Miksi äiti ei saisi valittaa lähimmäiselle ?
Meillä anoppi kysyy kuulumisia ehkä parin kk välein . Viimeksi kerroin rehellisesti, että ollaan oltu tosi väsyneitä , koska sairastimme koko perhe ensin mahataudin ja perään kuumeisen flunssan . Unta on tullut pari tuntia per yö, koska lapset ovat sairaana valvoneet ja tarvinnut apua. Anopin on tosi vaikea antaa sympatiaa ja hän selvästi pitää tuollaisten faktojen kertomista valittamisena. Valehteletteko te muut sitten ihmisille että hyvin menee vaikka olisi ollut jakso jossa todella ollaan oltu jaksamisen äärirajoilla ? Pitäisikö valehdella ? Ei tämä poista sitä että pääosin ollaan tyytyväisiä arkeen ja kiitollisia!
Kommentit (4)
Kyllä saa ja kyllä mä puhunkin, se helpottaa. Enimmäkseen kuitenkin puhun mielelläni mukavista asioista, joten saa sitä joskus valittaakin. En koe, että en saisi valittaa.
Ehkä tämä liittyy myös suvun tapoihin, joissakin perheissä mistään negatiivisesta ei mielellään puhuta?
Minä en voi kertoa kenellekään vastaavia, koska silloin minua pidetään heikkona ja kykenemättömänä valittajana. Mieheni myös ärsyyntyy, jos puhun ikävistä asioista. En kuitenkaan ole mitenkään heikko avunpyytelijä. Olisi vain kiva keskustella arkisista asioista ja saada/antaa sympatiaa. Joskus kuvittelen, että muilla on ihmisiä joille puhua, mutta ehkä ei ole?