Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kehtaatteko te oikeasti nalkuttaa miehellenne tällaisistakin asioista?

Vierailija
01.02.2016 |

Marja Hintikassa oli äsken juttua siitä, mistä kaikesta naiset miehilleen naputtaa. Mä olen aina pitänyt itseäni nalkuttajana, kun huomauttelen aikatauluista ja siivoamisesta, mutta mun mielestä nää jutut on kyllä aika kauheita, jos ovat totta (ainakin osa). Millaisia monstereita suomalaiset naiset on?

https://www.facebook.com/marjahintikkalive/videos/vb.1674414279458802/1…

Kommentit (162)

Vierailija
61/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on se ja sama vaikka mies tekisi asiat vähän omalla tyylillään, JOS JOSKUS EDES TEKISI JOTAIN!!! Tai olisi tehnyt. Turha se on kai lähteä aikuista ihmistä opettamaan, jos ei oppia ole tullut lapsuudenkodista.

Normaalista hygieniasta, kodin puhtaudesta ja siisteydestä tulisi huolehtia ihan ilman erillistä käskyä ja pyyntöä. Jos ei hoidu, niin minä avaan suuni asiasta. Pari ekaa kertaa jaksan pyytää nätisti, mutta kun huomaan, että pyyntö ei mene perille millään, alan hermostua. Ja nämä sellaisissa asioissa jotka ovat oikeasti tärkeitä, esim. Ei märillä jaloilla parketille, kylppärin ovi auki suihkun jälkeen että ilma vaihtuu, siellä suihkussa ei jäädy pystyyn vaikka kävisi normaalilämpöisessä suihkussa eikä tulikuumassa tapposuihkussa ja kahvinkeittimen voi käytön jälkeen avata niin että paikat kuivuvat ennen seuraavaa käyttökertaa.

Tulikuumasta suihkusta valitin ja tulen valittamaan siksi, että olen erittäin herkästi hikoileva ja kun menen miehen tulikuuman suihkun jälkeen sekunniksikin trooppiseen kylppäriin, on naamani tulipunainen, hiki valuu ja tekee mieli mennä uudestaan suihkuun raikastumaan.

Joskus asioita voisi ajatella toisenkin kantilta eikä vain itsekkäästi tehdä, tai enimmäkseen olla tekemättä.

Toi onkin kyllä paha, toi suihkujuttu. Se trooppinen kuumuushan kestää tuntitolkulla, ja keskenänne ette voi vaihtaa suihkuvuoroja, koska...joku syy on varmasti. Tee mielenosoitus ja mene partsille sen suihkun jälkeen! Hmph.

Ei onneksi tarvitse enää kikkailla mitään, näytin ovea miehelle. Syyt olivat ihan muita, oikeasti suhteeseen vaikuttavia. Nämä luettelemani olivat vain erittäin ärsyttäviä tapoja.

Mutta trooppiseen suihkuun palatakseni, ei se niin toimi, että vaihdellaan vuoroja ja kikkaillaan, koska ensinnäkin minulle tulee satavarmasti asiaa sinne kylppäriin vaikka olisin jo käynyt suihkussa. Esim. Asunnon ainoa wc on samassa erittäin pienessä tilassa. Ja vapaapäivinä en herää tietyn kaavan mukaan enkä painele suoraan sängystä suihkuun, vaan palstailen ja juon kahvia ja rauhassa sitten käyn suihkut ja muut. Mutta mies taas paineli välittömästi noustuaan suoraan suihkuun >>> trooppinen kuumuus, vitutus jne.

Eli minun olisi pitänyt vaihtaa tapojani ja mennä kauhealla kiireellä suihkuun vaikkei kiirettä edes olisi ja haluaisin sen sijaan rauhassa palstailla ensin.

Ja toistan, av-palstalla kun ollaan; ero tuli isoista asioista, nämä olivat vain niitä ..ttumaisia ekstra-asioita joista sanoin ja sanoin ja sanoin mutta ei auttanut.

Parketin vaihtokaan omapäisen kiukuttelija-aikuisen takia ei ole halpaa lystiä. Muuttuu elämä vaikeaksi kun vaihtaa kolmesti vuodessa märillä jaloilla pilatut parketit ja ostelee siinä samassa aina uuden kahvinkeittimen edellisen homehduttua. Kuinka vaikeaa on antaa sen kuivua käyttöjen välissä ja kuivata jalat ennen kuin pilaa kalliin lattian?

Vierailija
62/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on se ja sama vaikka mies tekisi asiat vähän omalla tyylillään, JOS JOSKUS EDES TEKISI JOTAIN!!! Tai olisi tehnyt. Turha se on kai lähteä aikuista ihmistä opettamaan, jos ei oppia ole tullut lapsuudenkodista.

Normaalista hygieniasta, kodin puhtaudesta ja siisteydestä tulisi huolehtia ihan ilman erillistä käskyä ja pyyntöä. Jos ei hoidu, niin minä avaan suuni asiasta. Pari ekaa kertaa jaksan pyytää nätisti, mutta kun huomaan, että pyyntö ei mene perille millään, alan hermostua. Ja nämä sellaisissa asioissa jotka ovat oikeasti tärkeitä, esim. Ei märillä jaloilla parketille, kylppärin ovi auki suihkun jälkeen että ilma vaihtuu, siellä suihkussa ei jäädy pystyyn vaikka kävisi normaalilämpöisessä suihkussa eikä tulikuumassa tapposuihkussa ja kahvinkeittimen voi käytön jälkeen avata niin että paikat kuivuvat ennen seuraavaa käyttökertaa.

Tulikuumasta suihkusta valitin ja tulen valittamaan siksi, että olen erittäin herkästi hikoileva ja kun menen miehen tulikuuman suihkun jälkeen sekunniksikin trooppiseen kylppäriin, on naamani tulipunainen, hiki valuu ja tekee mieli mennä uudestaan suihkuun raikastumaan.

Joskus asioita voisi ajatella toisenkin kantilta eikä vain itsekkäästi tehdä, tai enimmäkseen olla tekemättä.

Ajatteletko sinä millainen kotinne on miehesi kannalta? "Ihana tulla kotiin" vai "kohta se taas alkaa"?

No se mies ei onneksi tähän asuntoon enää jalallaan astu. En ymmärrä pointtia minun syyllistämisessäni. Minun oma asuntoni, minun rahani kiinni siinä ja miehen pitäisi saada levätä laakereillaan ja tehdä minulle hallaa? En todellakaan vaihda pilalle mennyttä parkettia siksi, että toinen ei viitsi kuivata jalkojaan suihkun jälkeen ennen kuin astelee sillä. Tai ostele uutta kahvinkeitintä siksi, että se homehtuu välinpitämättömyyden takia. Tai että asuntoon itseensä alkaa kerääntyä hometta, kun kylppärin ovi saa olla rauhassa kiinni ja kosteus muhia siellä kunnes joskus haihtuu. Se on katsos toisen (omaisuuden) arvostamista ja hieman myös raha-asia tämä juttu.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.

Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.

Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.

Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.

Vierailija
64/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.

Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.

Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.

Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.

Välillä voi miettiä "nalkuttajankin" kannalta. Onko kohtuullista, että parisuhteessa joutuu opettaa aikuista ihmistä elämän perusasioissa? En ole tuo kenelle vastasit mutta minuakin voi joku joskus kuvailla "nalkuttajaksi." Olen kai saanut liian hyvän taloudellisen kasvatuksen kotona, kun en voi sietää aikuisen ihmisen tyhmyyttä. Esim. ei pestä pyykkiä ollenkaan eikä välitetä vaikka hiki tai muut pinttyneet hajut tuoksahtaisivat, "mitä väliä, minä olen mies!", tai sitten pestään kyllä pyykkiä, mutta aivan päin p... Liian kuumassa, liian kylmässä, vaaleat ja mustat surutta sekaisin ja sitten ihmetellään lopputulosta, tai mikä parasta, ei edes huomata että valkoinen paita muuttui harmaaksi ja puolet pyykeistä kutistuivat.

Ruokaa tehdessä kuumennetaan levyt samantien tulikuumiksi, kärtsätään ruuat rutikuiviksi ja todetaan, että ei tällaista paskaa voi syödä ja siinä meni rahat hukkaan ja nälkä jäi.

Minä itse en vain voi sietää tällaista suoranaista typeryyttä AIKUISELTA ihmiseltä. Toki jos olisin itse kasvanut vailla normaalia kasvatusta, en varmaan edes tajuaisi ärsyyntyä.

Mutta minun miehelle on nyt ja aina isoin kriteeri seuraava; hoitaa asiat niin kuin aikuinen. Ei iso vaatimus.

Vierailija
65/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.

Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.

Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.

Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.

Välillä voi miettiä "nalkuttajankin" kannalta. Onko kohtuullista, että parisuhteessa joutuu opettaa aikuista ihmistä elämän perusasioissa? En ole tuo kenelle vastasit mutta minuakin voi joku joskus kuvailla "nalkuttajaksi." Olen kai saanut liian hyvän taloudellisen kasvatuksen kotona, kun en voi sietää aikuisen ihmisen tyhmyyttä. Esim. ei pestä pyykkiä ollenkaan eikä välitetä vaikka hiki tai muut pinttyneet hajut tuoksahtaisivat, "mitä väliä, minä olen mies!", tai sitten pestään kyllä pyykkiä, mutta aivan päin p... Liian kuumassa, liian kylmässä, vaaleat ja mustat surutta sekaisin ja sitten ihmetellään lopputulosta, tai mikä parasta, ei edes huomata että valkoinen paita muuttui harmaaksi ja puolet pyykeistä kutistuivat.

Ruokaa tehdessä kuumennetaan levyt samantien tulikuumiksi, kärtsätään ruuat rutikuiviksi ja todetaan, että ei tällaista paskaa voi syödä ja siinä meni rahat hukkaan ja nälkä jäi.

Minä itse en vain voi sietää tällaista suoranaista typeryyttä AIKUISELTA ihmiseltä. Toki jos olisin itse kasvanut vailla normaalia kasvatusta, en varmaan edes tajuaisi ärsyyntyä.

Mutta minun miehelle on nyt ja aina isoin kriteeri seuraava; hoitaa asiat niin kuin aikuinen. Ei iso vaatimus.

Oletko oikeasti sitä mieltä että nalkuttaminen toimii paremmin kuin tasaveroinen keskustelu?

Vai onko nalkutus sinulle vain tapa purkaa omaa kiukkua ja turhautuneisuutta?

Vierailija
66/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on se ja sama vaikka mies tekisi asiat vähän omalla tyylillään, JOS JOSKUS EDES TEKISI JOTAIN!!! Tai olisi tehnyt. Turha se on kai lähteä aikuista ihmistä opettamaan, jos ei oppia ole tullut lapsuudenkodista.

Normaalista hygieniasta, kodin puhtaudesta ja siisteydestä tulisi huolehtia ihan ilman erillistä käskyä ja pyyntöä. Jos ei hoidu, niin minä avaan suuni asiasta. Pari ekaa kertaa jaksan pyytää nätisti, mutta kun huomaan, että pyyntö ei mene perille millään, alan hermostua. Ja nämä sellaisissa asioissa jotka ovat oikeasti tärkeitä, esim. Ei märillä jaloilla parketille, kylppärin ovi auki suihkun jälkeen että ilma vaihtuu, siellä suihkussa ei jäädy pystyyn vaikka kävisi normaalilämpöisessä suihkussa eikä tulikuumassa tapposuihkussa ja kahvinkeittimen voi käytön jälkeen avata niin että paikat kuivuvat ennen seuraavaa käyttökertaa.

Tulikuumasta suihkusta valitin ja tulen valittamaan siksi, että olen erittäin herkästi hikoileva ja kun menen miehen tulikuuman suihkun jälkeen sekunniksikin trooppiseen kylppäriin, on naamani tulipunainen, hiki valuu ja tekee mieli mennä uudestaan suihkuun raikastumaan.

Joskus asioita voisi ajatella toisenkin kantilta eikä vain itsekkäästi tehdä, tai enimmäkseen olla tekemättä.

Ajatteletko sinä millainen kotinne on miehesi kannalta? "Ihana tulla kotiin" vai "kohta se taas alkaa"?

No se mies ei onneksi tähän asuntoon enää jalallaan astu. En ymmärrä pointtia minun syyllistämisessäni. Minun oma asuntoni, minun rahani kiinni siinä ja miehen pitäisi saada levätä laakereillaan ja tehdä minulle hallaa? En todellakaan vaihda pilalle mennyttä parkettia siksi, että toinen ei viitsi kuivata jalkojaan suihkun jälkeen ennen kuin astelee sillä. Tai ostele uutta kahvinkeitintä siksi, että se homehtuu välinpitämättömyyden takia. Tai että asuntoon itseensä alkaa kerääntyä hometta, kun kylppärin ovi saa olla rauhassa kiinni ja kosteus muhia siellä kunnes joskus haihtuu. Se on katsos toisen (omaisuuden) arvostamista ja hieman myös raha-asia tämä juttu.

NO erinomaista! Olette varmasti molemmat onnellisempia noin. Ja sinuna kyllä alkaisin suosista miettimään sinkkua loppuelämää, ei sotke kukaan parketteja tai pilaa kahvinkeitintä. Parisuhteessa pitäisi olla tilaa molemmille, osalla ihmisillä ne omat normit on niin tiukat ettei viereen kukaan mahdu - ainakaan ilman, että siltä toiselta viedään päätösvalta ja omat tavat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.

Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.

Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.

Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.

Välillä voi miettiä "nalkuttajankin" kannalta. Onko kohtuullista, että parisuhteessa joutuu opettaa aikuista ihmistä elämän perusasioissa? En ole tuo kenelle vastasit mutta minuakin voi joku joskus kuvailla "nalkuttajaksi." Olen kai saanut liian hyvän taloudellisen kasvatuksen kotona, kun en voi sietää aikuisen ihmisen tyhmyyttä. Esim. ei pestä pyykkiä ollenkaan eikä välitetä vaikka hiki tai muut pinttyneet hajut tuoksahtaisivat, "mitä väliä, minä olen mies!", tai sitten pestään kyllä pyykkiä, mutta aivan päin p... Liian kuumassa, liian kylmässä, vaaleat ja mustat surutta sekaisin ja sitten ihmetellään lopputulosta, tai mikä parasta, ei edes huomata että valkoinen paita muuttui harmaaksi ja puolet pyykeistä kutistuivat.

Ruokaa tehdessä kuumennetaan levyt samantien tulikuumiksi, kärtsätään ruuat rutikuiviksi ja todetaan, että ei tällaista paskaa voi syödä ja siinä meni rahat hukkaan ja nälkä jäi.

Minä itse en vain voi sietää tällaista suoranaista typeryyttä AIKUISELTA ihmiseltä. Toki jos olisin itse kasvanut vailla normaalia kasvatusta, en varmaan edes tajuaisi ärsyyntyä.

Mutta minun miehelle on nyt ja aina isoin kriteeri seuraava; hoitaa asiat niin kuin aikuinen. Ei iso vaatimus.

Oletko koskaan kysynyt mitkä miehesi kriteerit on parisuhteessa? MItä oikeasti haluatte toisiltanne? Kuinka haluaisi arjen sujuvan? Ja jos on lapsia, miten he haluaisivat asioiden menevän? ika usein, näit palstoja selatessa tulee kuva, että koti on naisen luomus jossa on naisen säännöt, muut sopeutukoon. Ja noita sääntöjä ylläpidetään nalkutuksella, syyllistämisellä ja riitelyllä. ONko tämä oikeasti kuva suomalaisesta perhe-elämästä? Missä on lämpö, huumori, yhdessäviihtyminen? Ainakin lasten kannalta nuo olisivat paljon tärkeämpiä kuin oikein täytetty pesukone.

Vierailija
68/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vastauksista saa sellaisen kuvan, ettei miehillä ole omaa tahtoa, kykyä ajatella itse tai taitoja vaikuttaa asioihin. Kaikki on huonosti, turhaa ja vaikeaa, akka (joka sekin on jotenkin vaan survonut itsensä miehen elämään väkisin, vastoin miehen tahtoa) pilaa kodin ilmapiirin ja mies yrittää kaikkensa, mutta mikään ei vaan riitä. Miehet ovat poikkeuksetta loistavia kodinhengettäriä ja lastenkasvattajia joiden elämä todistetusti alkaa kukoistaa eron jälkeen, kun taas naiset ärsyttävästi pilaavat kaiken omalla pikkumaisuudellaan ja asioiden vaikeuttamisellaan. Miehet toivovat, että parisuhdetta hoidettaisiin keskustelemalla, mutta ämmät ne vaan nalkuttaa. Ainut joka voi miehen pelastaa on ero, kun vaan se akka tajuaisi sen eron hoitaa miehen puolesta, koska miehethän eivät voi eroa hakea.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Avasin vasta nyt ketjun... ei, en napota tosiaan noista syistä, mutta joukossa oli useampi, josta mies nalkuttaa. Ei kelpaa miehelle, jos menen miestä ennen nukkumaan, eikä, jos jään valvomaan, tiskikoneenkin täytän väärin.

Lapsille ei kyllä mielestäni tarvitsisi huutaa (kuka muka oikeasti toivoo tällaista), mutta voisihan se takamus edes joskus nousta penkistä, jos lapset tarvitsevat apua väliensä selvittämisessä. Ei toisesta huoneesta huutelu ole mitään kasvattamista. Eikä tietenkään tarvitse pakolla tarjota empatiaa ongelmissa, mutta sitten sopii kyllä itsekin olla odottamatta sitä, eikä vaatia myötänyyhkinää joka naarmusta. Ja jos se ehdotettu "ratkaisu" on lähinnä mahdollisimman nopea ja huono, niin sitten voisi kyllä jättää sen oman 50 senttiänsä ihan vaan panostamatta.

Vierailija
70/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiskikoneen täytöstä tulee kyllä huomautettua, ja mies pitää sitä nalkuttamisena, koska se toistuu aina miehen täytettyä koneen.. Mutta. Kun mies täyttää tiskikoneen, tiskejä jää pitkin pöytiä, koska " koneeseen ei mahdu". Avaan luukun, järjestän tiskit koneeseen kunnolla, ja kas kummaa, kun ne mahtuvatkin sinne. Miehen mielestä " loput voi pestä käsin" (siis minä pesen, samalla kun paistinpannut ja keittiöveitset) tai pestä seuraavana päivänä. En vaan tykkää tulla aamulla sotkuiseen keittiöön, mutta mies ei sitä tunnu ymmärtävän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on se ja sama vaikka mies tekisi asiat vähän omalla tyylillään, JOS JOSKUS EDES TEKISI JOTAIN!!! Tai olisi tehnyt. Turha se on kai lähteä aikuista ihmistä opettamaan, jos ei oppia ole tullut lapsuudenkodista.

Normaalista hygieniasta, kodin puhtaudesta ja siisteydestä tulisi huolehtia ihan ilman erillistä käskyä ja pyyntöä. Jos ei hoidu, niin minä avaan suuni asiasta. Pari ekaa kertaa jaksan pyytää nätisti, mutta kun huomaan, että pyyntö ei mene perille millään, alan hermostua. Ja nämä sellaisissa asioissa jotka ovat oikeasti tärkeitä, esim. Ei märillä jaloilla parketille, kylppärin ovi auki suihkun jälkeen että ilma vaihtuu, siellä suihkussa ei jäädy pystyyn vaikka kävisi normaalilämpöisessä suihkussa eikä tulikuumassa tapposuihkussa ja kahvinkeittimen voi käytön jälkeen avata niin että paikat kuivuvat ennen seuraavaa käyttökertaa.

Tulikuumasta suihkusta valitin ja tulen valittamaan siksi, että olen erittäin herkästi hikoileva ja kun menen miehen tulikuuman suihkun jälkeen sekunniksikin trooppiseen kylppäriin, on naamani tulipunainen, hiki valuu ja tekee mieli mennä uudestaan suihkuun raikastumaan.

Joskus asioita voisi ajatella toisenkin kantilta eikä vain itsekkäästi tehdä, tai enimmäkseen olla tekemättä.

Toi onkin kyllä paha, toi suihkujuttu. Se trooppinen kuumuushan kestää tuntitolkulla, ja keskenänne ette voi vaihtaa suihkuvuoroja, koska...joku syy on varmasti. Tee mielenosoitus ja mene partsille sen suihkun jälkeen! Hmph.

Ei onneksi tarvitse enää kikkailla mitään, näytin ovea miehelle. Syyt olivat ihan muita, oikeasti suhteeseen vaikuttavia. Nämä luettelemani olivat vain erittäin ärsyttäviä tapoja.

Mutta trooppiseen suihkuun palatakseni, ei se niin toimi, että vaihdellaan vuoroja ja kikkaillaan, koska ensinnäkin minulle tulee satavarmasti asiaa sinne kylppäriin vaikka olisin jo käynyt suihkussa. Esim. Asunnon ainoa wc on samassa erittäin pienessä tilassa. Ja vapaapäivinä en herää tietyn kaavan mukaan enkä painele suoraan sängystä suihkuun, vaan palstailen ja juon kahvia ja rauhassa sitten käyn suihkut ja muut. Mutta mies taas paineli välittömästi noustuaan suoraan suihkuun >>> trooppinen kuumuus, vitutus jne.

Eli minun olisi pitänyt vaihtaa tapojani ja mennä kauhealla kiireellä suihkuun vaikkei kiirettä edes olisi ja haluaisin sen sijaan rauhassa palstailla ensin.

Ja toistan, av-palstalla kun ollaan; ero tuli isoista asioista, nämä olivat vain niitä ..ttumaisia ekstra-asioita joista sanoin ja sanoin ja sanoin mutta ei auttanut.

Parketin vaihtokaan omapäisen kiukuttelija-aikuisen takia ei ole halpaa lystiä. Muuttuu elämä vaikeaksi kun vaihtaa kolmesti vuodessa märillä jaloilla pilatut parketit ja ostelee siinä samassa aina uuden kahvinkeittimen edellisen homehduttua. Kuinka vaikeaa on antaa sen kuivua käyttöjen välissä ja kuivata jalat ennen kuin pilaa kalliin lattian?

Aika itsekeskeistä. Käytännösähän sinä sanot, että miehein olisi pitänyt muuttaa tapojaan, jottei sinun tarvitse. Mitä parkettiin tulee niin muutama kostean jalanjäljen takia ei kyllä uusimistarvetta ilmene kolmesti vuodessa. Kuinkahan paljon miehen "ongelmista" loppujen lopuksi onkin sinun korviesi välissä?

Vierailija
72/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.

Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.

Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.

Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.

No kun ei toimi. Siitähän se nalkutus juuri tuleekin, kun se normaali puhuminen ei toimi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

On sitä vikaa nalkuttajankin päässä.

Luulis nyt että viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää lopettaa nalkuttamisen kun huomaa ettei se toimi. Keksisi jotakin muita keinoja, tai sitten miettisi onko ko. asia oikeasti niin tärkeä että siitä kannattaa alkaa taistelemaan.

Ihan normaali puhuminen toimii yleensä parhaiten.

Nalkutuksessa on aina mukana syyllistävä sävy, mikä vetää kuulijan helposti puolustuskannalle tai sulkemaan korvansa.

Välillä voi miettiä "nalkuttajankin" kannalta. Onko kohtuullista, että parisuhteessa joutuu opettaa aikuista ihmistä elämän perusasioissa? En ole tuo kenelle vastasit mutta minuakin voi joku joskus kuvailla "nalkuttajaksi." Olen kai saanut liian hyvän taloudellisen kasvatuksen kotona, kun en voi sietää aikuisen ihmisen tyhmyyttä. Esim. ei pestä pyykkiä ollenkaan eikä välitetä vaikka hiki tai muut pinttyneet hajut tuoksahtaisivat, "mitä väliä, minä olen mies!", tai sitten pestään kyllä pyykkiä, mutta aivan päin p... Liian kuumassa, liian kylmässä, vaaleat ja mustat surutta sekaisin ja sitten ihmetellään lopputulosta, tai mikä parasta, ei edes huomata että valkoinen paita muuttui harmaaksi ja puolet pyykeistä kutistuivat.

Ruokaa tehdessä kuumennetaan levyt samantien tulikuumiksi, kärtsätään ruuat rutikuiviksi ja todetaan, että ei tällaista paskaa voi syödä ja siinä meni rahat hukkaan ja nälkä jäi.

Minä itse en vain voi sietää tällaista suoranaista typeryyttä AIKUISELTA ihmiseltä. Toki jos olisin itse kasvanut vailla normaalia kasvatusta, en varmaan edes tajuaisi ärsyyntyä.

Mutta minun miehelle on nyt ja aina isoin kriteeri seuraava; hoitaa asiat niin kuin aikuinen. Ei iso vaatimus.

Oletko oikeasti sitä mieltä että nalkuttaminen toimii paremmin kuin tasaveroinen keskustelu?

Vai onko nalkutus sinulle vain tapa purkaa omaa kiukkua ja turhautuneisuutta?

Kun tasavertainen keskustelu EI toimi tällaisille jotka ovat lähtöisin välinpitämättömistä oloista! Se ei vain toimi. Kun toinen on kasvatettu tekemään kaikki sinnepäin tai ei ollenkaan, niin ei se oppi mene millään perille myöhemminkään. Se on valitettavasti huomattu. Mutta pari ekaa kertaa sanon ihan nätisti ja huumoriakin viljelen, siitä eteenpäin alkaa suoranainen vitutus, kun ei mene perille millään.

Vierailija
74/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on se ja sama vaikka mies tekisi asiat vähän omalla tyylillään, JOS JOSKUS EDES TEKISI JOTAIN!!! Tai olisi tehnyt. Turha se on kai lähteä aikuista ihmistä opettamaan, jos ei oppia ole tullut lapsuudenkodista.

Normaalista hygieniasta, kodin puhtaudesta ja siisteydestä tulisi huolehtia ihan ilman erillistä käskyä ja pyyntöä. Jos ei hoidu, niin minä avaan suuni asiasta. Pari ekaa kertaa jaksan pyytää nätisti, mutta kun huomaan, että pyyntö ei mene perille millään, alan hermostua. Ja nämä sellaisissa asioissa jotka ovat oikeasti tärkeitä, esim. Ei märillä jaloilla parketille, kylppärin ovi auki suihkun jälkeen että ilma vaihtuu, siellä suihkussa ei jäädy pystyyn vaikka kävisi normaalilämpöisessä suihkussa eikä tulikuumassa tapposuihkussa ja kahvinkeittimen voi käytön jälkeen avata niin että paikat kuivuvat ennen seuraavaa käyttökertaa.

Tulikuumasta suihkusta valitin ja tulen valittamaan siksi, että olen erittäin herkästi hikoileva ja kun menen miehen tulikuuman suihkun jälkeen sekunniksikin trooppiseen kylppäriin, on naamani tulipunainen, hiki valuu ja tekee mieli mennä uudestaan suihkuun raikastumaan.

Joskus asioita voisi ajatella toisenkin kantilta eikä vain itsekkäästi tehdä, tai enimmäkseen olla tekemättä.

Toi onkin kyllä paha, toi suihkujuttu. Se trooppinen kuumuushan kestää tuntitolkulla, ja keskenänne ette voi vaihtaa suihkuvuoroja, koska...joku syy on varmasti. Tee mielenosoitus ja mene partsille sen suihkun jälkeen! Hmph.

Ei onneksi tarvitse enää kikkailla mitään, näytin ovea miehelle. Syyt olivat ihan muita, oikeasti suhteeseen vaikuttavia. Nämä luettelemani olivat vain erittäin ärsyttäviä tapoja.

Mutta trooppiseen suihkuun palatakseni, ei se niin toimi, että vaihdellaan vuoroja ja kikkaillaan, koska ensinnäkin minulle tulee satavarmasti asiaa sinne kylppäriin vaikka olisin jo käynyt suihkussa. Esim. Asunnon ainoa wc on samassa erittäin pienessä tilassa. Ja vapaapäivinä en herää tietyn kaavan mukaan enkä painele suoraan sängystä suihkuun, vaan palstailen ja juon kahvia ja rauhassa sitten käyn suihkut ja muut. Mutta mies taas paineli välittömästi noustuaan suoraan suihkuun >>> trooppinen kuumuus, vitutus jne.

Eli minun olisi pitänyt vaihtaa tapojani ja mennä kauhealla kiireellä suihkuun vaikkei kiirettä edes olisi ja haluaisin sen sijaan rauhassa palstailla ensin.

Ja toistan, av-palstalla kun ollaan; ero tuli isoista asioista, nämä olivat vain niitä ..ttumaisia ekstra-asioita joista sanoin ja sanoin ja sanoin mutta ei auttanut.

Parketin vaihtokaan omapäisen kiukuttelija-aikuisen takia ei ole halpaa lystiä. Muuttuu elämä vaikeaksi kun vaihtaa kolmesti vuodessa märillä jaloilla pilatut parketit ja ostelee siinä samassa aina uuden kahvinkeittimen edellisen homehduttua. Kuinka vaikeaa on antaa sen kuivua käyttöjen välissä ja kuivata jalat ennen kuin pilaa kalliin lattian?

Aika itsekeskeistä. Käytännösähän sinä sanot, että miehein olisi pitänyt muuttaa tapojaan, jottei sinun tarvitse. Mitä parkettiin tulee niin muutama kostean jalanjäljen takia ei kyllä uusimistarvetta ilmene kolmesti vuodessa. Kuinkahan paljon miehen "ongelmista" loppujen lopuksi onkin sinun korviesi välissä?

Jos minä olen maksanut kaiken omasta pussistani, KAIKEN, niin silloin minä latelen ohjeet minun omaisuuteni kohtelusta. Minä en omassa kodissani omaisuuteni keskellä muuta toimintatapoja, jotta hyötyvällä miehellä olisi mahdollisimman mukavaa kun minä olen hiljaa. Jos ei toisen omaisuuden arvostaminen, voi lähteä lätkimään. En minäkään kehtaisi mennä miehen kotiin pilaamaan pintoja ja makoilemaan laiskuuttani.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis jos ei luonnistu* niin voi lähteä lätkimään.

Vierailija
76/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikset? Siis eikö sun tarvi? Vai oletko sä se, jolle nalkutetaan?

Nalkuttaminen on ainoa tapasi elää ja kommunikoida? Näin se tosin tuntuu monella palstamammalla olevan.

Riippuupa taas mikä on sitä nalkuttamista. Meillä tahtoo usein käydä niin, että pyydän miestä tekemään jonkin asian ja pyydån yhä uudelleen ja uudelleen. Vasta kun lopulta ärähdän niin homma tehdään.

Ja jos en pyytäisi tekemään, niin minä yksin hoitaisin koko kodin siivouksineen ja pyykinpesuineen. Mies kun välillä vissiin unohtaa ettei ne vaatteet vaan taikoudu pyykkikorista puhtaana kaappiin ja talo pidä itse itseään siistinä... Joskus tiskaaminenkin meinaa sitä, että tiskaa vain puolet astioista.

Hyvä mies tuo on, mutta perkele että saa potkia eteenpäin kotitöissä..

Vierailija
77/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

Mikä tarve sinulla on kontrolloida toista ihmistä? Miksi toinen ei saa tehdä asioita eri tavalla kuin sinä?

Vierailija
78/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

Kyllä ne naiset sitten osaatte. Kaikki käännetään aina miehen viaksi. Jopa nalkuttaminen.

Onko tullut koskaan mieleen, että ainakaan nalkuttamalla asiat eivät parane. Yleensä sillä nalkutuksella on juuri päinvastainen vaikutus. Eli jos vaimo jostain asiasta nalkuttaa, niin en todellakaan tee sille mitään.

Vierailija
79/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

M39 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

Mikä tarve sinulla on kontrolloida toista ihmistä? Miksi toinen ei saa tehdä asioita eri tavalla kuin sinä?

No usein se eri tavalla tuppaa tarkoittamaan sitä ettei tee ollenkaan.

Siinä sitten elellään paskaisessa asunnossa likaiset vaatteet päällä syöden kertakäyttöastioista, koska kaikki tiskit likaisina ja homeisina. Sinun ideaalielämäsi vissiin?

Vierailija
80/162 |
02.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanomisesta ei tulisi nalkuttamista jos se menisi perille sillä että sanoo yhden kerran. Jos ei mene on pakko sanoa monta kertaa -> nalkuttaa. Vika on vastaanottajan päässä. Ja kyllä, kun huomaan että on ongelma, sanon siitä. Miksi en sanoisi?

Kyllä ne naiset sitten osaatte. Kaikki käännetään aina miehen viaksi. Jopa nalkuttaminen.

Onko tullut koskaan mieleen, että ainakaan nalkuttamalla asiat eivät parane. Yleensä sillä nalkutuksella on juuri päinvastainen vaikutus. Eli jos vaimo jostain asiasta nalkuttaa, niin en todellakaan tee sille mitään.

No miksikäs niitä hommia ei tehdä silloin kun nätisti pyydetään?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kuusi yhdeksän