Lue keskustelun säännöt.
Miksei kukaan laihduta nykyisin tavallisella kotiruoalla?
04.02.2016 |
Makaroonilaatikkoa,jauhelihasoppaa,lohta ja muussia, kanakerma kastiketta ja riisiä. Kasviksia reilusti kylkeen. Miksi dieetataan? Herkut,pullat,sidukat pois,niitä max 2x kuussa eli joka toinen viikonloppu vois pitää herkkupäivän. Lenkkeilyä lisäks vaikka.kyllä läskit lähtee näinki eikä tarvi eti ruokaa itselle kuin muulle perheelle
Kommentit (75)
Minä laihdutan ja syön samaa ruokaa kuin muukin perhe. Syön vain määrällisesti vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä laihdutan ihan kotiruualla. Tosin mun ruokaan ei kuulu makaroni, riisi tai peruna.
Sama täällä ja ihan samaa ruokaa syön kuin muukin perhe. Jätän vain ne hiilarit pois ja tilalla kasviksia. Hyvin toimii.
Hassu lausahdus - kyllä sinä aika paljon hiilihydraatteja syöt jos ruokavalioon kuuluu kasviksia. :)
Miksi kukaan ei kiinnitä enää huomiota ruokavalioon, liikuntaan ja lepoon, joka pitää panoin kurissa, että ei synny tarvetta laihduttaa?
Vierailija kirjoitti:
Tavallisella suomalaisella 70-80-luvun kotiruualla paino pysyy samassa, mutta nykyajan liikuntatottumuksilla se ei laihduta.
Ja koska ihminen on laiska täytyy karsia hiilareista ja rasvoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Ihan taatusti saa riittävästi kuitua, kun syö runsaasti kasviksia, salaattia, siemeniä... Karppaamalla kakan koostumus on erinomainen, kokeilepa. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Kasviksista, marjoista, kaurasta, leseistä, pähkinöistä ja siemenistä saa kuitua, ei siihen korkeita hiilarin lähteitä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Ette ilmeisesti kovin liiku?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni laihdutan tavallisella kotiruualla.
Kanaa ja riisiä
makaroonia ja jauhelihaa
kanamunia, puuroa, näkkäriä, ja kasviksia..
Ainut ero että käytän kaiken puntarin kautta nyt.
On ruokaohjelma ja on valmentaja joka sen ruokavalion on tehnyt.
Mutta perusruokaa syön, mutta ilman kastikkeita ja öljyjen ja voin käyttökin
on rajoittetu.
Kyllä niillä hiilareillakin on oma paikkansa ruokana ja elimistössä. Mutta kohtuudella..
Kyllä, hyvillä hiilareilla: Pähkinät, marjat, kasvikset, salaatti, kaikki sisältävät hiilareita. Höttöhiilareita sen sijaan, ei kenenkään elimistö kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Muistattekis kun painonvartijoitten ohjeilla laskettiin pisteitä, mutta perunaa ja leipää sai syödä rajattomasti. Ei ihme ettei toiminut..[/quot
Ai ei? -13 kg painonvartijoitten pisteillä kahdessa kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Ette ilmeisesti kovin liiku?
Mikä estää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Ette ilmeisesti kovin liiku?
Olisiko perusteluja esittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallisella suomalaisella 70-80-luvun kotiruualla paino pysyy samassa, mutta nykyajan liikuntatottumuksilla se ei laihduta.
Ja koska ihminen on laiska täytyy karsia hiilareista ja rasvoista.
Rasvoja ei kannata karsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos nyt ihan selittäisit, mihin sitä viljakuitua taas tarvitaankaan.
Nää karppikortit on jo käytetty, ei mene läpi.
Mitä tarkoitat sillä, että karppikortit on käytetty? En ihan ymmärtänyt.
Ja kysyt, mihin viljakuitua tarvitaan. Tästä löytyy paljon tietoa, esim. omassa vastauksessani oli luettavissa se, että ilman täysjyväviljaa on vaikeaa saada kasaan riittävää kuitumäärää. Laitan sulle pläjäyksen lääkärien tietolähtenä käyttämään Terveyskirjastoon, joka kertoo asiasta aika selkeästi:
Parhaiten kuitua saa viljasta, erityisesti täysjyväleivästä. Täysjyväjauhoksi kutsutaan kokonaisista jyvistä jauhettua ruis-, vehnä- (graham-), ohra- ja kaurajauhoa, joissa on mukana jyvän kuiturikas pintakerros. Jyvän pintakerroksessa on runsaasti, paitsi kuitua, myös vitamiineja ja kivennäisaineita.
Ruisleipä on kuidun lähteenä suorastaan ylivoimainen tuote. Viipaleessa tavallista ruisleipää on 2–3 grammaa kuitua. Jälkiuunileipäviipaleessa kuidun määrä voi olla lähes 4 grammaa ja viipaleessa jyväistä ruisleipää jopa 5 grammaa. Ranskanleipäviipaleen kuitumäärä on tähän verrattuna vain runsas kymmenesosa. Vaaleankin leivän sisältämän kuidun määrää voidaan jonkin verran lisätä sekoittamalla taikinaan leseitä tai täysjyvärouhetta. Kauran ja ohran suurelta osin liukoinen kuitu soveltuu hyvin puuroon, mutta leipään kaura- ja ohralesettä voidaan lisätä vain rajallisesti, koska runsaasti kuitua sisältävästä tuotteesta tulee helposti tahmean kittimäistä. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, näkkileivässä ja hapankorpuissa jopa 15 grammaa. Täysjyväviljaa sisältävissä mysleissä kuidun määrä voi olla noin 8 grammaa kuitua 100 grammassa mysliä eli painoyksikköä kohden lähes yhtä paljon kuin tavallisessa ruisleivässä. Luontaisesti runsaskuituiset suurimot ja rouheet ovat viljatuotteista parhaita, vaaleaan viljaan lisättyjen leseiden tai muiden kuitufraktioiden vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä.
Myös kasvikset sisältävät usein merkittäviä määriä kuitua, joskin käsitykset niiden merkityksestä kuidun saannin kannalta ovat usein yliarvioituja. Runsaimmin kuitua on palkokasveissa, kuten pavuissa ja herneissä, sekä pähkinöissä ja monissa siemenissä. Niissä on 5–8 grammaa kuitua 100 grammassa kasviksia. Erityisen runsaskuituisia ovat pellavansiemenet, joita ei kuitenkaan voine pitää tavanomaiseen ruokavalioon kuuluvina. Useimmissa vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä sekä myöskin perunassa kuitua on vain 1–2 grammaa 100 grammassa. Tämäkään määrä ei ole mitätön, jos kasviksia nautitaan runsaasti, mutta esimerkiksi kurkkua, lehtisalaattia tai tomaatteja pitäisi syödä puolisen kiloa saadakseen saman määrän kuitua, joka saadaan yhdestä viipaleesta runsaskuituista ruisleipää.
Päivittäin nautitun ruoan kuitumäärän pitäisi suositusten mukaan olla vähintään 25 grammaa eli reilun viidenneksen runsaampi kuin nykyisin keskimäärin nautittu määrä. Jos lisää vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutusta kuten suositellaan, lisääntyy myöskin kuidun saanti. Vaikutus kuidun kokonaissaantiin jää kuitenkin verraten vähäiseksi. Riittävästi kuitua saavat henkilöt ovat tyypillisesti ruisleivän syöjiä. Suomessa rukiin käyttäjät ovat keskimääräistä vanhempia ja asuvat useimmiten maan itäosissa. Nuoriso on tottunut vehnäsiin, ja heidän kuidun saantinsa jää keskimäärin niukaksi. Päivittäin suositellaan nautittavaksi 6–9 viipaletta leipää. Jos nämä viipaleet ovat pääasiassa rukiista täysjyväleipää, kuidun saantisuositus täyttyy verraten helposti. Toisaalta ilman rukihista ruokaa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada ravinnosta suositusten mukaista kuitumäärää.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni laihdutan tavallisella kotiruualla.
Kanaa ja riisiä
makaroonia ja jauhelihaa
kanamunia, puuroa, näkkäriä, ja kasviksia..
Ainut ero että käytän kaiken puntarin kautta nyt.
On ruokaohjelma ja on valmentaja joka sen ruokavalion on tehnyt.
Mutta perusruokaa syön, mutta ilman kastikkeita ja öljyjen ja voin käyttökin
on rajoittetu.
Kyllä niillä hiilareillakin on oma paikkansa ruokana ja elimistössä. Mutta kohtuudella..
Kyllä, hyvillä hiilareilla: Pähkinät, marjat, kasvikset, salaatti, kaikki sisältävät hiilareita. Höttöhiilareita sen sijaan, ei kenenkään elimistö kaipaa.
Ei vai? Kyllä mun elimistö kaipaa höttöäkin :)
Kyllä mulla on huono olo jos en syö hiilareita - liiasta viljasta tulee kyllä vatsavaivoja, että sekään ei ehkä kannata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos nyt ihan selittäisit, mihin sitä viljakuitua taas tarvitaankaan.
Nää karppikortit on jo käytetty, ei mene läpi.
Mitä tarkoitat sillä, että karppikortit on käytetty? En ihan ymmärtänyt.
Ja kysyt, mihin viljakuitua tarvitaan. Tästä löytyy paljon tietoa, esim. omassa vastauksessani oli luettavissa se, että ilman täysjyväviljaa on vaikeaa saada kasaan riittävää kuitumäärää. Laitan sulle pläjäyksen lääkärien tietolähtenä käyttämään Terveyskirjastoon, joka kertoo asiasta aika selkeästi:
Parhaiten kuitua saa viljasta, erityisesti täysjyväleivästä. Täysjyväjauhoksi kutsutaan kokonaisista jyvistä jauhettua ruis-, vehnä- (graham-), ohra- ja kaurajauhoa, joissa on mukana jyvän kuiturikas pintakerros. Jyvän pintakerroksessa on runsaasti, paitsi kuitua, myös vitamiineja ja kivennäisaineita.
Ruisleipä on kuidun lähteenä suorastaan ylivoimainen tuote. Viipaleessa tavallista ruisleipää on 2–3 grammaa kuitua. Jälkiuunileipäviipaleessa kuidun määrä voi olla lähes 4 grammaa ja viipaleessa jyväistä ruisleipää jopa 5 grammaa. Ranskanleipäviipaleen kuitumäärä on tähän verrattuna vain runsas kymmenesosa. Vaaleankin leivän sisältämän kuidun määrää voidaan jonkin verran lisätä sekoittamalla taikinaan leseitä tai täysjyvärouhetta. Kauran ja ohran suurelta osin liukoinen kuitu soveltuu hyvin puuroon, mutta leipään kaura- ja ohralesettä voidaan lisätä vain rajallisesti, koska runsaasti kuitua sisältävästä tuotteesta tulee helposti tahmean kittimäistä. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, näkkileivässä ja hapankorpuissa jopa 15 grammaa. Täysjyväviljaa sisältävissä mysleissä kuidun määrä voi olla noin 8 grammaa kuitua 100 grammassa mysliä eli painoyksikköä kohden lähes yhtä paljon kuin tavallisessa ruisleivässä. Luontaisesti runsaskuituiset suurimot ja rouheet ovat viljatuotteista parhaita, vaaleaan viljaan lisättyjen leseiden tai muiden kuitufraktioiden vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä.
Myös kasvikset sisältävät usein merkittäviä määriä kuitua, joskin käsitykset niiden merkityksestä kuidun saannin kannalta ovat usein yliarvioituja. Runsaimmin kuitua on palkokasveissa, kuten pavuissa ja herneissä, sekä pähkinöissä ja monissa siemenissä. Niissä on 5–8 grammaa kuitua 100 grammassa kasviksia. Erityisen runsaskuituisia ovat pellavansiemenet, joita ei kuitenkaan voine pitää tavanomaiseen ruokavalioon kuuluvina. Useimmissa vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä sekä myöskin perunassa kuitua on vain 1–2 grammaa 100 grammassa. Tämäkään määrä ei ole mitätön, jos kasviksia nautitaan runsaasti, mutta esimerkiksi kurkkua, lehtisalaattia tai tomaatteja pitäisi syödä puolisen kiloa saadakseen saman määrän kuitua, joka saadaan yhdestä viipaleesta runsaskuituista ruisleipää.
Päivittäin nautitun ruoan kuitumäärän pitäisi suositusten mukaan olla vähintään 25 grammaa eli reilun viidenneksen runsaampi kuin nykyisin keskimäärin nautittu määrä. Jos lisää vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutusta kuten suositellaan, lisääntyy myöskin kuidun saanti. Vaikutus kuidun kokonaissaantiin jää kuitenkin verraten vähäiseksi. Riittävästi kuitua saavat henkilöt ovat tyypillisesti ruisleivän syöjiä. Suomessa rukiin käyttäjät ovat keskimääräistä vanhempia ja asuvat useimmiten maan itäosissa. Nuoriso on tottunut vehnäsiin, ja heidän kuidun saantinsa jää keskimäärin niukaksi. Päivittäin suositellaan nautittavaksi 6–9 viipaletta leipää. Jos nämä viipaleet ovat pääasiassa rukiista täysjyväleipää, kuidun saantisuositus täyttyy verraten helposti. Toisaalta ilman rukihista ruokaa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada ravinnosta suositusten mukaista kuitumäärää.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Olihan siinä pitkä selostus, mutta et vastannut, mihin sitä viljakuitua tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallisella suomalaisella 70-80-luvun kotiruualla paino pysyy samassa, mutta nykyajan liikuntatottumuksilla se ei laihduta.
Ja koska ihminen on laiska täytyy karsia hiilareista ja rasvoista.
Rasvoja ei kannata karsia.
Mitään ei kannata karsia ruokavaliossa vaan kiinnittää huomiota laatuun. Oli sitten kyse rasvoista tai hiilareista tai proteiineistä(josta voisi nyt vallalla olevan trendin mukaan?)
Aika jännä miten tietämättömiä vielä ollaan tälläistä asioista vaikka tietoa on niin paljon saatavilla. Ehkä sitä on sitten liikaa eikä osata suhtautua kriistisesti vaan uskotaan milloin minkäkin promoamaan propagandaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos nyt ihan selittäisit, mihin sitä viljakuitua taas tarvitaankaan.
Nää karppikortit on jo käytetty, ei mene läpi.
Mitä tarkoitat sillä, että karppikortit on käytetty? En ihan ymmärtänyt.
Ja kysyt, mihin viljakuitua tarvitaan. Tästä löytyy paljon tietoa, esim. omassa vastauksessani oli luettavissa se, että ilman täysjyväviljaa on vaikeaa saada kasaan riittävää kuitumäärää. Laitan sulle pläjäyksen lääkärien tietolähtenä käyttämään Terveyskirjastoon, joka kertoo asiasta aika selkeästi:
Parhaiten kuitua saa viljasta, erityisesti täysjyväleivästä. Täysjyväjauhoksi kutsutaan kokonaisista jyvistä jauhettua ruis-, vehnä- (graham-), ohra- ja kaurajauhoa, joissa on mukana jyvän kuiturikas pintakerros. Jyvän pintakerroksessa on runsaasti, paitsi kuitua, myös vitamiineja ja kivennäisaineita.
Ruisleipä on kuidun lähteenä suorastaan ylivoimainen tuote. Viipaleessa tavallista ruisleipää on 2–3 grammaa kuitua. Jälkiuunileipäviipaleessa kuidun määrä voi olla lähes 4 grammaa ja viipaleessa jyväistä ruisleipää jopa 5 grammaa. Ranskanleipäviipaleen kuitumäärä on tähän verrattuna vain runsas kymmenesosa. Vaaleankin leivän sisältämän kuidun määrää voidaan jonkin verran lisätä sekoittamalla taikinaan leseitä tai täysjyvärouhetta. Kauran ja ohran suurelta osin liukoinen kuitu soveltuu hyvin puuroon, mutta leipään kaura- ja ohralesettä voidaan lisätä vain rajallisesti, koska runsaasti kuitua sisältävästä tuotteesta tulee helposti tahmean kittimäistä. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, näkkileivässä ja hapankorpuissa jopa 15 grammaa. Täysjyväviljaa sisältävissä mysleissä kuidun määrä voi olla noin 8 grammaa kuitua 100 grammassa mysliä eli painoyksikköä kohden lähes yhtä paljon kuin tavallisessa ruisleivässä. Luontaisesti runsaskuituiset suurimot ja rouheet ovat viljatuotteista parhaita, vaaleaan viljaan lisättyjen leseiden tai muiden kuitufraktioiden vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä.
Myös kasvikset sisältävät usein merkittäviä määriä kuitua, joskin käsitykset niiden merkityksestä kuidun saannin kannalta ovat usein yliarvioituja. Runsaimmin kuitua on palkokasveissa, kuten pavuissa ja herneissä, sekä pähkinöissä ja monissa siemenissä. Niissä on 5–8 grammaa kuitua 100 grammassa kasviksia. Erityisen runsaskuituisia ovat pellavansiemenet, joita ei kuitenkaan voine pitää tavanomaiseen ruokavalioon kuuluvina. Useimmissa vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä sekä myöskin perunassa kuitua on vain 1–2 grammaa 100 grammassa. Tämäkään määrä ei ole mitätön, jos kasviksia nautitaan runsaasti, mutta esimerkiksi kurkkua, lehtisalaattia tai tomaatteja pitäisi syödä puolisen kiloa saadakseen saman määrän kuitua, joka saadaan yhdestä viipaleesta runsaskuituista ruisleipää.
Päivittäin nautitun ruoan kuitumäärän pitäisi suositusten mukaan olla vähintään 25 grammaa eli reilun viidenneksen runsaampi kuin nykyisin keskimäärin nautittu määrä. Jos lisää vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutusta kuten suositellaan, lisääntyy myöskin kuidun saanti. Vaikutus kuidun kokonaissaantiin jää kuitenkin verraten vähäiseksi. Riittävästi kuitua saavat henkilöt ovat tyypillisesti ruisleivän syöjiä. Suomessa rukiin käyttäjät ovat keskimääräistä vanhempia ja asuvat useimmiten maan itäosissa. Nuoriso on tottunut vehnäsiin, ja heidän kuidun saantinsa jää keskimäärin niukaksi. Päivittäin suositellaan nautittavaksi 6–9 viipaletta leipää. Jos nämä viipaleet ovat pääasiassa rukiista täysjyväleipää, kuidun saantisuositus täyttyy verraten helposti. Toisaalta ilman rukihista ruokaa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada ravinnosta suositusten mukaista kuitumäärää.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Olihan siinä pitkä selostus, mutta et vastannut, mihin sitä viljakuitua tarvitaan.
Luulin että osaat lukea, kun tänne kirjoittelet. Luitko ollenkaan linkkaamani tekstin? Viljakuitua syövät elävät pitempään ja ovat terveempiä. Syytä ei tiedetä, mutta arvellaan sen johtuvan juuri kuidusta. Kuidulla on yllättävän paljon sellaisia terveysvaikutuksia, joista moni ei tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Ette ilmeisesti kovin liiku?
Olisiko perusteluja esittää?
Hiilari on pääasiallinen polttoaine lähes kaikessa liikunnassa. Jos on kovin vähähiilarisella, voi ehkä liikkua, mutta teho on yleensä huono. Toki, jos mättää kilotolkulla kasvista niin siitähän sitä irtoaa. Tai ei haittaa että väsyttää eikä kunto parane. Tai on ultrajuoksija.
Jos nyt ihan selittäisit, mihin sitä viljakuitua taas tarvitaankaan.
Nää karppikortit on jo käytetty, ei mene läpi.