miksi asetutte automaattisesti lapsenne puolelle? Jos vastassa on omia tekojaan selittelevä lapsi ja aikuinen virkamies, niin kummalla on ensisijainen syy valehdella? Opettajalla tietenkin... Lapsilla on hauska tapa kertoa vain osatotuus tai jopa syyttää muita tekosistaan. Kyllä se opettaja useimmiten näkee sen totuuden ja kokonaisuuden.



t: ei opettaja, mutta kouluihin kuria toivova vanhempi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

sekä kotona että koulussa.



Jos kotona eletään myrskylä ennen avioeroa, se näkyy hyvin kolussa. Aikuisen kaipuu näkyy huomionkipeytenä, joka pahimmillaan on häiriökäyttäytymistä. Ristiriidat vanhempien kanssa näkyvät ja sekin etteivät vanhemmat välitä.



Jos kotona on sopivan tiukkaa ja säännöt ovat perusteltuja, ei suuria vaikeuksia ole myöskään koulussa. Liian tiukka kotikurikin saattaa koulussa aiheuttaa ylilyöntejä käytöksessä. Vanhempien tuki on oleellista koulussa. Jos vanhemmat ovat sitä miletä ettei sillä nyt ole väliä käydäänkö koulussa vai ei niin kyllä se näkyy (lintsaua). Jälki-istunnolla ja puhumisella ei ole paljoa vaikutusta, kun pahanolon takana on kodin ongelmat tai aivan puhdas nälkä aamulla.



Joskus myös opettajilla on ongelmia ja ne siirtyvät luokkaopetukseen.



Pääsääntöisesti kuokassa on aina vähintään yksi ongelmainen, jonka käytös saattaa häiritä ja innostaa muitakin huonoon käytökseen.

Vierailija
16/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kotona voisi lapsille jo opettaa, " että opettajaa on toteltava" ! Siitä ei laisteta ja jos vanhempi kuulee opettajalta, ettei lapsi käyttäydy hyvin, niin on vanhemman tehtävä rangaista lasta jollain tavoin.



Meillä esim. tyttäremme teki kaikenlaisia hassuuksia päivähoidossa, mm. riisui vaatteitaan eikä muutenkaan totellut. Päivähoidossa oli myös eräs toinen villi poika jonka leikkehin tyttö meni mukaan. Ensin mekin vähän syyteltiin hoitajia kunnes keksimme että emmeköhän mekin voi osaltaan jotain tehdä?! Aloitimme rangaistukset kotona aina kun kuulimme jostain epäkohdasta. No johan alkoi tepsiä eivätkä hoitajat ole nyt aikoihin valitelleet mistään. Kyllä se kotoa tulee se käytöstapojen opettelu ja se että lapsi oppii tietämään mikä on väärin ja mikä on oikein!



Ei vanhempien pitäisi mennä siihen, että alkaisivat kotona vähättelemään opettajia. Lapsihan kuulee sen, ja opettaja menettää näin osan auktoriteetistaan.



Lisää kommentteja!

Vierailija
17/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

on se, että usein lapset käyttäytyvät koulussa aivan toisin kuin kotona. Kotona ollaan rauhallisia ja hyväkäytöksisiä, ja koulussa sitten riehutaan. Tästä syystä vanhempien on vaikea uskoa, että se kotona mukava lapsi on koulussa hankala. Miten siis selitetään se, että kyse on kotikasvatuksesta, jos kerran se kasvatus näkyy kotona, mutta ei suuressa luokassa? Jos lapsi on kasvatettu huonosti, niin eiköhän se ilmene ihan kaikkialla....



Minusta kyse on myös suurista luokista, elämänmenon muuttumisesta hektiseksi ja liian virikkeelliseksi kaikilla osa-alueilla ja opettajista, jotka eivät välttämättä osaa lainkaan toimia luokkansa ikäisten tasolla, tai heiltä puuttuu luonnostaan kaikki auktoriteetti. Tämän on tuttu ope myöntänyt, heille opetetaan vain OPETUSTA, eikä monilla ole mitään käsitystä siitä, miten vaikkapa 8 vuotiaan saa innostumaan asioista, millätavalla opetettuja asioita he ymmärtävät parhaiten. 7 vuotiasta ei voi opettaa esim. kalvoilla, joista kopioidaan tekstiä ja opettaja selittää kuivaa asiaa luokan edessä kuin lukiolaisille. Tällaistakin on tapahtunut.



Oppimista on hyvin eri tasoista, toisilla on tunneilla tylsää, toiset tarvitsevat yksilöllistä opetusta ja kädestä pitäen neuvomista, että tajuavat. Edes tukiopetukseen ei nykyään ole resursseja, eli vaikka opettaja, oppilas ja vanhempi sitä pyytää, saatetaan sanoa, ettei ole ketään joka opettaisi. Kun itse aikoinani kävin koulua, tukiopetusta sai heti, kun jotakin ei ymmärtänyt. Näin on nykyään edelleen myös hyvissä kouluissa, jossa järjestetään pienryhmäopetusta myös ylä-asteella heti, kun muutama oppilas putoaa kärryiltä. Ei jäädä edes odottamaan, että opppilas turhautuu ja puuhailla omiaan, vaan siirretään pienryhmään ko. aineesta kun tarvetta on. Hyvissä kouluissa pienryhmiä on kaikista aineista kaikille tarvitseville. Huonoissa kouluissa ei tukiopetusta saa, ja oppilas voidaan siirtää luokalta toiselle, vaikka hän ei osaisi edes kirjoittaa....



Puhumattakaan siitä, että joka luokalla on AINA ollut ainakin yksi, joka häiritsee koko luokkaa. Näin oli myös 25 vuotta sitten. Ennen hän pääsi erityisluokalle nopeastikin, nykyään ei pääse välttämättä, vaan jos resursseja ei ole (luokat täynnä) tai vanhemmat vastustavat, ei mitään voi tehdä. Jo oma avustaja suureen luokkaan tekee paljon, mutta usein näitäkään ei joko ole rahaa palkata (miksi joillain kouluilla on, joillain ei?), tai ovat täysin hyödyttymiä, jotka eivät osaa hommaansa.



Tässä muutamia käytännön kokemuksia usean lapsen äidiltä ja vanhempaintoimikunnissa aktiivisesti olevalta. Asia ei tosiaan ole niin mustavalkoinen, että lapsilla on huono kotikasvatus. Koulumaailma ja maailma on muuttunut hirveästi, ja kouluja on monen tasoisia. Joukossa tyhmyys tiivistyy, pätee sekä oppilaisiin että joskus myös opettajakuntaan. Rehtori on se, joka ilmapiirin ja käytännöt luo, tai on niistä vastuussa.



Ps.Sovitaanko, ettei näiden päiväkoti-ja leikki-ikäisten vanhemmat vastaa tällaisiin aiheisiin, kun mitään kokemusta ei ole, eikä kommentiksi oikein riitä se " olen opettanut 5 vuotiaani tottelemaan tarhan tätejä" . Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Vierailija
18/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä kirjoitus! Näkee, että ymmärrät asioita.



Mutta mitä tehdä ristiriitatilanteessa, jos kotona hyvin käyttäytyvä lapsi ei pärjää kouluympäristössä (riehuu ja riitelee luokkatovereiden kanssa ja toisaalta opetustilanteessa haaveilee omiaan eikä kuule opettajan ohjeita).

Vierailija
19/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

näin olen itselleni selittänyt sen, miksi kolmasluokkalaisemme paiskoo kotona ovia ja kiukuttelee, mutta koulusta saatu palaute on pelkästään positiivista.



siis voiko olla niin, että jos kotona jostakin syystä pelkää vanhempiaan, tai arvelee heidän rakkautensa olevan kiinni siitä miten heitä kohtaan käyttäytyy, niin sitten raivotaan siellä missä se on mahdollista, eli koulussa. ope kun on ope eikä sen tarvi lasta rakastaa...



Vierailija
20/28 |
16.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Molemmilla samanlainen diagnoosi, kouluun tullessa käytös kummallakin yhtä huonoa. Toisen kotona koulua pidetään tärkeänä ja joka käänteessä jaksetaan laittaa lapselle niitä rajoja. Toisen kotona ollaan sitä mieltä, ettei lapsella ole mitään ongelmia, vaan vika on koulussa. Nyt tokaluokalla ensin mainittu on hiukan omalaatuinen, mutta lähes vaikeudeton oppilas, toinen puolestaan kahjo riehuja, jota täytyy jatkuvasti vahtia. Oman opetus- ja kasvatutyöni olen hoitanut kummallekin heidän tarpeidensa mukaan, yrittäen parhaani molempien kohdalla joka tilanteessa. Siitä huolimatta tulos on tämä..

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan yhdeksän