Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kehtaatteko te oikeasti nalkuttaa miehellenne tällaisistakin asioista?
01.02.2016 |
Marja Hintikassa oli äsken juttua siitä, mistä kaikesta naiset miehilleen naputtaa. Mä olen aina pitänyt itseäni nalkuttajana, kun huomauttelen aikatauluista ja siivoamisesta, mutta mun mielestä nää jutut on kyllä aika kauheita, jos ovat totta (ainakin osa). Millaisia monstereita suomalaiset naiset on?
https://www.facebook.com/marjahintikkalive/videos/vb.1674414279458802/1…
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...
Tulikuumasta suihkusta valitin ja tulen valittamaan siksi, että olen erittäin herkästi hikoileva ja kun menen miehen tulikuuman suihkun jälkeen sekunniksikin trooppiseen kylppäriin, on naamani tulipunainen, hiki valuu ja tekee mieli mennä uudestaan suihkuun raikastumaan.
Joskus asioita voisi ajatella toisenkin kantilta eikä vain itsekkäästi tehdä, tai enimmäkseen olla tekemättä.
Niin, että miehen pitää tehdä kaikki, jotta sinulla olisi hyvä olla, mutta toisinpäin asia ei päde?
Jumalauta tätä tyhmyyden määrää. Minä en lähde sille linjalle, että hoidan kaikki kotityöt ja katselen milloin mies viitsii tarttua toimeen. Eksän kanssa sitä toimeen tarttumista olisi saanut odottaa hautaan saakka, hän ei ole koskaan elänyt siististi eikä opi sitä jaloa taitoa enää. Muisti itsekin kertoa sen.
Mutta silti minä hoidin paljon enemmän kotihommia kuin hän ja tässä on minun rahani kyseessä, eivät hänen. Siksi hän todellakin saa pitää huolen, ettei aiheuta minulle taloudellista vahinkoa välinpitämättömyydellään. Tai SAI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?
On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.
Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.
Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.
Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.No kun ei toimi. Siitähän se nalkutus juuri tuleekin, kun se normaali puhuminen ei toimi.
Mutta kun se nalkutus EI toimi, se vain vetää parin kauemmaksi toisistaan ja vie nalkutettavalta kaiken halun edes yrittää. Nalkutukseen liittyy ajatus, että nalkuttaja on oikeassa, toinen väärässä. Ja kun näin ei välttämättä ulkopuolisista ole, asiat voi hoitaa monella lailla ja tärkeysjärjestys on eri ihmisillä erilainen t. nainen jolle nalkutettiin
Kun nätisti puhuminen/rakentava keskustelu ei auta ja pahemmin sanominen on nalkuttamista, niin eipä jää vaihtoehtoja kuin pakata kamat ja muuttaa pois. Tämä sitten miehille parempi vaihtoehto?
Kaikille, lapset mukaanlukien on paras vaihtoehto elää iloisessa onnellisessa kodissa. Jos kotona koko ajan nalkutetaan milloin mistäkin ei kyllä ole hyvä kenellekään. Oletko ajatellut, että opetat lapsille aikuisen ihmisen ja parisuhteen mallia perheessäsi? Kotona pitäisi olla hyvä olla, mukava tulla, sen pitäisi olla turvallinen ja hauska paikka, siis ainakin minusta. Noiden jälkeen tulee vasta ne ulkoiset asiat niinkuin siisteys (vähemmälläkin pärjää) ja sisustus. Liian usein varsinkin naiset näyttävät unelmoivan täydellisestä kodista joksi kokevat ne kiiltävät kaakelit ja puhtaan valkeat sohvat - koti on ihmiset jotka toivottavasti voivat hyvin yhdessä ja kaipaavat töiden, tarhojen ja koulujen jälkeen kotiin olemaan yhdessä ja välillä omassa rauhassa.
Ja onnellisessa kodissa on sitten vaatteet loppu, koska kaikki on likaisina. Tiskialtaat täynnä tiskiä ja kukaan ei ole imuroinut vuoteen.
Näin meinaan käy kun äitikin lakkaa välittämästä ja tekee kuten isukki, odottaa jonkun muun tekevän kotihommat.
Lopulta taitaa sossu tulla ja viedä lapset tästä onnellisesta kodista.
Onko kukaan teistä vieraillut yh-isän huushollissa, onkohan siellä noin? Vai onnistuisiko kuitenkin kaikki ilman, että sossu vie? Itsekin eronneena olen täysin vakuuttunut, että asiat pyörivät myös lasten isän huushollissa, ei välttämättä minun tavalla mutta lapset ovat ruokittuja ja puhtaissa vaatteissa sieltä tullessaan. Kun nuo asiat oppii tekemään ja ihmiset ottamaan vastuuta ilman sitä hirveää natkutusta, se vain pilaa pereen ilmapiirin. No, ehkä joku haluaa putipuhtaan kodin jossa kukaan ei oikeasti viihdy ilmapiirin vuoksi...
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on nalkuttamista, jos mies ei itse ymmärrä huolehtia tuollaisia asioita?
Olisiko sitten parempi, että ne hommat jöisivät kokonaan tekemättä tai vaimo joutuisi tekemään kaiken ja mies vaan lepäilisi täysihoidossa?
Juuri näin ! Harva nainen turhasta valittaa/nalkuttaa miehelleen. Tosiaan pitäiskö vaan olla hiljaa hissukseen kun mitään ei tapahdu ikinä eikä koskaan. Hoidan kaiken kokonaisvaltaisesti niin miksi mun kuuluisi olla hiljaa? Olen kyllä miettinyt että olenko väärän miehen kanssa naimisissa, jos ottaisin eron niin silti kaikki ihmettelisi miksi erositte kun miehesi on niin mukava ja kaikkee. Olen siis tuomittu joko olemaan hiljaa tai eroamaan? Ehkä joskus on myös aihetta nalkuttaa. Vois se vastapuolikin peiliin katsoa. Suhteen alussa hieman katoin vinoon kun mieheni odotti ruokailun jälkeen minun keräävän hänen lautasensa pöydästä pesuun, nousi siis vain ruokailun päätyttyä ja jätti likaisen lautasen pöytään ! Oma äiti kai aikoinaan korjasi kaikkien sotkut? Tämän hän on sentään oppinut, mutta edelleen likaiset kalsarit jää lattialle jne. Meidän lapsetkin osaa viedä likavaatteet pyykkikoriin ! Eli miksiköhän moni nalkuttaa ???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on nalkuttamista, jos mies ei itse ymmärrä huolehtia tuollaisia asioita?
Olisiko sitten parempi, että ne hommat jöisivät kokonaan tekemättä tai vaimo joutuisi tekemään kaiken ja mies vaan lepäilisi täysihoidossa?
Juuri näin ! Harva nainen turhasta valittaa/nalkuttaa miehelleen. Tosiaan pitäiskö vaan olla hiljaa hissukseen kun mitään ei tapahdu ikinä eikä koskaan. Hoidan kaiken kokonaisvaltaisesti niin miksi mun kuuluisi olla hiljaa? Olen kyllä miettinyt että olenko väärän miehen kanssa naimisissa, jos ottaisin eron niin silti kaikki ihmettelisi miksi erositte kun miehesi on niin mukava ja kaikkee. Olen siis tuomittu joko olemaan hiljaa tai eroamaan? Ehkä joskus on myös aihetta nalkuttaa. Vois se vastapuolikin peiliin katsoa. Suhteen alussa hieman katoin vinoon kun mieheni odotti ruokailun jälkeen minun keräävän hänen lautasensa pöydästä pesuun, nousi siis vain ruokailun päätyttyä ja jätti likaisen lautasen pöytään ! Oma äiti kai aikoinaan korjasi kaikkien sotkut? Tämän hän on sentään oppinut, mutta edelleen likaiset kalsarit jää lattialle jne. Meidän lapsetkin osaa viedä likavaatteet pyykkikoriin ! Eli miksiköhän moni nalkuttaa ???
Ei kukaan ihmettele miksi ihmiset eroaa ja jos ihmettelee niin mitä siitä piittaat? Mutta mietipä ihan oikeasti, nalkutatko siksi että olet tyytymätön, ja mihin? Monesti nuo käytännön asiat ärsyttävät mutta ovat vain jäävuoren huippu, pinnan alla monet kokevat jäävänsä vaille arvostusta, huomiota, rakkautta? Ja tuohon ei se nalkutus auta - tai ehkä niin, että se mies alkaa katselemaan jotain mukavampaa kodin ulkopuolelta, kotona ei ole kivaa jos koko ajan kettuillaan. Toinen juttu on mitä tuo jatkuva nalkutus tekee sinulle. Ovatko suupielesi normaalisti ylös- vai alaspäin? Millaisena näät tulevaisuutesi? Negatiivisissa asioissa rypeminen tekee mielen negatiiviseksi. Eihän siinä mitään, saa niin tehdä, mutta suurin osa ihmisistä nyt haluaisi kokea itsensä onnelliseksi ja hyväksytyksi, miksi omalla käyttäytymisellä luoda juuri päinvastaista ilmapiiriä kotiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?
On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.
Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.
Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.
Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.No kun ei toimi. Siitähän se nalkutus juuri tuleekin, kun se normaali puhuminen ei toimi.
Mutta kun se nalkutus EI toimi, se vain vetää parin kauemmaksi toisistaan ja vie nalkutettavalta kaiken halun edes yrittää. Nalkutukseen liittyy ajatus, että nalkuttaja on oikeassa, toinen väärässä. Ja kun näin ei välttämättä ulkopuolisista ole, asiat voi hoitaa monella lailla ja tärkeysjärjestys on eri ihmisillä erilainen t. nainen jolle nalkutettiin
Kun nätisti puhuminen/rakentava keskustelu ei auta ja pahemmin sanominen on nalkuttamista, niin eipä jää vaihtoehtoja kuin pakata kamat ja muuttaa pois. Tämä sitten miehille parempi vaihtoehto?
Kaikille, lapset mukaanlukien on paras vaihtoehto elää iloisessa onnellisessa kodissa. Jos kotona koko ajan nalkutetaan milloin mistäkin ei kyllä ole hyvä kenellekään. Oletko ajatellut, että opetat lapsille aikuisen ihmisen ja parisuhteen mallia perheessäsi? Kotona pitäisi olla hyvä olla, mukava tulla, sen pitäisi olla turvallinen ja hauska paikka, siis ainakin minusta. Noiden jälkeen tulee vasta ne ulkoiset asiat niinkuin siisteys (vähemmälläkin pärjää) ja sisustus. Liian usein varsinkin naiset näyttävät unelmoivan täydellisestä kodista joksi kokevat ne kiiltävät kaakelit ja puhtaan valkeat sohvat - koti on ihmiset jotka toivottavasti voivat hyvin yhdessä ja kaipaavat töiden, tarhojen ja koulujen jälkeen kotiin olemaan yhdessä ja välillä omassa rauhassa.
Ja onnellisessa kodissa on sitten vaatteet loppu, koska kaikki on likaisina. Tiskialtaat täynnä tiskiä ja kukaan ei ole imuroinut vuoteen.
Näin meinaan käy kun äitikin lakkaa välittämästä ja tekee kuten isukki, odottaa jonkun muun tekevän kotihommat.
Lopulta taitaa sossu tulla ja viedä lapset tästä onnellisesta kodista.
Onko kukaan teistä vieraillut yh-isän huushollissa, onkohan siellä noin? Vai onnistuisiko kuitenkin kaikki ilman, että sossu vie? Itsekin eronneena olen täysin vakuuttunut, että asiat pyörivät myös lasten isän huushollissa, ei välttämättä minun tavalla mutta lapset ovat ruokittuja ja puhtaissa vaatteissa sieltä tullessaan. Kun nuo asiat oppii tekemään ja ihmiset ottamaan vastuuta ilman sitä hirveää natkutusta, se vain pilaa pereen ilmapiirin. No, ehkä joku haluaa putipuhtaan kodin jossa kukaan ei oikeasti viihdy ilmapiirin vuoksi...
No varmasti siellä onnistuu, koska ei ole ketään muuta tekemässä niitä. Parisuhteessa moni mies taas tuudittautuu ajatukseen, että vaimo kyllä hoitaa kotityöt eikä itse tartuta toimeen kuin pyynnöstä ja monen turhan pyynnön jälkeen käskystä.
Meillä oli alussa vieläpä niin, että omina vapaapäivinä kävin kaupassa ja tein ruokaa jotta mies pääsi kotiutuessaan suoraan syömään. Samaa ei sitten voinut olettaakaan toisin päin, työpäivän jälkeen markettiin haahuilemaan ja miettimään mitä helvettiä syödään, sen jälkeen tekemään se ruoka. Mies ei nähnyt mitään kummallista siinä, sanoin moneen otteeseen että olisi kiva jos minullekin olisi joskus ruoka valmiina jos mies on vapaalla ja minä töissä. Mitään ei silti tapahtunut, lopulta vasta kun väsyneenä kivahdin asiasta, niin mies alkoi tehdä ruoan vapaapäivinään.
Kyllä mies on nyt vuosien jälkeen alkanut omatoimisemmin tekemään asioita, mutta kyllä niistä on kättä väännettykin. Molemmilla on kivempi olla jos kumpikin tekee osuutensa, silloin ei tarvitse "natkuttaakaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on nalkuttamista, jos mies ei itse ymmärrä huolehtia tuollaisia asioita?
Olisiko sitten parempi, että ne hommat jöisivät kokonaan tekemättä tai vaimo joutuisi tekemään kaiken ja mies vaan lepäilisi täysihoidossa?
Juuri näin ! Harva nainen turhasta valittaa/nalkuttaa miehelleen. Tosiaan pitäiskö vaan olla hiljaa hissukseen kun mitään ei tapahdu ikinä eikä koskaan. Hoidan kaiken kokonaisvaltaisesti niin miksi mun kuuluisi olla hiljaa? Olen kyllä miettinyt että olenko väärän miehen kanssa naimisissa, jos ottaisin eron niin silti kaikki ihmettelisi miksi erositte kun miehesi on niin mukava ja kaikkee. Olen siis tuomittu joko olemaan hiljaa tai eroamaan? Ehkä joskus on myös aihetta nalkuttaa. Vois se vastapuolikin peiliin katsoa. Suhteen alussa hieman katoin vinoon kun mieheni odotti ruokailun jälkeen minun keräävän hänen lautasensa pöydästä pesuun, nousi siis vain ruokailun päätyttyä ja jätti likaisen lautasen pöytään ! Oma äiti kai aikoinaan korjasi kaikkien sotkut? Tämän hän on sentään oppinut, mutta edelleen likaiset kalsarit jää lattialle jne. Meidän lapsetkin osaa viedä likavaatteet pyykkikoriin ! Eli miksiköhän moni nalkuttaa ???
Ei kukaan ihmettele miksi ihmiset eroaa ja jos ihmettelee niin mitä siitä piittaat? Mutta mietipä ihan oikeasti, nalkutatko siksi että olet tyytymätön, ja mihin? Monesti nuo käytännön asiat ärsyttävät mutta ovat vain jäävuoren huippu, pinnan alla monet kokevat jäävänsä vaille arvostusta, huomiota, rakkautta? Ja tuohon ei se nalkutus auta - tai ehkä niin, että se mies alkaa katselemaan jotain mukavampaa kodin ulkopuolelta, kotona ei ole kivaa jos koko ajan kettuillaan. Toinen juttu on mitä tuo jatkuva nalkutus tekee sinulle. Ovatko suupielesi normaalisti ylös- vai alaspäin? Millaisena näät tulevaisuutesi? Negatiivisissa asioissa rypeminen tekee mielen negatiiviseksi. Eihän siinä mitään, saa niin tehdä, mutta suurin osa ihmisistä nyt haluaisi kokea itsensä onnelliseksi ja hyväksytyksi, miksi omalla käyttäytymisellä luoda juuri päinvastaista ilmapiiriä kotiin?
Minä en ole sama tyyppi mutta vastaan.
Olen normaalisti erittäin elämäniloinen ihminen ja nauran paljon. Tutustuin huumorintajuiseen mieheen, joka hymyili, halaili ja oli maailman kiltein ja suloisin.
Sitten hyvin pian, kun en ollut enää uusi ihminen, tuli miehestä esiin uusi ihminen; kolkko olemus, vakava naama aamusta iltaan, läheisyys, mikä läheisyys? Ja mikä kiltti ja iloinen mies? Yritin monesti puhua asiasta. Kysyin miksi mies on niin kamalan synkkä, miksi mikään ei auta häntä piristymään. Hymyilisitkö joskus, puhuisitko joskus asioista? Samaan aikaan hän lopetti kotityötkin. Kaikki tapahtui älyttömän nopeasti, mutta vuorokaudessa on monta tuntia joten ehdimme kokea paljon...
Aloin "nalkuttaa" kotitöistä, koska mies vain nukkui ja roikkui koneella. Ei tehnyt mitään. Ja sitten kyllästyi ja häipyi. Siis mies!! Uskomatonta, ettei minulla ollut munaa jättää, minullahan siinä oli syytä kyllästyä kun toinen ei tehnyt mitään ja sai samalla minut todella alakuloiseksi ja itkuiseksi.
Että se siitä, minä ainakin yritin, mutta mikään ei voi auttaa jos toinen ei tule vastaan yhtään missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?
On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.
Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.
Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.
Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.No kun ei toimi. Siitähän se nalkutus juuri tuleekin, kun se normaali puhuminen ei toimi.
Mutta kun se nalkutus EI toimi, se vain vetää parin kauemmaksi toisistaan ja vie nalkutettavalta kaiken halun edes yrittää. Nalkutukseen liittyy ajatus, että nalkuttaja on oikeassa, toinen väärässä. Ja kun näin ei välttämättä ulkopuolisista ole, asiat voi hoitaa monella lailla ja tärkeysjärjestys on eri ihmisillä erilainen t. nainen jolle nalkutettiin
Kun nätisti puhuminen/rakentava keskustelu ei auta ja pahemmin sanominen on nalkuttamista, niin eipä jää vaihtoehtoja kuin pakata kamat ja muuttaa pois. Tämä sitten miehille parempi vaihtoehto?
Kaikille, lapset mukaanlukien on paras vaihtoehto elää iloisessa onnellisessa kodissa. Jos kotona koko ajan nalkutetaan milloin mistäkin ei kyllä ole hyvä kenellekään. Oletko ajatellut, että opetat lapsille aikuisen ihmisen ja parisuhteen mallia perheessäsi? Kotona pitäisi olla hyvä olla, mukava tulla, sen pitäisi olla turvallinen ja hauska paikka, siis ainakin minusta. Noiden jälkeen tulee vasta ne ulkoiset asiat niinkuin siisteys (vähemmälläkin pärjää) ja sisustus. Liian usein varsinkin naiset näyttävät unelmoivan täydellisestä kodista joksi kokevat ne kiiltävät kaakelit ja puhtaan valkeat sohvat - koti on ihmiset jotka toivottavasti voivat hyvin yhdessä ja kaipaavat töiden, tarhojen ja koulujen jälkeen kotiin olemaan yhdessä ja välillä omassa rauhassa.
Ja onnellisessa kodissa on sitten vaatteet loppu, koska kaikki on likaisina. Tiskialtaat täynnä tiskiä ja kukaan ei ole imuroinut vuoteen.
Näin meinaan käy kun äitikin lakkaa välittämästä ja tekee kuten isukki, odottaa jonkun muun tekevän kotihommat.
Lopulta taitaa sossu tulla ja viedä lapset tästä onnellisesta kodista.
Onko kukaan teistä vieraillut yh-isän huushollissa, onkohan siellä noin? Vai onnistuisiko kuitenkin kaikki ilman, että sossu vie? Itsekin eronneena olen täysin vakuuttunut, että asiat pyörivät myös lasten isän huushollissa, ei välttämättä minun tavalla mutta lapset ovat ruokittuja ja puhtaissa vaatteissa sieltä tullessaan. Kun nuo asiat oppii tekemään ja ihmiset ottamaan vastuuta ilman sitä hirveää natkutusta, se vain pilaa pereen ilmapiirin. No, ehkä joku haluaa putipuhtaan kodin jossa kukaan ei oikeasti viihdy ilmapiirin vuoksi...
Kahdessakin (toinen on veljeni, toinen kaveri). Veljeni perhe voi ihan hyvin, kaiken perusteella hän hoitaa hyvin lapsiaan. Kaverini tapauksessa esim. päiväkodista on jatkuvalla syötöllä tullut huomautuksia lasten vaatetuksesta. On liian pieniä kenkiä ja vaatteita eikä useimmiten edes säähän sopivia. Käsittääkseni lapsista on tehty jo ainakin yksi lastensuojeluilmoitus. Ja kämppä....noh, sanotaanko näin etten haluaisi ottaa hänen luonaan kenkiään pois. Ja ei, en ole siivousfriikki mutta jos sukat jäävät lattiaan kiinni niin kertonee se riittävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on nalkuttamista, jos mies ei itse ymmärrä huolehtia tuollaisia asioita?
Olisiko sitten parempi, että ne hommat jöisivät kokonaan tekemättä tai vaimo joutuisi tekemään kaiken ja mies vaan lepäilisi täysihoidossa?
Juuri näin ! Harva nainen turhasta valittaa/nalkuttaa miehelleen. Tosiaan pitäiskö vaan olla hiljaa hissukseen kun mitään ei tapahdu ikinä eikä koskaan. Hoidan kaiken kokonaisvaltaisesti niin miksi mun kuuluisi olla hiljaa? Olen kyllä miettinyt että olenko väärän miehen kanssa naimisissa, jos ottaisin eron niin silti kaikki ihmettelisi miksi erositte kun miehesi on niin mukava ja kaikkee. Olen siis tuomittu joko olemaan hiljaa tai eroamaan? Ehkä joskus on myös aihetta nalkuttaa. Vois se vastapuolikin peiliin katsoa. Suhteen alussa hieman katoin vinoon kun mieheni odotti ruokailun jälkeen minun keräävän hänen lautasensa pöydästä pesuun, nousi siis vain ruokailun päätyttyä ja jätti likaisen lautasen pöytään ! Oma äiti kai aikoinaan korjasi kaikkien sotkut? Tämän hän on sentään oppinut, mutta edelleen likaiset kalsarit jää lattialle jne. Meidän lapsetkin osaa viedä likavaatteet pyykkikoriin ! Eli miksiköhän moni nalkuttaa ???
Ei kukaan ihmettele miksi ihmiset eroaa ja jos ihmettelee niin mitä siitä piittaat? Mutta mietipä ihan oikeasti, nalkutatko siksi että olet tyytymätön, ja mihin? Monesti nuo käytännön asiat ärsyttävät mutta ovat vain jäävuoren huippu, pinnan alla monet kokevat jäävänsä vaille arvostusta, huomiota, rakkautta? Ja tuohon ei se nalkutus auta - tai ehkä niin, että se mies alkaa katselemaan jotain mukavampaa kodin ulkopuolelta, kotona ei ole kivaa jos koko ajan kettuillaan. Toinen juttu on mitä tuo jatkuva nalkutus tekee sinulle. Ovatko suupielesi normaalisti ylös- vai alaspäin? Millaisena näät tulevaisuutesi? Negatiivisissa asioissa rypeminen tekee mielen negatiiviseksi. Eihän siinä mitään, saa niin tehdä, mutta suurin osa ihmisistä nyt haluaisi kokea itsensä onnelliseksi ja hyväksytyksi, miksi omalla käyttäytymisellä luoda juuri päinvastaista ilmapiiriä kotiin?
Minä en ole sama tyyppi mutta vastaan.
Olen normaalisti erittäin elämäniloinen ihminen ja nauran paljon. Tutustuin huumorintajuiseen mieheen, joka hymyili, halaili ja oli maailman kiltein ja suloisin.
Sitten hyvin pian, kun en ollut enää uusi ihminen, tuli miehestä esiin uusi ihminen; kolkko olemus, vakava naama aamusta iltaan, läheisyys, mikä läheisyys? Ja mikä kiltti ja iloinen mies? Yritin monesti puhua asiasta. Kysyin miksi mies on niin kamalan synkkä, miksi mikään ei auta häntä piristymään. Hymyilisitkö joskus, puhuisitko joskus asioista? Samaan aikaan hän lopetti kotityötkin. Kaikki tapahtui älyttömän nopeasti, mutta vuorokaudessa on monta tuntia joten ehdimme kokea paljon...Aloin "nalkuttaa" kotitöistä, koska mies vain nukkui ja roikkui koneella. Ei tehnyt mitään. Ja sitten kyllästyi ja häipyi. Siis mies!! Uskomatonta, ettei minulla ollut munaa jättää, minullahan siinä oli syytä kyllästyä kun toinen ei tehnyt mitään ja sai samalla minut todella alakuloiseksi ja itkuiseksi.
Että se siitä, minä ainakin yritin, mutta mikään ei voi auttaa jos toinen ei tule vastaan yhtään missään.
Mutta tuohan on onnellinen loppu? Olitte onnettomia, erositte. Nyt molemmilla on mahdollisuus uuteen onneen. Marttyyrius ja nalkuttaminen ei tee onnelliseksi, ei nalkuttajaa eikä sitä jolle nalkutetaan. Nalkuttamisen syy lähtee monesti muusta kuin niistä kotitöistä, sinäkin olit loukkaantunut miehesi vetäytymisestä, kotityöt oli vain se seuraus tuosta. Minusta pahinta on jos nalkuttamistapa "juuttuu kiinni", silloin mallia jatkaa seuraavassakin parisuhteessa eikä siitä yhtään onnellisempi tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?
On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.
Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.
Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.
Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.No kun ei toimi. Siitähän se nalkutus juuri tuleekin, kun se normaali puhuminen ei toimi.
Mutta kun se nalkutus EI toimi, se vain vetää parin kauemmaksi toisistaan ja vie nalkutettavalta kaiken halun edes yrittää. Nalkutukseen liittyy ajatus, että nalkuttaja on oikeassa, toinen väärässä. Ja kun näin ei välttämättä ulkopuolisista ole, asiat voi hoitaa monella lailla ja tärkeysjärjestys on eri ihmisillä erilainen t. nainen jolle nalkutettiin
Kun nätisti puhuminen/rakentava keskustelu ei auta ja pahemmin sanominen on nalkuttamista, niin eipä jää vaihtoehtoja kuin pakata kamat ja muuttaa pois. Tämä sitten miehille parempi vaihtoehto?
Kaikille, lapset mukaanlukien on paras vaihtoehto elää iloisessa onnellisessa kodissa. Jos kotona koko ajan nalkutetaan milloin mistäkin ei kyllä ole hyvä kenellekään. Oletko ajatellut, että opetat lapsille aikuisen ihmisen ja parisuhteen mallia perheessäsi? Kotona pitäisi olla hyvä olla, mukava tulla, sen pitäisi olla turvallinen ja hauska paikka, siis ainakin minusta. Noiden jälkeen tulee vasta ne ulkoiset asiat niinkuin siisteys (vähemmälläkin pärjää) ja sisustus. Liian usein varsinkin naiset näyttävät unelmoivan täydellisestä kodista joksi kokevat ne kiiltävät kaakelit ja puhtaan valkeat sohvat - koti on ihmiset jotka toivottavasti voivat hyvin yhdessä ja kaipaavat töiden, tarhojen ja koulujen jälkeen kotiin olemaan yhdessä ja välillä omassa rauhassa.
Ja onnellisessa kodissa on sitten vaatteet loppu, koska kaikki on likaisina. Tiskialtaat täynnä tiskiä ja kukaan ei ole imuroinut vuoteen.
Näin meinaan käy kun äitikin lakkaa välittämästä ja tekee kuten isukki, odottaa jonkun muun tekevän kotihommat.
Lopulta taitaa sossu tulla ja viedä lapset tästä onnellisesta kodista.
Onko kukaan teistä vieraillut yh-isän huushollissa, onkohan siellä noin? Vai onnistuisiko kuitenkin kaikki ilman, että sossu vie? Itsekin eronneena olen täysin vakuuttunut, että asiat pyörivät myös lasten isän huushollissa, ei välttämättä minun tavalla mutta lapset ovat ruokittuja ja puhtaissa vaatteissa sieltä tullessaan. Kun nuo asiat oppii tekemään ja ihmiset ottamaan vastuuta ilman sitä hirveää natkutusta, se vain pilaa pereen ilmapiirin. No, ehkä joku haluaa putipuhtaan kodin jossa kukaan ei oikeasti viihdy ilmapiirin vuoksi...
Jäin isälleni 14-vuotiaana kun äiti lähti. Isä ei pistänyt tikkua ristiin kodin eteen. Minä siivosin ja tein ruoat, kävin myös kaupassa. Muutin pois 16-vuotiaana ja sen jälkeen siellä ei ole siivottu kuin sen pari kertaa vuodessa kun minä ehdin. Kaikilla ei vain oikeasti ole mitään siisteyskäsitystä. Yhtään minkäänlaista. Ja yleisempää tuo on miehillä.
Mistä muuten olette saaneet päähänne ettei nalkuttaminen toimi? Hyvin se toimii, kunhan pysyy asiassa, eikä muutu ihan friikiksi kuten tuo liian kuumasta suihkusta valittava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan se oikeasti jotenkin biologiaan rakennettu, että miehet eivät ota vastuuta kotitöistä?
En nalkuta vaikka olisi ihan helvetisti aihetta. En jaksa.
Nalkutanpa nyt tänne:
1. Mies menee nukkumaan väärään aikaan ja herää väärään aikaan: Viikolla laittaa nukkumaan n.klo 01-03 liikkuu asunnossa, kolistelee, jolloin välillä heräilen. Hän pystyy tekemään töitä miten haluaa, joten herää arkisin n.klo 11 jos ei ole mitään paltsua yms sovittuna. Sehän tarkoittaa sitä että minä vien lapsen aina päiväkotiin. Työni alkaa klo 8 ja lapsi on vietävä tarhaan jo klo 7.20. Ja mieshän ei jaksa nousta ihmisten aikoihin IKINÄ. Viikonloppuisin sitten nukkuu klo 15 saakka ja lähtee klo 18 salille ja sieltä baariin. Näkee lastansa siis päivässä sen 3 h. Viikonloppuna.
2. Mies täyttää tiskikoneen väärin: Silloin harvoin kun kerran vuodessa sen täyttää, niin tunkee sinne tyyliin 8 astiaa ja pistää koneen jurruttamaan kahdeksi tunniksi. Ja se kone sitten pesee yhteensä kahdeksaa lautasta ja kuppia kaksi tuntia.
3. Vittu kusipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset? Siis eikö sun tarvi? Vai oletko sä se, jolle nalkutetaan?
Miksi minun tarvitsisi? Eihän minun tavitse myöskään lyödä, pilkata tai vähätellä. Nalkuttaminen nyt ei vain kuulu normaaliin parisuhdeviestintään millään tavalla. -1
Kuulu se. Miehet ei osaa mitään ja jos ei heille jatkuvasti mainitse asioita he unohtavat ne.
Miehet eivät tee ruokaa joo mikropizzaa ei lasketa ruoaksi, Miehet eivät pese pyykkiä eiväthän ne edes tiedä miten pesukone toimii!
Miehet eivät siivoa vaan asuisivat siinä pizza laatikoiden ja olut salkkujen paskaluolassa.
Miehet ovat vaan niin säälittäviä!
T: Jenna 19v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tää vaan todistaa miten paskoja ihmiset on kommunikoimaan noinniinkun ylipäänsä. Aikuiset ihmiset osaavat keskustella rakentavasti aisoista. Nalkuttaminen ei auta yhtään mitään.
Opetelkaa sosiaalisia taitoja ja kehittäkää itseänne.
Vierailija kirjoitti:
En nalkuta vaikka olisi ihan helvetisti aihetta. En jaksa.
Nalkutanpa nyt tänne:
1. Mies menee nukkumaan väärään aikaan ja herää väärään aikaan: Viikolla laittaa nukkumaan n.klo 01-03 liikkuu asunnossa, kolistelee, jolloin välillä heräilen. Hän pystyy tekemään töitä miten haluaa, joten herää arkisin n.klo 11 jos ei ole mitään paltsua yms sovittuna. Sehän tarkoittaa sitä että minä vien lapsen aina päiväkotiin. Työni alkaa klo 8 ja lapsi on vietävä tarhaan jo klo 7.20. Ja mieshän ei jaksa nousta ihmisten aikoihin IKINÄ. Viikonloppuisin sitten nukkuu klo 15 saakka ja lähtee klo 18 salille ja sieltä baariin. Näkee lastansa siis päivässä sen 3 h. Viikonloppuna.2. Mies täyttää tiskikoneen väärin: Silloin harvoin kun kerran vuodessa sen täyttää, niin tunkee sinne tyyliin 8 astiaa ja pistää koneen jurruttamaan kahdeksi tunniksi. Ja se kone sitten pesee yhteensä kahdeksaa lautasta ja kuppia kaksi tuntia.
3. Vittu kusipää.
Opettele keskustelemaan miehesi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on se ja sama vaikka mies tekisi asiat vähän omalla tyylillään, JOS JOSKUS EDES TEKISI JOTAIN!!! Tai olisi tehnyt. Turha se on kai lähteä aikuista ihmistä opettamaan, jos ei oppia ole tullut lapsuudenkodista.
Normaalista hygieniasta, kodin puhtaudesta ja siisteydestä tulisi huolehtia ihan ilman erillistä käskyä ja pyyntöä. Jos ei hoidu, niin minä avaan suuni asiasta. Pari ekaa kertaa jaksan pyytää nätisti, mutta kun huomaan, että pyyntö ei mene perille millään, alan hermostua. Ja nämä sellaisissa asioissa jotka ovat oikeasti tärkeitä, esim. Ei märillä jaloilla parketille, kylppärin ovi auki suihkun jälkeen että ilma vaihtuu, siellä suihkussa ei jäädy pystyyn vaikka kävisi normaalilämpöisessä suihkussa eikä tulikuumassa tapposuihkussa ja kahvinkeittimen voi käytön jälkeen avata niin että paikat kuivuvat ennen seuraavaa käyttökertaa.Tulikuumasta suihkusta valitin ja tulen valittamaan siksi, että olen erittäin herkästi hikoileva ja kun menen miehen tulikuuman suihkun jälkeen sekunniksikin trooppiseen kylppäriin, on naamani tulipunainen, hiki valuu ja tekee mieli mennä uudestaan suihkuun raikastumaan.
Joskus asioita voisi ajatella toisenkin kantilta eikä vain itsekkäästi tehdä, tai enimmäkseen olla tekemättä.
Ajatteletko sinä millainen kotinne on miehesi kannalta? "Ihana tulla kotiin" vai "kohta se taas alkaa"?
No se mies ei onneksi tähän asuntoon enää jalallaan astu. En ymmärrä pointtia minun syyllistämisessäni. Minun oma asuntoni, minun rahani kiinni siinä ja miehen pitäisi saada levätä laakereillaan ja tehdä minulle hallaa? En todellakaan vaihda pilalle mennyttä parkettia siksi, että toinen ei viitsi kuivata jalkojaan suihkun jälkeen ennen kuin astelee sillä. Tai ostele uutta kahvinkeitintä siksi, että se homehtuu välinpitämättömyyden takia. Tai että asuntoon itseensä alkaa kerääntyä hometta, kun kylppärin ovi saa olla rauhassa kiinni ja kosteus muhia siellä kunnes joskus haihtuu. Se on katsos toisen (omaisuuden) arvostamista ja hieman myös raha-asia tämä juttu.
Oletpa itsekäs ja kaikesta vaikeilevan kuuloinen ihminen, en ymmärrä kuka sinun kanssasi haluaa asua, kun kaikessa pitää päteä sinun sääntösi, kun asutte SINUN luonasi. Parisuhteen pitää toimia kahden kauppana, eikä niin, että mennään sen toisen ehdoilla, joka omistaa asunnon. Ja asunnon yksin omistavana ihmisenä sanon tämän. Sinun miehesi huomasi toivottavasti päästyään sinusta, miten oli ihan vikatikki koittaakaan yhteiseloa kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?
On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.
Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.
Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.
Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.No kun ei toimi. Siitähän se nalkutus juuri tuleekin, kun se normaali puhuminen ei toimi.
Mutta kun se nalkutus EI toimi, se vain vetää parin kauemmaksi toisistaan ja vie nalkutettavalta kaiken halun edes yrittää. Nalkutukseen liittyy ajatus, että nalkuttaja on oikeassa, toinen väärässä. Ja kun näin ei välttämättä ulkopuolisista ole, asiat voi hoitaa monella lailla ja tärkeysjärjestys on eri ihmisillä erilainen t. nainen jolle nalkutettiin
Kun nätisti puhuminen/rakentava keskustelu ei auta ja pahemmin sanominen on nalkuttamista, niin eipä jää vaihtoehtoja kuin pakata kamat ja muuttaa pois. Tämä sitten miehille parempi vaihtoehto?
Kaikille, lapset mukaanlukien on paras vaihtoehto elää iloisessa onnellisessa kodissa. Jos kotona koko ajan nalkutetaan milloin mistäkin ei kyllä ole hyvä kenellekään. Oletko ajatellut, että opetat lapsille aikuisen ihmisen ja parisuhteen mallia perheessäsi? Kotona pitäisi olla hyvä olla, mukava tulla, sen pitäisi olla turvallinen ja hauska paikka, siis ainakin minusta. Noiden jälkeen tulee vasta ne ulkoiset asiat niinkuin siisteys (vähemmälläkin pärjää) ja sisustus. Liian usein varsinkin naiset näyttävät unelmoivan täydellisestä kodista joksi kokevat ne kiiltävät kaakelit ja puhtaan valkeat sohvat - koti on ihmiset jotka toivottavasti voivat hyvin yhdessä ja kaipaavat töiden, tarhojen ja koulujen jälkeen kotiin olemaan yhdessä ja välillä omassa rauhassa.
Ja onnellisessa kodissa on sitten vaatteet loppu, koska kaikki on likaisina. Tiskialtaat täynnä tiskiä ja kukaan ei ole imuroinut vuoteen.
Näin meinaan käy kun äitikin lakkaa välittämästä ja tekee kuten isukki, odottaa jonkun muun tekevän kotihommat.
Lopulta taitaa sossu tulla ja viedä lapset tästä onnellisesta kodista.
Miksi sen äidin täytyy lakata tyystin välittämästä? Eikö ole kuitenkin asioita, joita haluaa ja näkee järkeviksi tehdä, tekee ne, eikä enempää. Selkeästi paistaa läpi se, ettei itsekään haluttaisi tehdä mitään, mutta kun on pakko ja kumppania koitetaan survoa siihen samaan muottiin, jossa itse ahdistutaan.
En tiedä nalkutuksesta, mutta mieheni on huomauttanut minulle useammastakin noista asioista :) ja tietty toisinpäinkin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset? Siis eikö sun tarvi? Vai oletko sä se, jolle nalkutetaan?
Miksi minun tarvitsisi? Eihän minun tavitse myöskään lyödä, pilkata tai vähätellä. Nalkuttaminen nyt ei vain kuulu normaaliin parisuhdeviestintään millään tavalla. -1
Kuulu se. Miehet ei osaa mitään ja jos ei heille jatkuvasti mainitse asioita he unohtavat ne.
Miehet eivät tee ruokaa joo mikropizzaa ei lasketa ruoaksi, Miehet eivät pese pyykkiä eiväthän ne edes tiedä miten pesukone toimii!
Miehet eivät siivoa vaan asuisivat siinä pizza laatikoiden ja olut salkkujen paskaluolassa.
Miehet ovat vaan niin säälittäviä!
T: Jenna 19v
Jenna 19v ja tietää jo kaiken miehistä.
Oletko sä sama 19v, joka tuolla toisessa topicissa sanoo:
Mä oon 19v. sosiaalialanopiskelija ja kuolaan vaa pahiksii.nam.
Jos olet, niin kannattaa kuolata jotain oikeita miehiä, eikä pahiksia. Olis muutakin kuin kalja- ja pizzalaatikoita sisustuksena.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka monta kertaa täytyy sanoa sama asia? Ei ole kyse siitä että ei saanut mennä suihkuun, päinvastoin suihkussa on pakko käydä jos meinaa kanssani seurustella. NÄMÄ olivat edelleen, siis edelleen edelleen yhä edelleen niitä ekstra-asioita. PÄÄSYYT eroon olivat jossain muualla. Etäisyyttä, ilkeyttä, kylmyyttä YMS.
Nämä välinpitämättömät tavat toimia olivat ekstraa, mutta eivät siltikään pieniä asioita, koska siinä on kyse toisen omaisuuden arvostamisesta ja lisäksi suurista rahasummista (minun rahoistani). En jaksaisi enää selittää samaa asiaa kymmenettä kertaa, joten voisitteko nyt jo ymmärtää.