miten ekaluokkaisen aamu sujuvaksi?
Olisko vinkkejä ekaluokkalaisen aamuihin?
On seinällä kellotaulu, jossa kuvilla kerrotaan, mihin aikaan pitää mitäkin tehdä (aamupala, pissa, hampaiden pesu, pukeminen, kampaus, jne..).
On myös harrastettu sekä jonkun edun menettämistä, jos myöhästyy aikataulusta, että lahjontaa.
Mutta ei vaan aamut suju. Kaikki tekeminen kestää ja kestää, jäädään haaveilemaan tai tekemään jotain ihan muuta. Sitten, jos hoputtaa, niin raivostuu. Ilman hoputtamista ei vaan olisi varmaan vielä iltapäivälläkään valmis....
Lopulta aamut ovat yhtä tahtojen taistelua. Alan olla lopen uupunut näihin aamuihin. Vinkkejä?
Tyttö siis aina ollut temperamenttinen tapaus, ja toisaalta voi uppoutua omiin asioihinsa hyvinkin intensiivisesti.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sujuu ekaluokkalaisen pojan aamut tosi hyvin. Tänäänkin oli heräillä jo klo 7.30 ja koulu alkoi vasta klo 10. Myös jos menee klo 8 ei mitään ongelmaa. Syö hyvin aamupalat, pesut sujuu yms.
Tämä oli kaikessa järjettömyydessään loistava vastaus, etenkin kun tuli heti ekana kommenttina :D
Askarrellaanko mitali ja laitetaan postiin?
Osallistun siihen askarteluun mielelläni
t. mummeli
aloittaja taas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut vähän samanlaista ongelmaa lähtöjen kanssa, myös tosi mieluisaan harrastukseen. Tyttö on nyt kutosella ja vasta tänä vuonna on tullut selkeää parannusta; on lähes aina ajoissa valmiina ja hommat hoidettuna. Mutta on tässä viisi vuotta hoputettukin.
Emme ole siis yksin... samaten täällä myös harrastuksiin lähteminen tuppaa olemaan hankalaa, vaikka ne harrastukset on tosi mieluisia. Ylipäänsä kaikki lähteminen.
Joku kommentoi, että rutiineja tarvitaan, mutta ne meillä on selkeät. Mutta ehkä pitää sitten yrittää jotain tuon tapaista, ettei saata kouluun asti, jos myöhässä tms. Aikataulu on tosiaan kellotaulun muodossa, että voi viisareista verrata ajankulua.
Noista toiminnanohjauksen häiriöistä. Hus:in sivuilta kun luin, niin on siellä jotain piirteitä, jotka sopii (esim. ei siedä poikkeamia rutiinista, vaikeus sietää pettymyksiä, hutilointia joskus, ...), mutta toisaalta eikö kaikilla lapsilla ole noita joskus? Koulussa kuitenkin pärjää hyvin.
Ei kaikilla ole vaikeutta toiminnanohjauksessa. Olen tuo joka sitä aiemmin kysyi, aloituksesi tuo niin mieleen oman lapseni jolla on toiminnanohjauksenvaikeutta.
2 muulla lapsella ei ole, joten tiedän että asiat voivat myös sujua. ;)
Kummallisesti koulu sujuu meilläkin hyvin, siellä lienee struktuuri ja ryhmäpaine, laumassa kulkeminen pitää homman kasassa.
Kotona kaikki, mikä vaatii oma-aloitteisuutta, on vaikeaa. Tiukka rytmi, asioiden tekeminen aina samaan aikaan ja tapaan helpottaa jonkun verran. Riittävä uni ja ravinto myös. Jos on huono päivä niin on huono päivä, silloin ei suju mikään.
Ikä on tuonut parannusta jonkun verran, mutta edelleen lapsen olessa nyt 11-v, ongelma on selkeästi havaittavissa.
Suosittelisin kysymään pääseekö kunnassanne toimintaterapeutille, saisitte häneltä ajatuksia siihen mikä voisi auttaa juuri teidän ongelmakohdissa.
sama kirjoitti:
Ja lisätään vielä, että vaikka tyttö itse ne vaatteet illalla valmiiksi on katsonut, niin usein aamulla sitten leggarit tuntuukin ikäviltä, tai sukka puristaa, tai mekko ei muka mahdu ulkohousujen alle, tai jotain, minkä takia meneekin sitten ihan mahdottomaksi...
Huuhhuh! Onneksi meillä ei oo tyttöä jos kerran pukemisen kanssa tuollaista taistelua on. Meidän poika kyllä kelpuuttaa kaikki mun hälle valitsemat vaatteet. Eikä valita niistä yhtään.
Ja hiukset kammataan parissa minuutissa. Luokkakaverinsa, joka on tyttö kertoi laittavansa hiuksia joka aamu puoli tuntia. O_o
Meillä toimii paremmin kun on oikeasti vähän kiire.
Eli tuo aloittajan mainitsema tunti aamutoimiin on mahdollisesti liikaa. Koko ajan on ikään kuin tuudittautunut ajatukseen, että kyllähän tässä ehtii...
Meillä 7.30 ylös, pissa, hamapiden pesu, vaatteet päälle ja aamupala. Ei jää yksinkertaisesti aikaa mihinkään muuhun, kun lähtö on 7.55.
Kuulostaako julmalta? Meillä kuitenkin toimii tämä malli. Muuten vietämme rentoa elämää :)
Meillä homma leviää käsiin jos on kiire, lapsi ei saa tehtyä sitä vähääkään. Kiire sekoittaa koko pakan.
t. 24
Vierailija kirjoitti:
sama kirjoitti:
Ja lisätään vielä, että vaikka tyttö itse ne vaatteet illalla valmiiksi on katsonut, niin usein aamulla sitten leggarit tuntuukin ikäviltä, tai sukka puristaa, tai mekko ei muka mahdu ulkohousujen alle, tai jotain, minkä takia meneekin sitten ihan mahdottomaksi...
Huuhhuh! Onneksi meillä ei oo tyttöä jos kerran pukemisen kanssa tuollaista taistelua on. Meidän poika kyllä kelpuuttaa kaikki mun hälle valitsemat vaatteet. Eikä valita niistä yhtään.
Ja hiukset kammataan parissa minuutissa. Luokkakaverinsa, joka on tyttö kertoi laittavansa hiuksia joka aamu puoli tuntia. O_o
Niin... vähän vaikuttaa sellaiselta valtapeliltä, jos noin vaikeaa on.
Vaikea nyt sanoa, kun ei ole ollut näkemässä. Mutta tällaisessa tapauksessa jättäisin vinkumisen huomiotta. Valmiina on oltava silloin kun on lähdön aika. Jos ei ole, niin sitten mekko on ulkohousujen ulkopuolella. Kukaan ei kuole eikä edes loukkaannu.
Vierailija kirjoitti:
Meillä homma leviää käsiin jos on kiire, lapsi ei saa tehtyä sitä vähääkään. Kiire sekoittaa koko pakan.
t. 24
En väitäkään, että toimisi kaikilla. Kaivattiin ehdotuksia ja tämä nyt oli yksi meillä toimivaksi todettu.
aloittaja kirjoitti:
Ap vastailee:
Meillä ei koskaan ole katsottu arki-aamuisin lastenohjelmia. Aamutoimiin on aikaa yleensä noin 50minuuttia-1tunti, riippuen miten herää.
Tytön pitäisi itse katsoa siitä aikataulusta, paljonko on mihinkin aikaa. Aika usein meillä jää esim. tukka laittamatta, koska ei ole enää aikaa. (Tukan laitto meillä viimeisenä ennen ulkovaatteiden pukemista - ja nukkuu siis letti tms. päässä, että ei nyt ihan peikkotukalla ole.) Reput, vaatteet yms. on aina illalla valmiiksi katsottu.
Mutta tyttö voisi mutustaa leipäänsä vaikka tunnin, ihailla peilikuvaansa vessassa toisen mokoman, istuskella huoneessaan nojatuolilla mietiskelemässä kun pitäisi pukea sisävaatteita. Että ei siis tarvitse sen kummempia virikkeitä.
Tuo unen määrä on se, mitä pitäisi varmaan saada suuremmaksi, vaikka kyllä se vähintään 9 ja puoli tuntia on nykyäänkin. En uskalla vielä päästää yksin koulumatkaa kävelemään (ikävä tienylitys), joten vaikea jättää 'oman onnensa nojaan' aamuista selviytymään. Ja meilläkin on tosiaan yritetty, että jos pysyy aikataulussa, niin äiti ei hoputa. Mutta hoputtamiseksi se aina kuitenkin lopulta menee...
Lopeta hoputtaminen. Tiettyyn aikaa pitää olla ulkona, jos siitä myöhästyy illalla tulee seuraamus, 30min aikaisemmin nukkuun. Jos lapsi myöhästyy, lähtee kouluun vaikka pyjamassa, ilman aamupalaa, hampaat pesemättä. Alkuun voitte laittaa palkkiojärjestelmän, vaikka menette uimahalliin, kun viitenä aamuna on kerennyt valmiiksi. Kysy lapselta kuinka paljon muistutus apua hän haluaa vai huolehtiiko täysin itse. Yleensä tarvitsevat ensimmäisellä luokalla enemmän unta kuin 9,5 tuntia, ainakin 10h osa enemmänkin. Herääkö lapsi itse vai joudutko herättämään? Meillä tokaluokkalainen herää itse 10-10,5h unien jälkeen.
Mielestäni ap ei kysynyt, miten teillä sujuu, vaan pyysi niitä neuvoja, kun kaikki alpaset eivät ole samanlaisia kuin sinun lapsesi.
Kiva olisi lukea näitä kommentteja, jos ihmiset vastaisiva siihen, mitä kysytään eivätkä kehuisi itseään ja omia lapsiaan.
t. mummeli, joka on laittanut kouluun omat, hoitolapset ja lastenlapset.
AP:lle sanosin, että usein vasta tokalla luokalla se lähtö alkaa sujua ja liika vaatiminen stressaa lasta ja voi pilata koko päivän. Jos olet itse kotona, niin ohjaa lasta rauhallisesti niihin toimiin.