miten muut jaksatte vastailla
eskarilaisten kyselytulvaan? Meillä kaksoset kyselee taukoamatta ja ihan mitä vaan. Eilen sain pitää kunnon luennon nukkumaanmennessä siitä, mitä sitten tapahtuu jos aurinko sammuu ja kunihan yksinkertaiset vastaukset ei riitä =/ Jokaisesta vastauksestani saan uuden kysymyksen, yleensä tuplana ja välillä tuntuu, ettei mielikuvitukseni enää riitä... Olen joskus sanonut, ettei äiti nyt jaksa selittää kysykää joltain muulta, mutta minuutin päästä tulevat taas kysymään jotain liittyen jonkun muun selitykseen. On aamuja, jolloin en saa edes silmiä kunnolla auki kun tulee jo tekstiä ja joskus oikeesti ahdistaa, vaikka tiedänkin, että tuo on ihan normaalia, tekis mieli työntää tulpat korviin ja mennä vaikka veskiin lukkojen taakse. Oisko ehdotuksia miten jaksais kärsivällisesti vaan selitellä asioita??
Kommentit (4)
joskus vaan tulee sellaisa päiviä jolloin pitäis keskittyä vaikkapa nyt omaan opiskeluun vähän syvemmin ja sillon kysyy kyllä vähän pidempää pinnaa olla kokoajan vastausvalmiudessa =/
Toisaalta on kiva kun tytöt kyselee ja juttelee paljon, heidän kanssaan voi keskustella ihan fiksuista jutuista, mutta joskus ois kiva kun ois semmonen päivä ettei kukaan kysyis multa yhtään mitään =) Näiden kahden lisäksi kun on yksi hiukan isompi ja yksi hiukan pienempi sit kyselemässä tietty omat juttunsa, mut ei kai tässä muu auta kuin toimia tietokirjana=)
Juuri eilen huokailin miehelleni ekaluokkalaisen pojan kyselytulvaa. Olen tietenkin tyytyväinen, että lapsi on utelias, kiinnostunut, haluaa keskustella jne. Mutta kyllä se oikeasti välillä rasittaa. Vastaukset pitää kuitenkin olla selkeät ja kattavat, ja lapsi kyllä huomaa, jos mumisen jotain epämääräistä. Samoin mieheni kanssa keskustellessa, poika on koko ajan kuulolla, ja jos jotain jää epäselväksi, kuuluu " mitä?" .
Neuvoja en osaa sanoa, vain sen, että sama asia stressaa aina välillä minuakin. Ja lapsia on vain yksi...
on toinen hiukan rasittava juttu, meillä on noi kolme vanhinta jatkuvasti korvat höröllään kuuntelemassa " aikuisten" juttuja ja sit kyselevät että mitä miks ja millei? Eikä auta vaikka käsken keksiä muuta tekemistä, nää on aikuisten asioita eikä kuulu nyt teille, vastaus on takuuvarmasti " miks" ?
Ja tosiaan kun ei vastaukseksi kelpaa mikään ohilaukas vaan pitää olla perustellinen ja täsmällinen=/
mutta ymmärrän kyllä, että saattaa olla rankkaa, jos on tauotonta. Minä olisin ihan tyytyväinen, jos oma eskarilaiseni olisi noin kiinnostunut, tuntuu vain hyvin harva asia saa hänet innostumaan tai kyselemään. Toisaalta hän pitää lukemisesta ja lukee itse paljon, mutta on kyllä kieltämättä vähän yksipuolista, esim. nyt on Aku Ankan taskukirjavaihe menossa. Koetahan jaksaa hyvän asian puolesta!!!