Mitkä sanonnat ovat sinusta nerokkaita, hyviä ja muuten vaan kivoja? Mitä itse käytät?
Yleensä on ketjuja, mitä jokin sanonta tarkoittaa. Mutta tehdään nyt niin päin, että mitä sanontoja itse käytät (jotenka merkityksenkin siis tiedät)? Mitä sanontoja lähipiirisi käyttää? Missä tilanteissa? Joskus sanonnat ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan mielestäni niin nerokkaita ja hyviä ja joihinkin tilanteisiin ne sopivat niin hyvin.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Jännä, että ei näitä nyt meinaa tulla mieleen (siis sellaisia mitä oikeasti käyttäisin), mutta osavassa tilanteessa tulevat kyllä nopeastikin.
Mua ärsyttää tää sanonta koska kyseessä on oikeasti käännösvirhe. Alkuperäisessä puhutaan rypäleistä, jotka on itseasiassa makeita, mutta kettu väheksyy niitä koska ei pääse niihin käsiksi. Pihlajanmarjat taas ovat oikeasti happamia (=pahoja), joten koko sanonnan idea vesittyy.
Kiitos!
Olenkin jo lapsesta asti ihmetellyt, että kuka niitä nyt oikeasti haluisikaan. Tiedätkö millä kielellä alkuperäinen satu on?
Aisopoksen saduista se alunperin on, siinä kettu haukkuu rypäleitä raaoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Näistä haluaisin eroon:
Muistanko väärin, väistänkö muurin.
Hallelujaa, Kalle ajaa lujaa.
Ei kestä kiittää, satanen riittää.
miksikö? Kun tarpeeksi monta kertaa päivässä kuulee näitä, niin jo alkaa mitta täyttymään.
Missä näitä kuulee?
Olen 49-vuotias ja en ole yhtäkään näistä koskaan kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Jännä, että ei näitä nyt meinaa tulla mieleen (siis sellaisia mitä oikeasti käyttäisin), mutta osavassa tilanteessa tulevat kyllä nopeastikin.
Mua ärsyttää tää sanonta koska kyseessä on oikeasti käännösvirhe. Alkuperäisessä puhutaan rypäleistä, jotka on itseasiassa makeita, mutta kettu väheksyy niitä koska ei pääse niihin käsiksi. Pihlajanmarjat taas ovat oikeasti happamia (=pahoja), joten koko sanonnan idea vesittyy.
Kiitos!
Olenkin jo lapsesta asti ihmetellyt, että kuka niitä nyt oikeasti haluisikaan. Tiedätkö millä kielellä alkuperäinen satu on?
Aisopoksen saduista se alunperin on, siinä kettu haukkuu rypäleitä raaoiksi.
Missäköhän välissä käännösvirhe on tapahtunut? Ainakin ruotsiksi samassa sanonnassa puhutaan myös pihlajanmarjoista. Vai onko käännös niin vanhaa perua, ettei Pohjolassa vielä tunnettu viinirypäleitä ja siksi ne on vaihdettu pihlajanmarjoihin? Sikäli käännös on kyllä varsin epäonnistunut, että pihlajanmarjat ovat oikeasti happamia.
Kun eräs tuttu kuulee että jonkun nimi on Ville tai Kalle, se aina hokee:
Ville, kah, Ville, Kallepas, Kalle (eli ville kahville, kalle paskalle)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Jännä, että ei näitä nyt meinaa tulla mieleen (siis sellaisia mitä oikeasti käyttäisin), mutta osavassa tilanteessa tulevat kyllä nopeastikin.
Mua ärsyttää tää sanonta koska kyseessä on oikeasti käännösvirhe. Alkuperäisessä puhutaan rypäleistä, jotka on itseasiassa makeita, mutta kettu väheksyy niitä koska ei pääse niihin käsiksi. Pihlajanmarjat taas ovat oikeasti happamia (=pahoja), joten koko sanonnan idea vesittyy.
Kiitos!
Olenkin jo lapsesta asti ihmetellyt, että kuka niitä nyt oikeasti haluisikaan. Tiedätkö millä kielellä alkuperäinen satu on?
Aisopoksen saduista se alunperin on, siinä kettu haukkuu rypäleitä raaoiksi.
Missäköhän välissä käännösvirhe on tapahtunut? Ainakin ruotsiksi samassa sanonnassa puhutaan myös pihlajanmarjoista. Vai onko käännös niin vanhaa perua, ettei Pohjolassa vielä tunnettu viinirypäleitä ja siksi ne on vaihdettu pihlajanmarjoihin? Sikäli käännös on kyllä varsin epäonnistunut, että pihlajanmarjat ovat oikeasti happamia.
Sanonta on niin vanha ettei pohjoisempana vielä tunnettu rypäleitä, joten otettiin nuo pihlajanmarjat. Eipä täällä tosiaan ole ollut sopivaa vastinetta, viljellyt hedelmäpuutkin ovat tulleet pohjoiseen aika myöhään.
V*tuiks mäni kuin Jeesuksen pääsiäinen
Lähti ku Sirkesalo rannasta
Aika aikaa kutakin. Helpottaa itseä usein kuulla ja jotenkin saa ymmärtämään että vaikeatkin asiat ovat yleensä vain väliaikaisia.
Minä olin myös tulossa sanomaan "Aika aikaa kutakin". Minustakin se on lohdullinen ja toisaalta sopii iloisempiinkin asioihin.
Ei tässä jäniksen selässä olla
Huvin ja urheilun vuoksi
Riippuu mistä roikkuu
Toivossa on hyvä elää sanoi lapamato
Ei kannettu vesi kaivoissa pysy.
Tätä tulee usein mietittyä töissä ;)
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.
Homma hanskassa ja hanskat hukassa.
Älä tee tänään mitään minkä voit huomenna teettää toisilla. Se parhaiten nauraa kellä on parhaat lääkkeet.
Tyhmäkin on viisas kun se on hiljaa.
Tyhjät tynnyrit kolisee kovempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyttä ei voi työntää.
Sopivan surrealistinen, sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Lähinnä se kai tarkoittaa - jos nyt mitään - että kannattaa tehdä asiat tervettä järkeä käyttäen. Älä työnnä köyttä vaan vedä.
Minä taas ajattelen, että tämä sanonta tarkoittaa, että on turha taistella asioita vastaan, joille et mitään voi.
Suku sanonnalle: sama kuin taistelisi kengännauhalla tuulimyllyä vastaan.
Oi, ihana. Oon hirveä stressaaja ja välillä murehdin sellaisistakin asioista, joihin ei voi itse vaikuttaa ja tää on kyllä lohdullinen lause.
Omat kestosuosikit:
"Turha rutista, ku paskat on jo housuissa."
"Ei voi kauhalla ottaa, kun on lusikalla annettu".
"Elämä kantaa./Asioilla on tapana järjestyä."
Huippuälykkäät käyttävät myös n. 20 vuotta sitten lanseerattuja nokkeluuksia: Hanki elämä! Katso peiliin! Kukkaruukusta asiaan jne.
Kokevat ilmeisesti olevansa perinteikkäitä kielen vaalijoita.