Lue keskustelun säännöt.
Miksei kukaan laihduta nykyisin tavallisella kotiruoalla?
04.02.2016 |
Makaroonilaatikkoa,jauhelihasoppaa,lohta ja muussia, kanakerma kastiketta ja riisiä. Kasviksia reilusti kylkeen. Miksi dieetataan? Herkut,pullat,sidukat pois,niitä max 2x kuussa eli joka toinen viikonloppu vois pitää herkkupäivän. Lenkkeilyä lisäks vaikka.kyllä läskit lähtee näinki eikä tarvi eti ruokaa itselle kuin muulle perheelle
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos nyt ihan selittäisit, mihin sitä viljakuitua taas tarvitaankaan.
Nää karppikortit on jo käytetty, ei mene läpi.
Mitä tarkoitat sillä, että karppikortit on käytetty? En ihan ymmärtänyt.
Ja kysyt, mihin viljakuitua tarvitaan. Tästä löytyy paljon tietoa, esim. omassa vastauksessani oli luettavissa se, että ilman täysjyväviljaa on vaikeaa saada kasaan riittävää kuitumäärää. Laitan sulle pläjäyksen lääkärien tietolähtenä käyttämään Terveyskirjastoon, joka kertoo asiasta aika selkeästi:
Parhaiten kuitua saa viljasta, erityisesti täysjyväleivästä. Täysjyväjauhoksi kutsutaan kokonaisista jyvistä jauhettua ruis-, vehnä- (graham-), ohra- ja kaurajauhoa, joissa on mukana jyvän kuiturikas pintakerros. Jyvän pintakerroksessa on runsaasti, paitsi kuitua, myös vitamiineja ja kivennäisaineita.
Ruisleipä on kuidun lähteenä suorastaan ylivoimainen tuote. Viipaleessa tavallista ruisleipää on 2–3 grammaa kuitua. Jälkiuunileipäviipaleessa kuidun määrä voi olla lähes 4 grammaa ja viipaleessa jyväistä ruisleipää jopa 5 grammaa. Ranskanleipäviipaleen kuitumäärä on tähän verrattuna vain runsas kymmenesosa. Vaaleankin leivän sisältämän kuidun määrää voidaan jonkin verran lisätä sekoittamalla taikinaan leseitä tai täysjyvärouhetta. Kauran ja ohran suurelta osin liukoinen kuitu soveltuu hyvin puuroon, mutta leipään kaura- ja ohralesettä voidaan lisätä vain rajallisesti, koska runsaasti kuitua sisältävästä tuotteesta tulee helposti tahmean kittimäistä. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, näkkileivässä ja hapankorpuissa jopa 15 grammaa. Täysjyväviljaa sisältävissä mysleissä kuidun määrä voi olla noin 8 grammaa kuitua 100 grammassa mysliä eli painoyksikköä kohden lähes yhtä paljon kuin tavallisessa ruisleivässä. Luontaisesti runsaskuituiset suurimot ja rouheet ovat viljatuotteista parhaita, vaaleaan viljaan lisättyjen leseiden tai muiden kuitufraktioiden vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä.
Myös kasvikset sisältävät usein merkittäviä määriä kuitua, joskin käsitykset niiden merkityksestä kuidun saannin kannalta ovat usein yliarvioituja. Runsaimmin kuitua on palkokasveissa, kuten pavuissa ja herneissä, sekä pähkinöissä ja monissa siemenissä. Niissä on 5–8 grammaa kuitua 100 grammassa kasviksia. Erityisen runsaskuituisia ovat pellavansiemenet, joita ei kuitenkaan voine pitää tavanomaiseen ruokavalioon kuuluvina. Useimmissa vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä sekä myöskin perunassa kuitua on vain 1–2 grammaa 100 grammassa. Tämäkään määrä ei ole mitätön, jos kasviksia nautitaan runsaasti, mutta esimerkiksi kurkkua, lehtisalaattia tai tomaatteja pitäisi syödä puolisen kiloa saadakseen saman määrän kuitua, joka saadaan yhdestä viipaleesta runsaskuituista ruisleipää.
Päivittäin nautitun ruoan kuitumäärän pitäisi suositusten mukaan olla vähintään 25 grammaa eli reilun viidenneksen runsaampi kuin nykyisin keskimäärin nautittu määrä. Jos lisää vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutusta kuten suositellaan, lisääntyy myöskin kuidun saanti. Vaikutus kuidun kokonaissaantiin jää kuitenkin verraten vähäiseksi. Riittävästi kuitua saavat henkilöt ovat tyypillisesti ruisleivän syöjiä. Suomessa rukiin käyttäjät ovat keskimääräistä vanhempia ja asuvat useimmiten maan itäosissa. Nuoriso on tottunut vehnäsiin, ja heidän kuidun saantinsa jää keskimäärin niukaksi. Päivittäin suositellaan nautittavaksi 6–9 viipaletta leipää. Jos nämä viipaleet ovat pääasiassa rukiista täysjyväleipää, kuidun saantisuositus täyttyy verraten helposti. Toisaalta ilman rukihista ruokaa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada ravinnosta suositusten mukaista kuitumäärää.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Jos vaivaudut hakemaan vähän lisää tietoa niin löydät tällekin vastaargumentin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallisella suomalaisella 70-80-luvun kotiruualla paino pysyy samassa, mutta nykyajan liikuntatottumuksilla se ei laihduta.
Ja koska ihminen on laiska täytyy karsia hiilareista ja rasvoista.
Rasvoja ei kannata karsia.
Mitään ei kannata karsia ruokavaliossa vaan kiinnittää huomiota laatuun. Oli sitten kyse rasvoista tai hiilareista tai proteiineistä(josta voisi nyt vallalla olevan trendin mukaan?)
Aika jännä miten tietämättömiä vielä ollaan tälläistä asioista vaikka tietoa on niin paljon saatavilla. Ehkä sitä on sitten liikaa eikä osata suhtautua kriistisesti vaan uskotaan milloin minkäkin promoamaan propagandaa.
Niinpä. Ja olen ap:n kanssa ihan samaa mieltä siitä, että laihduttaa kannattaa nimenomaan syömällä sitä tavallista kotiruokaa ilman mitään konstailuja ja ihmedieettejä. Laihduttaneista vain muutama prosentti onnistuu pysymään tavoitepainossaan. Ihmedieeteillä et todellakaan saa iskostettua aivoihisi sellaista ruokavaliota, jota pystyt aivan kevyesti noudattamaan loppuelämääsi. Siksi kannattaa jo laihdutuksen aikana syödä sellaista ruokaa, jota aikoo syödä myös painonhallintavaiheessa. Lisäksi ihmisen aivot on rakennettu niin, että jonkin ruoan / ruoka-aineryhmän / makroravintoaineen kieltävä ruokavalio harvemmin on kovin menestyksekäs. Tämä johtuu osittain siitä, että ihmisellä on taipumus kiinnittää huomionsa juuri niihin asioihin, jotka ovat kiellettyjä. Yhdysvalloissa on tutkittu ihmisiä, jotka ovat pysyvästi onnistuneet painonhallinnassa (American Weight Control Registry). Heidän joukossaan ei ole käytännössä ollenkaan karppaajia. (Tästäkin voit googlata itse lisää tietoa, löytyy helposti.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Ette ilmeisesti kovin liiku?
Olisiko perusteluja esittää?
Hiilari on pääasiallinen polttoaine lähes kaikessa liikunnassa. Jos on kovin vähähiilarisella, voi ehkä liikkua, mutta teho on yleensä huono. Toki, jos mättää kilotolkulla kasvista niin siitähän sitä irtoaa. Tai ei haittaa että väsyttää eikä kunto parane. Tai on ultrajuoksija.
Hiilareitahan ei saa kuin perunasta, leivästä ja pastasta, huoh. Tai ne kasvikset...
Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä(kohtuudella), maitotaloustuotteet maustamattomina, pähkinät ja siemenet korvaavat kyllä oikein oivallisesti peruskuntoilijan hiilaritarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos nyt ihan selittäisit, mihin sitä viljakuitua taas tarvitaankaan.
Nää karppikortit on jo käytetty, ei mene läpi.
Mitä tarkoitat sillä, että karppikortit on käytetty? En ihan ymmärtänyt.
Ja kysyt, mihin viljakuitua tarvitaan. Tästä löytyy paljon tietoa, esim. omassa vastauksessani oli luettavissa se, että ilman täysjyväviljaa on vaikeaa saada kasaan riittävää kuitumäärää. Laitan sulle pläjäyksen lääkärien tietolähtenä käyttämään Terveyskirjastoon, joka kertoo asiasta aika selkeästi:
Parhaiten kuitua saa viljasta, erityisesti täysjyväleivästä. Täysjyväjauhoksi kutsutaan kokonaisista jyvistä jauhettua ruis-, vehnä- (graham-), ohra- ja kaurajauhoa, joissa on mukana jyvän kuiturikas pintakerros. Jyvän pintakerroksessa on runsaasti, paitsi kuitua, myös vitamiineja ja kivennäisaineita.
Ruisleipä on kuidun lähteenä suorastaan ylivoimainen tuote. Viipaleessa tavallista ruisleipää on 2–3 grammaa kuitua. Jälkiuunileipäviipaleessa kuidun määrä voi olla lähes 4 grammaa ja viipaleessa jyväistä ruisleipää jopa 5 grammaa. Ranskanleipäviipaleen kuitumäärä on tähän verrattuna vain runsas kymmenesosa. Vaaleankin leivän sisältämän kuidun määrää voidaan jonkin verran lisätä sekoittamalla taikinaan leseitä tai täysjyvärouhetta. Kauran ja ohran suurelta osin liukoinen kuitu soveltuu hyvin puuroon, mutta leipään kaura- ja ohralesettä voidaan lisätä vain rajallisesti, koska runsaasti kuitua sisältävästä tuotteesta tulee helposti tahmean kittimäistä. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, näkkileivässä ja hapankorpuissa jopa 15 grammaa. Täysjyväviljaa sisältävissä mysleissä kuidun määrä voi olla noin 8 grammaa kuitua 100 grammassa mysliä eli painoyksikköä kohden lähes yhtä paljon kuin tavallisessa ruisleivässä. Luontaisesti runsaskuituiset suurimot ja rouheet ovat viljatuotteista parhaita, vaaleaan viljaan lisättyjen leseiden tai muiden kuitufraktioiden vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä.
Myös kasvikset sisältävät usein merkittäviä määriä kuitua, joskin käsitykset niiden merkityksestä kuidun saannin kannalta ovat usein yliarvioituja. Runsaimmin kuitua on palkokasveissa, kuten pavuissa ja herneissä, sekä pähkinöissä ja monissa siemenissä. Niissä on 5–8 grammaa kuitua 100 grammassa kasviksia. Erityisen runsaskuituisia ovat pellavansiemenet, joita ei kuitenkaan voine pitää tavanomaiseen ruokavalioon kuuluvina. Useimmissa vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä sekä myöskin perunassa kuitua on vain 1–2 grammaa 100 grammassa. Tämäkään määrä ei ole mitätön, jos kasviksia nautitaan runsaasti, mutta esimerkiksi kurkkua, lehtisalaattia tai tomaatteja pitäisi syödä puolisen kiloa saadakseen saman määrän kuitua, joka saadaan yhdestä viipaleesta runsaskuituista ruisleipää.
Päivittäin nautitun ruoan kuitumäärän pitäisi suositusten mukaan olla vähintään 25 grammaa eli reilun viidenneksen runsaampi kuin nykyisin keskimäärin nautittu määrä. Jos lisää vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutusta kuten suositellaan, lisääntyy myöskin kuidun saanti. Vaikutus kuidun kokonaissaantiin jää kuitenkin verraten vähäiseksi. Riittävästi kuitua saavat henkilöt ovat tyypillisesti ruisleivän syöjiä. Suomessa rukiin käyttäjät ovat keskimääräistä vanhempia ja asuvat useimmiten maan itäosissa. Nuoriso on tottunut vehnäsiin, ja heidän kuidun saantinsa jää keskimäärin niukaksi. Päivittäin suositellaan nautittavaksi 6–9 viipaletta leipää. Jos nämä viipaleet ovat pääasiassa rukiista täysjyväleipää, kuidun saantisuositus täyttyy verraten helposti. Toisaalta ilman rukihista ruokaa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada ravinnosta suositusten mukaista kuitumäärää.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Jos vaivaudut hakemaan vähän lisää tietoa niin löydät tällekin vastaargumentin.
Tiedän aika paljon ravitsemustieteestä, joten tiedän varsin hyvin, että mitään kovinkaan painavia vasta-argumentteja ei löydy. Ja Antti Heikkilän nettisivuja en laske sellaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen laihduttnut ja pysynyt laihana ihan tavallisella kotiruoalla.
Syön myös perunaa, ja voileipää 4-6 kpl/ vrk.
Yhden herkkupäivän pidän viikossa, jolloin saa syödä, mitä tahtoo.
Kuntosalivillitys on ihan outoa minusta. Lihaksia ei tarvitse sen enempää kasvattaa. Lihavilla lihasmassaa on toki luonnostaan enemmän kuin laihoilla. Normaali lihaskunto riittää, sen saa kotijumpalla helposti.
Juoksemalla kilot lähtee. Juoksu myös täsmälaihduttaa vatsan seudun!
On lihaskunto tärkeä etenkin miehellä. Moni teistä hölkkääjistä ja kävelijöistä luulee omaavansa hyvän kunnon, mutta pyörtyisitte minun supersetti treeneissä ja sprinttijuoksu HIIT treeneissä. Painoharjoittelu vahvistaa luita ja sydäntä, ja sprinttaus verisuonia sekä sydäntä. Ihmisen keho on tehty kuormitettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Ette ilmeisesti kovin liiku?
Olisiko perusteluja esittää?
Hiilari on pääasiallinen polttoaine lähes kaikessa liikunnassa. Jos on kovin vähähiilarisella, voi ehkä liikkua, mutta teho on yleensä huono. Toki, jos mättää kilotolkulla kasvista niin siitähän sitä irtoaa. Tai ei haittaa että väsyttää eikä kunto parane. Tai on ultrajuoksija.
Hiilareitahan ei saa kuin perunasta, leivästä ja pastasta, huoh. Tai ne kasvikset...
Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä(kohtuudella), maitotaloustuotteet maustamattomina, pähkinät ja siemenet korvaavat kyllä oikein oivallisesti peruskuntoilijan hiilaritarpeen.
No kerrohan sitten paljonko liikut? Sujuuko juoksu? Kasvaako haba?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos syö kunnon kasviksia puoli kiloa päivässä kuitua saa helposti sekä päivän vitamiinit. Kurkku ja salaatinlehti ei ole sitten kunnon kasviksia vaan parsakaali, kukkakaali, porkkanat mm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Joidenkin ruokavalioon ne kuitenkin antavat lisäarvoa. Nykyään joutuu tuntemaan itsensä rikolliseksi syödessään 'normaalia' ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Ette ilmeisesti kovin liiku?
Olisiko perusteluja esittää?
Hiilari on pääasiallinen polttoaine lähes kaikessa liikunnassa. Jos on kovin vähähiilarisella, voi ehkä liikkua, mutta teho on yleensä huono. Toki, jos mättää kilotolkulla kasvista niin siitähän sitä irtoaa. Tai ei haittaa että väsyttää eikä kunto parane. Tai on ultrajuoksija.
Hiilareitahan ei saa kuin perunasta, leivästä ja pastasta, huoh. Tai ne kasvikset...
Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä(kohtuudella), maitotaloustuotteet maustamattomina, pähkinät ja siemenet korvaavat kyllä oikein oivallisesti peruskuntoilijan hiilaritarpeen.
No kerrohan sitten paljonko liikut? Sujuuko juoksu? Kasvaako haba?
Mulla kasvo liha, kasvis, puuro ja rahka ruokavaliolla 3kk hauis 35cm --> 41cm ja tuli kauniit tykinkuula olkapäät, V selkä, kivikovat rintalihakset, vatsalihakset ja apollonvyö. Toki treeni oli rankkaa. 3 lihastreeniä viikossa ja 3 sprintti treeniä viikossa. Kehonrakenteeni on toki optimaalinen eli mesomorph.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos syö kunnon kasviksia puoli kiloa päivässä kuitua saa helposti sekä päivän vitamiinit. Kurkku ja salaatinlehti ei ole sitten kunnon kasviksia vaan parsakaali, kukkakaali, porkkanat mm.
Puolessa kilossa ruusukaalia (kuitupitoisin kaali) on n. 12,5g kuitua. Eli puolet päivän tarpeesta. Toki kilon vihanneksia saa syötyä päivässä, jos sen tekee, niin ei varmaan kukaan kiistä etteikö hyvä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Joidenkin ruokavalioon ne kuitenkin antavat lisäarvoa. Nykyään joutuu tuntemaan itsensä rikolliseksi syödessään 'normaalia' ruokaa.
Se on sun päässäs se ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos syö kunnon kasviksia puoli kiloa päivässä kuitua saa helposti sekä päivän vitamiinit. Kurkku ja salaatinlehti ei ole sitten kunnon kasviksia vaan parsakaali, kukkakaali, porkkanat mm.
Olen samaa mieltä, että vitamiinit kyllä pitkälti saa, ja aika pitkälti kivennäisaineetkin. Mutta kuitua ei saa. Lisäksi isoissa väestötutkimuksissa nousee toistuvasti esiin se, että täysjyväviljaa syövät ovat terveempiä ja pitkäikäisempiä. Turhaan ei suomalaista ruisleipää kehuta, siinä on poikkeuksellisen paljon kuitua. Valkoinen leipä ja valkoinen riisi eivät ole kovinkaan arvokasta ravintoa. Pasta voi olla vaaleanakin suht hitaasti verensokeria nostavaa, jos valitsee sellaisen pastalajikkeen, jota ruoansulatus joutuu pilkkomaan pitkään (ei spagettia tai muuta pienikuvioista pastaa, joka sulaa nopeasti.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos nyt ihan selittäisit, mihin sitä viljakuitua taas tarvitaankaan.
Nää karppikortit on jo käytetty, ei mene läpi.
Mitä tarkoitat sillä, että karppikortit on käytetty? En ihan ymmärtänyt.
Ja kysyt, mihin viljakuitua tarvitaan. Tästä löytyy paljon tietoa, esim. omassa vastauksessani oli luettavissa se, että ilman täysjyväviljaa on vaikeaa saada kasaan riittävää kuitumäärää. Laitan sulle pläjäyksen lääkärien tietolähtenä käyttämään Terveyskirjastoon, joka kertoo asiasta aika selkeästi:
Parhaiten kuitua saa viljasta, erityisesti täysjyväleivästä. Täysjyväjauhoksi kutsutaan kokonaisista jyvistä jauhettua ruis-, vehnä- (graham-), ohra- ja kaurajauhoa, joissa on mukana jyvän kuiturikas pintakerros. Jyvän pintakerroksessa on runsaasti, paitsi kuitua, myös vitamiineja ja kivennäisaineita.
Ruisleipä on kuidun lähteenä suorastaan ylivoimainen tuote. Viipaleessa tavallista ruisleipää on 2–3 grammaa kuitua. Jälkiuunileipäviipaleessa kuidun määrä voi olla lähes 4 grammaa ja viipaleessa jyväistä ruisleipää jopa 5 grammaa. Ranskanleipäviipaleen kuitumäärä on tähän verrattuna vain runsas kymmenesosa. Vaaleankin leivän sisältämän kuidun määrää voidaan jonkin verran lisätä sekoittamalla taikinaan leseitä tai täysjyvärouhetta. Kauran ja ohran suurelta osin liukoinen kuitu soveltuu hyvin puuroon, mutta leipään kaura- ja ohralesettä voidaan lisätä vain rajallisesti, koska runsaasti kuitua sisältävästä tuotteesta tulee helposti tahmean kittimäistä. Sadassa grammassa ruisleipää on 10–12 grammaa kuitua, näkkileivässä ja hapankorpuissa jopa 15 grammaa. Täysjyväviljaa sisältävissä mysleissä kuidun määrä voi olla noin 8 grammaa kuitua 100 grammassa mysliä eli painoyksikköä kohden lähes yhtä paljon kuin tavallisessa ruisleivässä. Luontaisesti runsaskuituiset suurimot ja rouheet ovat viljatuotteista parhaita, vaaleaan viljaan lisättyjen leseiden tai muiden kuitufraktioiden vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä.
Myös kasvikset sisältävät usein merkittäviä määriä kuitua, joskin käsitykset niiden merkityksestä kuidun saannin kannalta ovat usein yliarvioituja. Runsaimmin kuitua on palkokasveissa, kuten pavuissa ja herneissä, sekä pähkinöissä ja monissa siemenissä. Niissä on 5–8 grammaa kuitua 100 grammassa kasviksia. Erityisen runsaskuituisia ovat pellavansiemenet, joita ei kuitenkaan voine pitää tavanomaiseen ruokavalioon kuuluvina. Useimmissa vihanneksissa, marjoissa ja hedelmissä sekä myöskin perunassa kuitua on vain 1–2 grammaa 100 grammassa. Tämäkään määrä ei ole mitätön, jos kasviksia nautitaan runsaasti, mutta esimerkiksi kurkkua, lehtisalaattia tai tomaatteja pitäisi syödä puolisen kiloa saadakseen saman määrän kuitua, joka saadaan yhdestä viipaleesta runsaskuituista ruisleipää.
Päivittäin nautitun ruoan kuitumäärän pitäisi suositusten mukaan olla vähintään 25 grammaa eli reilun viidenneksen runsaampi kuin nykyisin keskimäärin nautittu määrä. Jos lisää vihannesten, marjojen ja hedelmien kulutusta kuten suositellaan, lisääntyy myöskin kuidun saanti. Vaikutus kuidun kokonaissaantiin jää kuitenkin verraten vähäiseksi. Riittävästi kuitua saavat henkilöt ovat tyypillisesti ruisleivän syöjiä. Suomessa rukiin käyttäjät ovat keskimääräistä vanhempia ja asuvat useimmiten maan itäosissa. Nuoriso on tottunut vehnäsiin, ja heidän kuidun saantinsa jää keskimäärin niukaksi. Päivittäin suositellaan nautittavaksi 6–9 viipaletta leipää. Jos nämä viipaleet ovat pääasiassa rukiista täysjyväleipää, kuidun saantisuositus täyttyy verraten helposti. Toisaalta ilman rukihista ruokaa on käytännöllisesti katsoen mahdotonta saada ravinnosta suositusten mukaista kuitumäärää.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00…
Jos vaivaudut hakemaan vähän lisää tietoa niin löydät tällekin vastaargumentin.
Tiedän aika paljon ravitsemustieteestä, joten tiedän varsin hyvin, että mitään kovinkaan painavia vasta-argumentteja ei löydy. Ja Antti Heikkilän nettisivuja en laske sellaiseksi.
Oletko koskaan kuullut verisuonikirurgi Taija Somppista ja hänen tutkimuksista ruisleivän vaikutuksista sydän- ja verisuonisairauksissa?! Tai gastroentterologian klinikan erikoislääkäri Markku Hillilän? Tai ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen? Sinä olet nyt vaan takertunut tuohon Antti Heikkilään ja oman pään pyhään totuuteen, että et suostu edes laajentamaa näkökantaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Luulisi, että kiinalaiset ovat hyvin läskejä, sairaita ja tyhmiä kun syö täysin turhaa riisiä.
Tiedätkö edes mikä on ruoan funktio?
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, kun joku sanoo, että leipä tai riisi tai pasta ovat turhia ruokia. Ilman täysjyväviljaa on todella vaikeaa saada riittävää määrää kuitua, sen voi kokeilla itse kun syöttää päivittäiset ruokansa johonkin tietokantaan. Kuitulisillä ei nykytiedon valossa voi korvata ruoasta saatavaa kuitua, koska jostain syystä niillä ei ole samoja terveysvaikutuksia kuin ravinnon kuidussa.
Ravitsemustieteilijät eivät suosittele esim. viljan tai leivän pois jättämistä, mikäli ei ole allergiaa, keliakiaa tai muuta yliherkkyyttä. Se tietysti ei kiinnosta ollenkaan näitä karppiuskovaisia, heidän mielestään Antti Heikkilä on pätevämpi esittämään näkemyksiä ravitsemustieteestä kuin alan tutkijat ja muut ammattilaiset.
Jos syö kunnon kasviksia puoli kiloa päivässä kuitua saa helposti sekä päivän vitamiinit. Kurkku ja salaatinlehti ei ole sitten kunnon kasviksia vaan parsakaali, kukkakaali, porkkanat mm.
Puolessa kilossa ruusukaalia (kuitupitoisin kaali) on n. 12,5g kuitua. Eli puolet päivän tarpeesta. Toki kilon vihanneksia saa syötyä päivässä, jos sen tekee, niin ei varmaan kukaan kiistä etteikö hyvä olisi.
Ihmisten ruokavaliot on niin henkilökohtaisia juttuja, että varmaan paras antaa jokaisen etsiä sitä omaa parastaan. Jollain on allergiaa tai yliherkkyyttä, jonkun suolisto kerää kaasua ja ärtyy, jollain maha menee kovalle tai ripulille ja jonkun kilpirauhanen villiintyy tai lamaantuu jostain, joku ei saa nieltyä epämiellyttävää mutta terveellistä ruokaa jne jne.
Yksilön harteille jää arvailla, kuka tai mikä taho politisoituneiden ravitsemussuositusten takana oikeasti on ja millaisia motiiveja suosituksia antavien henkilöiden tekemisien taakse kätkeytyy.
Jokainen voi onneksi omassa elämässään itse ihan vapaasti kokeilla ja todeta, miten esim. leivättömyys, yms. vaikuttaa omaan olotilaan.
mies91 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Ette ilmeisesti kovin liiku?
Olisiko perusteluja esittää?
Hiilari on pääasiallinen polttoaine lähes kaikessa liikunnassa. Jos on kovin vähähiilarisella, voi ehkä liikkua, mutta teho on yleensä huono. Toki, jos mättää kilotolkulla kasvista niin siitähän sitä irtoaa. Tai ei haittaa että väsyttää eikä kunto parane. Tai on ultrajuoksija.
Hiilareitahan ei saa kuin perunasta, leivästä ja pastasta, huoh. Tai ne kasvikset...
Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä(kohtuudella), maitotaloustuotteet maustamattomina, pähkinät ja siemenet korvaavat kyllä oikein oivallisesti peruskuntoilijan hiilaritarpeen.
No kerrohan sitten paljonko liikut? Sujuuko juoksu? Kasvaako haba?
Mulla kasvo liha, kasvis, puuro ja rahka ruokavaliolla 3kk hauis 35cm --> 41cm ja tuli kauniit tykinkuula olkapäät, V selkä, kivikovat rintalihakset, vatsalihakset ja apollonvyö. Toki treeni oli rankkaa. 3 lihastreeniä viikossa ja 3 sprintti treeniä viikossa. Kehonrakenteeni on toki optimaalinen eli mesomorph.
Hei sori peruutankin osan kommenttiani ja pahoittelen että sekoitin tuon alun perusteella toiseen ryhmään. Toki puuro jo voi hyvin riittää sekä kuidun että hiilarin tarpeeseen. Ja hyvä että sulla selvästi toimii homma. En silti usko, että suurelle osalle täysjyvätuotteet olisivat turhia. Mutta, mun osalta tämä tässä, ainakin omat juoksutreenit kaipaa reippaasti energiaa ja pasta on kulunut lenkillä tähän saakka hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Yksilön harteille jää arvailla, kuka tai mikä taho politisoituneiden ravitsemussuositusten takana oikeasti on ja millaisia motiiveja suosituksia antavien henkilöiden tekemisien taakse kätkeytyy.
Jokainen voi onneksi omassa elämässään itse ihan vapaasti kokeilla ja todeta, miten esim. leivättömyys, yms. vaikuttaa omaan olotilaan.
Ja niitä kokeita voi viedä vielä pidemmälle. Jollakin se ongelma voi olla hiiva, jollain gluteeni jne. Eli ei välttämättä itse leipä.
Sen kyllä ymmärrän, että fyysisen työmäärän keventyessä tarve perinteisten ruokien (esim. makaronilaatikko) tyyppisille tankkauksille käy vähäisemmäksi. Mutta sen olen todennut, että laihdutus ei voi perustua ensisijassa kieltoihin. Ei laihdutus voi kaatua perunaan silloin tällöin, ei muutamaan viipaleeseen ruisleipää, eikä edes herkutteluun silloin tällöin. Mutta jos julistaa jonkin tietyn ruoka-aineen täysin kielletyksi, siihen sortuminen voi käydä ylitsepääsemättömäksi. Eli siinä, missä ennen olisi silloin tällöin ottanut pullan kahvin kaveriksi, sortuessaan tähän kiellettyyn pullaan veteleekin sitä kaksin käsin, ja ehkä jopa rasvaisempiin kuin se peruspulla. "Kun olen sen ansainnut oltuani ilman herkkuja ainakin kuukauden!"
Ei tuo toki sitä tarkoita, että mitä tahansa saisi vedellä minkä verran tahansa. Mutta näin itseäni ajatellen en käsitä, miten minun terveyttäni edesauttaisi vaikkapa täydellinen kieltäytyminen leivästä. En vetele kymmenittäin leipäpaloja päivän mittaan, vaan ehkä palan tai kaksi. Makeat ovat paheeni, mutta kun olen kieltäytynyt niistä täysin tai rajannut niiden syömisen todella minimaalisiin määriin pitkien aikojen sisällä, olen todellakin syönyt niitä sitten olan takaa. Nyt, kun mikään ei ole kiellettyä, syön makeaakin maltillisesti, eikä siihen enää ole samanlaista himoa kuin ennen.
mies91 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se mikä on sinulle tavallista kotiruokaa ei ole sitä kaikille. Makaroni, riisi, peruna eivät anna mitää lisäarvoa ruokavalioon niin niitä ei meillä syödä. Kuten ei syödä leipääkään.
Ette ilmeisesti kovin liiku?
Olisiko perusteluja esittää?
Hiilari on pääasiallinen polttoaine lähes kaikessa liikunnassa. Jos on kovin vähähiilarisella, voi ehkä liikkua, mutta teho on yleensä huono. Toki, jos mättää kilotolkulla kasvista niin siitähän sitä irtoaa. Tai ei haittaa että väsyttää eikä kunto parane. Tai on ultrajuoksija.
Hiilareitahan ei saa kuin perunasta, leivästä ja pastasta, huoh. Tai ne kasvikset...
Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä(kohtuudella), maitotaloustuotteet maustamattomina, pähkinät ja siemenet korvaavat kyllä oikein oivallisesti peruskuntoilijan hiilaritarpeen.
No kerrohan sitten paljonko liikut? Sujuuko juoksu? Kasvaako haba?
Tarkoituksenani ei ole osallistua maratooniin tai osallistua fitnes tai painonnosto kisoihin vaan ihan yllä pitää peruskuntoa, jonka avulla jaksan ylläpitää perusarkeani. Luontaisena liikuntana on esim päivittäisen työmatkat pyörällä kesät talvet reilu 10km ja kävelen päivittäin 5km kauppaa reppuselässä, autoa kun en omista. Salilla käyn kolme kertaa viikossa. Lumetkin olen jaksanut luoda ilman, että on tarvinnut ambulanssia tilata hehtaarin tontilla :D
Tässä vielä yksi linkki, näitä löytyy lisää kun vaan googlaa:
http://www.terve.fi/ravinto/77975-kuitua-syovat-elavat-pitempaan