Naapurin lapsi aina yksin pihalla

Tämä tuli mieleen tuosta "en vahdi muiden lapsia"-ketjusta, joten ajattelin tehdä uuden aloituksen tästä. Kiinnostaa mitä mieltä olette tästä tapauksesta vai ylireagoinko vain...

Meillä asuu naapurikerrostalossa n.5v poika äitinsä kanssa ja tämä poika ulkoilee kerrostalon pihassa poikkeuksetta yksin, pitkiäkin aikoja! Itse ulkoilen siinä myös lähes päivittäin oman 4 vuotiaan ja vauvan kanssa. Tuon yksinäisen pojan kaitseminen on näin ollen siis minun vastuullani kun pihassa ollaan. Aluksi tämä ärsytti tosi paljon, mutta nykyään päällimmäinen tunne alkaa kuitenkin olla huoli tuosta pojasta :(

Monesti tuo poika on jo pihassa kun me tulemme aamupäivästä ulos. Istuskelee yksin hiekkalaatikolla tai nyt talvella lumikasassa. Heti kun me tullaan niin lyöttäytyy tietenkin seuraamme, joka siis ei sinänsä tietenkään haittaa koska leikkivät yleensä aika kivasti yhdessä minun poikani kanssa ja onhan se ymmärrettävää että voi olla kurjaa yksin siinä lumikasassa istua. Tätä poikaakin siis vahdin ja kiellän jos aihetta on. Olen päästänyt myös meille pissalle ja juomaan, koska ei muistanut mikä heidän summeri on eikä näin ollen päässyt omaan kotiinsa!! Tuntuu järkyttävältä että jos joku hätä tulisi niin olisi sitten ihan oman onnensa nojassa pihalla. Hänellä ei ole myöskään puhelinta eikä avainta, eli mitään yhteyttä ei kotiin saa.

Kerran sitten ajattelin että mennään oman pihan sijasta lähileikkipuistoon ulkoilemaan. No tuo poika sitten oli pihassa ja näki kun lähdettiin kävelemään. Ampaisi tietty mukaan ja väitti että kyllä hän saa sinne lähteä myös. Kielsin sitten monta kertaa kun en tiennyt että onko äitinsä oikeasti antanut luvan ja vaikka olisikin niin eihän hän voisi tietää että poika on juuri silloin lähtenyt puistoon. Matkaa sinne on noin 500m ja yksi iso tienylitys. Näytti sitten siltä että poika lähtee peräämme sinne vaikka käskin jäädä omaan pihaan. Päätin sitten että pakko meidänkin on jäädä pihaan kun en voi tuota vierasta poikaa raahata mukaani sinne luvatta.

Ja olenhan pari kertaa nähnyt tämän äidin. On tullut kurkkaamaan poikaa pihalle, kun heillä ei ole ikkunoita leikkipihaan päin. Sanoikin kerran kun näki minut lasten kanssa "ai sä olet täällä, no hyvä..." Eli oletti hyvinkin että minä sit kaitsen hänenkin muksuaan. Sanoin tuolle naiselle ekan kerran kun näin että poikansa ei tiedä heidän summeria eikä pääse siksi sisään jos on tarve, että voisiko sen näyttää lapselleen, niin äiti vaan katsoi mua jotenkin kummasti eikä mitään sanonut. Toisella kertaa mainitsin tuosta puistoon menosta, johon äiti vaan nyökytteli että juujuu ottakaa vaan mukaan ens kerralla. Ollaankin sen jälkeen joskus sinne lähdetty tuo poika mukana mutta itselle tulee kumma olo, että jos äiti sillä välin alkaakin kaivata lastaan niin luottaa vaan siihen että on meidän kanssa puistossa eikä esim. omilla teillään?

Tuo poika jää aina yksin pihalle kun lähdetään sisälle mutta on se siitä sitten kadonnut iltapäivään mennessä kun tullaan usein uudestaan ulos tai lähdetään kaupungille/kauppaan/kävelylle. En kuitenkaan tiedä kuinka kauan ulkoilee? Joskus pakkasella patistin hänetkin lähtemään kotiin kun mekin lähdettiin. Lähti laahustamaan kotitaloaan kohti ja toivon että pääsi sitten kotiin :/

Tää sai siis minut ensin ärsyyntymään, mutta nykyään surettaa koska tuo poika on usein vähän allapäin ja ilahtuu selvästi kun me tullaan ulos. Mietin että kutsuisi sitä joskus meillekin leikkimään mutta kun ei siihen äitiin saa oikein kontaktia enkä tiedä missä "ovessa" asuvat. Tässä puolen vuoden aikana olen sen äidin kaks-kolme kertaa vilaukselta nähnyt. He siis muutti tänne joskus alkusyksystä ilmeisesti kun silloin poika alkoi pihalla oleilla. Musta on vaan oudon huoleton asenne tuolla äidillä lapseensa. Ajattelee kai että kyllä joku siellä vahtii hänenkin muksuaan. En tiedä miten uskaltaa luottaa ettei poika lähde tuota pihasta mihinkään kun oli niin kovasti meidänkin mukaan lähdössä.

Mietin vaan että olenko kauhea kyttääjä jos lähden vaikka saattamaan tuota poikaa joskus kotiinsa ja vien ovelle asti, sanon vaikka että "X:lle tuli kylmä" tms. Olettaen että poika osaa nyt mennä kotiinsa. Ymmärsin hänen puheistaan että äiti hakee sisälle jossain vaiheessa. Tuntuu vaan aika pitkälle ajalle koska ei tuo ole koskaan tullut hakemaan sisälle silleen että olisin nähnyt. Tai en tiedä oliko tulossa hakemaan silloin sisälle kun olen nähnyt hänet,mutta päätti antaa pojan vielä olla kun kerran on seuraa pihassa. En tiedä onko tää oikeasti huolestuttavaa vai kuvittelenko vaan?