Miksi koulu ei saisi evätä kuuron opiskelupaikkaa?

20, aika harva on ihan täyskuuro. Moni kuulee jonkin verran ja kykenee kommunikoimaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos kuuro opiskelee esim. sairaanhoitajaksi tai lääkäriksi, niin miten hän harjoittaa ammattia? Onko tulkki osastolla mukana, kun hoitsu/lekuri tekee työtään? Miten vaitiolovelvollisuus ja muut käytännön asiat? Potilas selittää tulkille ja tulkki kuurolle? Virheen mahdollisuus? Mulla oli sairaalassa tarpeeksi vaikeaa yrittää selittää faktoja hoono soomi -hoitsulle.

Ehkäpä kuurot osaavat käyttää arkijärkeä, eivätkä hae ollenkaan tuollaisiin ammatteihin? Varmaan heillekin on opinto-ohjausta, jossa käydään läpi esteitä ammatinharjoitukseen.

Muistuivat mieleen nämä lehtijutut:

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194954313955/artikkeli/janita+tiaist…

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194955339842/artikkeli/janita+tiainen+…

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194955307914/artikkeli/janita+tiaisen+…

Luulisi, että sisäkorvaistutteesta olisi paljon apua esim. sairaanhoitajan hommia tehdessä. Kuulemma jotkut kuurot suhtautuvat istutteeseen kielteisesti, mikä on tietysti ymmärrettävää jos viisikymppinen on ikänsä ollut kuuro ja yhtäkkiä pitäisi asentaa päähän molemminpuoliset implantit. Mutta nuorilla ihmisillä, etenkin jos heille on jossain vaiheessa kehittynyt jonkinlainen kuulojälki, tilanne voisi olla erilainen, kun aivot osaisivat (ainakin jossain määrin) hyödyntää implantin välittämää tietoa.

Mutta umpikuuro sairaanhoitaja ja potilasturvallisuus, kyllä se kieltämättä mietityttää tavallista pulliaista. On tilanteita ja tilanteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitkä palvelut? Hänellä on oma tulkki.

Tätä ei varmaan saisi sanoa, mutta jonkin verran vammaisia hoitaneena voin sanoa, että siinä on helposti uhriutuva porukka, joka osaa vaatia kaikenlaisia erikoisjärjestelyjä itselleen ja tarvittaessa valittamaan vaikka ihan harrastuksen vuoksi, jos ei meinaa saada tahtoaan läpi. 

Meillä on jo perustuslaissa yhdenvertaisuuden vaatimus. Vammainen ei siis saa mitään erikoisjärjestelyjä, jotka asettaisivat hänet erityisasemaan (terveiden kadehdittavaksi), vaan hänellä on lain suoma oikeus saada ne palvelut, joiden avulla hän on yhdenvertaisessa asemassa terveiden kanssa tässä yhteiskunnassa joka on rakennetukkin enimmäkseen terveiden ehdoilla.

Sinä sanot: "Vammainen uhriutuu ja vaatii että saa erikoisjuttuja ja tahtonsa läpi".

Minä sanoisin: "Vammainen pyytää sitä mihin on oikeutettu lain mukaan, ja joka yritetään häneltä evätä kaikenkarvaisilla tekosyillä".

Aika suuri ero siis näkökannassa, eikö totta?

Oma mottoni on: Mieluummin vammainen kuin asennevammainen.

Vierailija kirjoitti:

Tässä tapauksessahan tulkki oli jo valmiiksi hankittu ja soitti koululle kysyäkseen missä hänen toivotaan istuvan. Eli koulun olisi todellakin tarvinnut hankkia vain se yksi tuoli.

Tässä tapauksessa se yksi tuoli voi ihan oikeasti olla este. En usko sinun ko koulussa vierailleen, mutta luokat ovat viimeistä nurkkaa myöten täynnä ja luokissa on ainoastaan yksi kulkuväylä. Joko tulkki olisi istunut kulkuväylällä, jossa opettajan on päästävä kulkemaan/jonka varmaan jo paloturvallisuussyistä on oltava vapaa tai sitten yhden oppilaan olisi pitänyt menettää opiskelupaikkansa, jotta tulkki voisi istua hänen paikallaan. Mitenkään sen enempää koulun toimintaa puolustelematta, mutta tämä on ihan oikea fakta, jonka voi kyllä jokainen koulun opiskelija allekirjoittaa. Ehdottomasti lisätietoa opiskeluun vaikuttavista asioista olisi pitänyt tietenkin olla pyydetty jo hakuvaiheessa tai viimeistään samantien tiedon saatua antaa paikka seuraavaan opintoryhmään, jolloin asian olisi voinut järjestää hyväksymällä sisään yksi opiskelija vähemmän.