Miten se vaikuttaa laspeen, jos isä mustamaalaa äitiä? Omia kokemuksia?

Vierailija kirjoitti:

Mun isä kuoli kun olin 11. Äitini on siitä lähtien (ja jo aiemmin) mustamaalannut isääni. Laiska, vätys, lihava, huono isä jne. Ei todellakaan kannata tuollaista tehdä, onneksi se ei muuttanut käsitystäni isästä mutta sai kyllä miettimään ajatuksiani äitiäni kohtaan...

Luulin olevani ainoa kenelle on käynyt noin.

Itse olin muutaman vuoden sinua vanhempi kun isäni kuoli. Ja se kuolemahan olin äidin mielestä hyvä asia. Varmaan se äidille olikin kun pääsi itsevaltiaan tavoin hallitsemaan kotiaan.

Se mustamaalaaminen ulottui myös kaikkiin isäni sukulaisiin, joihin tietenkään en saanut enää olla lainkaan yhteyksissä. Äiti katkoi hienosti kaikki suhteet sukulaisiin.

Vaikka isän kuolemasta on nyt jo yli 30, niin äiti vaan jatkaa mustamaalaamista ja haukkumista. Ja jutut vaan pahenee. Viime aikoina on alkanut ihan keksimällä keksimään kaikenlaisia hirveyksiä. Mmm. rikollisuutta ja väkivaltaisuutta, joita itse en kuitenkaan lapsena koskaan nähnyt. Sen sijaan muistan lapsuudesta sellaisia tilanteita joissa äitini yritti värvätä minua avuksi kun halusi manipuloida isääni. Selitti kuinka meidän täytyy yhdessä toimia että saadaan isä toimimaan niinkuin äitini haluaa.

Minuun tämä on vaikuttanut siten, että en kovinkaan kauniisti ajattele äidistäni.

Varmaan hänellä on jotakin mielenterveysongelmia. Ehkä ollut aina, mutta nyt vanhana oireet ovat alkaneet pahenemaan.

Lapsi joutuu todella ristiriitaiseen tilanteeseen.Meillä se johti siihen että toinen lapsista valitsi totuudeksi mustamaalaajan puheet ollessaan 10 vuotias ja muutti mustamaalaajan luokse.Tänään on mennyt 9kk kun viimeksi näin lapseni. Hän käyttää minusta ilkritä sanoja,sanoja idän suusta.Toinen lapsistani uskaltaa sanoa mustamaalajalle vastaan,että älä hauku äitiä.Hän asuu kanssani.Käy säännöllisesti isällään.Voisin kertoa enemmänkin jos laitat suoran spostisi.

No tulee siinä lapsellekin aika arvoton tunne itsestään kun ihmistä kuka on oma äiti ei pidetä missään arvossa.

Aiheuttaa mm. Huonoa itsetuntoa, muiden miellyttämistä jne:

Isäni mustamaalasi ja haukkui äitiäni koko nuoruuteni (erosivat kun olin vauva). Isällä oli muutenkin mielenterveysongelma ja oli uhkaava. Kasvoin silti häntä ihannoiden ja halusin miellyttää, ja uskoin monet hänen äidistäni sanomat asiat. Ja osa asioista puolestaan jäivät takaraivoon epäsuorasti, mm. isäni haukkui äitini sänkytaitoja, naiseutta, ulkonäköä ym., minkä vuoksi olen aikuisiällä tajunnut että olen inhonnut monia piirteitä äidissäni ja itsessäni, mitkä yhdistän tuohon isäni vääristelemään naiskuvaan. Äitini puolestaan pyrki  aina olemaan puhumatta isästäni pahaa ja usein saattoi esim puhua positiiviseenkin sävyyn tästä ym., ja osaltaan vahingossa vahvisti mielikuvaani siitä että äitini oli pakko olla se "huono", eikä isäni. 

Ja juu, terapiassa on tullut ravattua parinkin eri mt-ongelman kanssa siitä lähtien kun olin 15. Eli jos pohdiskelet ap tuleeko lapsellasi olemaan ongelmia mikäli isä puhuu sinusta lapsille pahaa, niin luultavasti vastaus on kyllä.